Re: Suomi on ruotsalainen
Lähetetty: 27.01.13 18:28
Turun linnanherra Hannu Kröpelin oli kotoisin Mecklenburgista.
Hän ei siis ollut ruotsalainen vaan saksalainen.
Hän ei siis ollut ruotsalainen vaan saksalainen.
Foorumit on tarkoitettu historia-aiheiseen keskusteluun ja uutisten välittämiseen
http://agricolaverkko.fi/keskustelu/
Tämä kohta minulllekin tarttui ohjelmasta korvaan, kun ymmärsin niin, että maaorjuuteen Venäjällä viitattiin ajallisesti jo hyvin varhaisena ilmiönä. Aikoinaan opin Platonovin klassikkoteoksesta, että maaorjuus otettiin Venäjällä käyttöön (mikäli tarkoitetaan "turpeeseen sitomista") vasta uudella ajalla (jos sellainen käsite nyt Venäjän historiaan soveltuu).Emma-Liisa kirjoitti:Tänään tuli 3. osa. Ja taas puhuttiin venäläisistä maaorjista. Olivatko ortodoksit karjalaiset maaorjia?
Maanomistusolot olivat Ruotsin valtakunnassa aika monimutkaiset.jsn kirjoitti:Toisaalta valtiovalta saattoi Ruotsissakin ottaa maita ja jakaa niitä uudelleen, kuten reduktio ja isojako osoittavat. Eli mustavalkoinen asetelma vapaus-epävapaus, laillisuus-laittomuus ei oikein päde.
Ylläkuvattu koski oikeastaan vain muutamaa vuosikymmentä 1600-luvulla. Suurin osa lahjoitetusta maasta nimittäin peruutettiin ns. suuressa reduktiossa 1680-luvulta alkaen. Tämä onnistui talonpoikien ja porvariston aktiivisella tuella. Samalla kruunun suorat verotulot jälleen lisääntyivät. Kyse oli lähinnä yksityistämispolitiikan peruuttamisesta, koska taloudellisista syistä näin oli aikoinaan ollut pakko tehdä. Vaikka lahjoitusmailla oli komeankuuloisia nimiä, kaikki eivät mitään loistokartanoita olleet. Totta on, että ilman reduktiota aatelisvalta olisi voinut muodostua hyvinkin vahvaksi.Vetehinen kirjoitti:65 % Ruotsin viljellystä alueesta siirtyi aatelin käsiin. Suomessa 58 %. Se vähensi kruunun veroja noin 60 %.
Sukuoikeus muuttui käytännössä osaksi talonpoikien säätyetuoikeuksia. 1700-luvun lopulla tähän tuli vielä oikeus omistaa metsää, millä ratkaisulla oli Suomen historiaan kauaskantoisia vaikutuksia. Kruunu alkoi tuolloin katsoa että tehokkainta maataloutta oli antaa sen harjoittaminen mahdollisimman itsenäisten perintötilallisten käsiin, joten kruunun maanomistus jäi aikalailla teoreettiseksi ja samalla varsin lyhytaikaiseksi. Sillä ei ollut mitään intressiä käyttää tätä omistusoikeuttaan.Vetehinen kirjoitti:Ruotsin kruunu omisti talonpojan maan. Talonpojan maksamat verot olivat korvaus kruunun maan viljelemisestä. Perintö- eli sukuoikeus tarkoitti, että talonpoika saattoi jättää viljelyoikeuden perinnöksi.
Vetehinen kirjoitti:Lisäksi Suomessa oli 253 säterirälssitilaa, jotka olivat lähes kokonaan aatelisten ja usein entisten omistajiensa hallussa.
Oho! Kruunun mielestä maa kuului kruunulle, mutta kruunulla ei ollut mitään intressiä sellaiseen. Kuulostaa epäloogiselta.jsn kirjoitti:kruunun maanomistus jäi aikalailla teoreettiseksi ja samalla varsin lyhytaikaiseksi. Sillä ei ollut mitään intressiä käyttää tätä omistusoikeuttaan.
Pohjanmaan piti olla lahjoitusmaiden ulkopuolella. Se ei kuitenkaan estänyt lahjoittamasta sitä. Pohjanmaalla talonpojat onnistuivat aika hyvin pitämään maansa itsellään.jsn kirjoitti:Todellinen kartanotalous kehittyi sittenkin vain varsin rajatuissa osissa nykyisen Suomen aluetta.
Niin, kruunu ei enää 1700-luvulla halunnut itse omistaa ja viljellä maata eli sillä ei ollut intressiä jatkaa maan omistajana. Vai kuinka sinusta mm. isojakoa ja laajamittaisia maiden ja metsien perinnöksilunastuksia sitten olisi tulkittava? Myöhemminkään valtiovalta ei ole halunnut meillä juuri sovhooseja perustaa. Poikkeuksilla tästä on yleensä ollut jokin muu maatalouteen liittyvä päämäärä kuin elintarvikkeiden tuotanto.Vetehinen kirjoitti:Oho! Kruunun mielestä maa kuului kruunulle, mutta kruunulla ei ollut mitään intressiä sellaiseen. Kuulostaa epäloogiselta.
Perinnöksiostoa on tulkittava siten, että talonpoika osti viljelemäänsä tilaan perintöoikeuden eli hän saattoi jättää tilan viljelyoikeuden perinnöksi jälkeläisilleen ostettuaan perintöoikeuden.jsn kirjoitti:Vai kuinka sinusta mm. isojakoa ja laajamittaisia maiden ja metsien perinnöksilunastuksia sitten olisi tulkittava?
Ajattelun muutos tapahtui viimeistään 1700-luvulla. Oletko esimerkiksi koskaan kuullut vuoden 1789 yhdistys- ja vakuuskirjasta, jota tavattiin pitää 1800-luvulla yhtenä Suomen perustuslaeista?Vetehinen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys milloin tuollainen maanomistuksen ja verojen ajattelu muutettiin.
Ei nyt sentään.jsn kirjoitti:Ajattelun muutos tapahtui viimeistään 1700-luvulla.Vetehinen kirjoitti:Mielenkiintoinen kysymys milloin tuollainen maanomistuksen ja verojen ajattelu muutettiin.
nylander kirjoitti: Tällöin Keskisarja napautti, että hän rikoshistorian tutkijana voi kertoa, ettei Suomessa viimeisen 20 vuoden aikana ole tapahtunut ainuttakaan rasistista henkirikosta, ei liioin seksuaalisten vähemmistöjen kohdalla, mitä ei kaikkien maiden osalta voi sanoa.