Sarjan neljännessä osassa käsiteltiin talouselämää josta tässä muutama poiminto.
Talouselämässä Ruotsin vaikutus alkaa tuntua kunnolla vasta Kustaa Vaasan aikana, sitä ennen kauppa on lähinnä Hansan ja saksalaisten käsissä.
Ohjelma tuo esille, miten uskonpuhdistuksen mukana luterilaistunut Suomi omaksuu myös sisäistetyn protestanttisen mm työeetoksen ja talousetiikan. Tämä olisi jäänyt syntymättä jos Suomi olisi ollut Venäjän vaikutuspiirissä. Samoin itsenäiset talonpojat olisivat korvaantuneet maaorjuudella, joka oli käytössä itäisemmässä Euroopassa.
Ohjelmassa käytiin läpi maareformi, isojako, joka vielä 1789 yhdistys ja vakuuskirjan myötä loi pohjan talonpoikien itsenäiselle maaomistukselle, aatelin erioikeus yksityiseen maaomistukseen päättyi. Ilman tätä meille olisi voinut syntyä tilanne jossa maat olisivat olleet suuryhtiöiden hallussa.
Sitten ohjelma käsiteltiin talouselämää tervakaupan kautta, josta esille nostettiin tervakomppanioiden vientimonopoli. Tästä ohjelmassa haastateltu taloushistorioitsija Markku Kuisma toteaa, että tervakomppanioiden idea oli pitää tervakauppa kotimaisissa käsissä ja estää hollantilaisten kauppiaiden tunkeutuminen markkinoille.
”Asetelma ei siis kulkenut niin, että Ruotsi ”riisti” suomalaisia talonpoikia vaan ihan samalla tavalla se norrlantilainen tai muualla Ruotsissa ollut tervanpolttaja oli suhteessa näihin kauppiaisiin kuin suomalainenkin. Minkäänlaista kansallista tai valtiollista sortoa siinä ei ollut.”
Sitten Kuisma puhuu suuriruhtinaskunnassa tapahtuneista talousuudistuksista. Hän toteaa, että on varmaa, että samanlaiset liberalisoitumistoimenpiteet, joita Suomessa tehtiin 1800-luvulla olisi tehty myös ruotsalaisessa Suomessa, koska Ruotsi toteutti samankaltaiset uudistukset mitä Suomen suuriruhtinaskunnassa tehtiin, jopa jotkut aikaisemmin kuin Venäjällä. Ohjelman johtopäätös on, että Suomi olisi todennäköisesti ollut taloudellisesti jopa paremmassa tilanteessa osana Ruotsia kuin osana Venäjää.
Ohjelma tuo esille Ruotsin taloudellisen tuen Suomen talouselämälle toisen maailmansodan loppuvaiheissa ja heti sodan jälkeen.
”Ruotsi tosiaankin auttoi Suomea irtautumaan maailmansodasta ja Saksan liittolaisuudesta. Suomihan oli syvästi riippuvainen Saksan elintarviketoimituksista. Ruotsi auttoi tässä sekä itsekkäistä että epäitsekkäistä syistä irrottaakseen Suomen sodasta ja pitääkseen sotarintaman kauempana omista rajoistaan.
Sillä oli suuri merkitys tässä lyhyen syvimmän kriisin aikana. Ruotsin elintarvikeavun ja lainojen avulla Suomi ikään kuin nousi sieltä pahimmasta konkurssipesästä ja pystyi pitämään pyörät pyörimässä ja ihmiset leivän syrjässä kiinni.”
Ohjelmasarjan jaksot ovat katsottavissa myös Ylen Areenassa:
http://areena.yle.fi/tv/1765056