Tavastia
Lähetetty: 05.11.13 14:26
Hei vaan kaikki! Päätin tulla tälle palstalle keskustelemaan yhdestä erityisaiheesta, koska nuo blogikommentit ovat siihen aivan vääriä foorumeita ottaen aihepiirin laajuuden huomioon. Olen siis sama henkilö joka on tämän uutisen takana:
http://yle.fi/uutiset/muinaisharrastaja ... ta/6910669
Luonnollisesti ensireaktio on ollut karvat pystyssä –asenne, eli on ihmetelty miten YLEn kaltainen taho (jopa aluetoimitus) voi toimia äänitorvena kaltaiselleni huuharille, fantasia-historian kirjoittajalle ym. Onneksi ennakkoluulot eivät aina vastaa asioiden todellista laitaa, sillä en näe historiantutkimusta – edes maallikkotasolla – millään muotoa huuhailuna. Tässä kuitenkin alla muutama kommentti joita asiaan on jo liitetty. Mikä onkin tämän avauksen tarkoitus, sillä haluan mielelläni perustella näkemyksiäni, niin ei sitten tarvitse luulla vaan tietää. Enkä suinkaan tarkoita että po. ihmisten olisi tarkoitus millään muotoa asettua etukäteen ns. vastapuolelle, sillä en sitä itsekään tee, vaan otan asiat asioina.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot. ... halua.html
http://officiuminquisitionis.wordpress. ... comment-31
Tavastia eli muinaishäme on tietenkin aiheena pitkä, ja se kannattaa jakaa osioihin. Itse olen suosinut mallia jossa kantahäme on ollut rautakaudella metsälappalaisten asuinsijaa (0-400jKr), kunnes sen on syrjäyttänyt kuppikivikulttuuri (400-700jKr), joka on muotoutunut esi-feodaaliseksi kartanojärjestelmäksi (700-1000jKr). Tässä kohtaa voi puhua jo kuningaskunnasta, joka reaalisesti tarkoittaa eräänlaista ruhtinaskunta-tyyppistä pienkuningaskuntaa, jolla on ollut siis keskitetty hallinto. Muutenhan kartanojärjestelmä on järjetön. Vuodet 1000-1200 jKr oli voimakkaan taantuman aikaa, ja sen pohjalta ekonomia keskittyi rannikolle ja pohjoisempana syntyi ns. pirkkamies-kulttuuri, eli vakituinen armeija jonka sodänkäynti sitten tuhosikin ajan saatossa tämän Tavastian.
Lähtökohtainen avain ovat tietenkin kuppikivet. Mitä ne ovat? Yleisen käsityksen mukaan uhrauspaikkoja joka on ongelmallinen väite siksi, että mitään jälkiä uhraamisesta kuppikiviin ei ole kuin joskus 1700-luvun loppupuolelta, jolloin niiden alkuperäinen funktio on jo kadonnut. Pahempi ongelma uhrausteoriaa vastaan on, että meiltä tunnetaan myös oikeita uhrauskiviä, seitoja ja tietenkin kipukiviä (näin itsekin sellaisen kipukiven keskipohjanmaalla joka oli riimumerkein koristettu), jotka eivät muistuta millään lailla kuppikiviä.
vainajanpalvonta myös liitetään kuppikiviin, enkä tiedä ollenkaan mistä moinen teoria on voinut saada alkunsa kun alle 2% kuppikivistä sijaitsee kalmistoalueilla.
Karttateoria on siinä mielessä hedelmällinen teoria, että se voidaan tarkistaa tai kumota, ja sen avulla voidaan saada oivaa lisätietoa mikä on tietenkin hedelmällisen teorian tarkoituskin. Nämä ”kuppikivet ovat sen ajan taidetta” ovat siinä mielessä ikäviä, olkoot oikeita tai vääriä, että ne ovat subjektiivisia eikä niistä irtoa mitään oleellista. Ne ovat vain väitteitä.
Kuppikiviä tutkimalla saa myös selville paljon kaikenlaista asutushistoriaan ja ajoitukseen liittyvää. Vöyrillä on kuppikiviä ja sen asutuksesta tiedämme, että sieltä asutus katkesi 700-luvulla joten kuppikivet ovat tehty sitä ennen. Ottaen huomioon että sen asuttivat uudelleen satakuntalaiset – joilla ei ollut kuppikiviä – ei voida pitää perusteltuna, että he olisivat ne tehneet keskiajan puolella.
Toisaalta taas uudellamaalla ei ole kuppikiviä mutta eipä siellä sanottavasti asuttukaan vuosien 400-700 –välillä joten tästä saamme karkean laskelman, että kuppikivet on tehty vuosisatojen 400-700 välillä.
Nyt nousee ongelmaksi suomen tihein kuppikivialue eli savonlinnan ja kerimäen välinen alue. vakiintuneen näkemyksen mukaan tekijät olisivat olleet hämäläisiä 1200-luvulla. Ongelmana vain että hämäläiset asuttivat lähes yksinomaan mikkelin seutuja, ja toinen että jos kuppikiviä olisi tehty vielä näin myöhään, niiden merkitys todennäköisesti tunnettaisiin. Kolmas ongelma että kuppikivet ovat pakanalliselta ajalta ja tuntuisi uskomattomalta että kristityt hämäläiset olisivat niitä tehneet. Niinpä meidän on päädyttävä ajatukseen että Kerimäen kuppikivet ovat sen lyhyen asutusjakson ajalta 300-400 jKr jonka jälkeen paikka hylättiin. Mistä seuraa lisäpäätelmä että jos ja kun kerimäellä on tehty kuppikiviä 300-luvulla, ja kantahämeessä 400-luvulla, ei tarvita isoja päättelyitä pohtimaan mistä suunnasta kantahämäläiset ovat tulleet. Kantahämäläisten retki voidaan rekunstoida puhtaasti kuppikivien pohjalta Laatokka-Kitee-Savonlinna-Sysmä.Hämeenlinna. Tässä mielessä asutusteoria kokemäenlaaksosta kannattaa hylätä kuolleena ankkana, ja se käsittääkseni muutenkin nojaa hataraan teoretisointiin esinelöydöistä.
Näitä asioita tuli todellakin selitettä YLEn toimittajalle, ja hän oli hyvin otettu. Odotan mielelläni kommentteja
http://yle.fi/uutiset/muinaisharrastaja ... ta/6910669
Luonnollisesti ensireaktio on ollut karvat pystyssä –asenne, eli on ihmetelty miten YLEn kaltainen taho (jopa aluetoimitus) voi toimia äänitorvena kaltaiselleni huuharille, fantasia-historian kirjoittajalle ym. Onneksi ennakkoluulot eivät aina vastaa asioiden todellista laitaa, sillä en näe historiantutkimusta – edes maallikkotasolla – millään muotoa huuhailuna. Tässä kuitenkin alla muutama kommentti joita asiaan on jo liitetty. Mikä onkin tämän avauksen tarkoitus, sillä haluan mielelläni perustella näkemyksiäni, niin ei sitten tarvitse luulla vaan tietää. Enkä suinkaan tarkoita että po. ihmisten olisi tarkoitus millään muotoa asettua etukäteen ns. vastapuolelle, sillä en sitä itsekään tee, vaan otan asiat asioina.
http://sukututkijanloppuvuosi.blogspot. ... halua.html
http://officiuminquisitionis.wordpress. ... comment-31
Tavastia eli muinaishäme on tietenkin aiheena pitkä, ja se kannattaa jakaa osioihin. Itse olen suosinut mallia jossa kantahäme on ollut rautakaudella metsälappalaisten asuinsijaa (0-400jKr), kunnes sen on syrjäyttänyt kuppikivikulttuuri (400-700jKr), joka on muotoutunut esi-feodaaliseksi kartanojärjestelmäksi (700-1000jKr). Tässä kohtaa voi puhua jo kuningaskunnasta, joka reaalisesti tarkoittaa eräänlaista ruhtinaskunta-tyyppistä pienkuningaskuntaa, jolla on ollut siis keskitetty hallinto. Muutenhan kartanojärjestelmä on järjetön. Vuodet 1000-1200 jKr oli voimakkaan taantuman aikaa, ja sen pohjalta ekonomia keskittyi rannikolle ja pohjoisempana syntyi ns. pirkkamies-kulttuuri, eli vakituinen armeija jonka sodänkäynti sitten tuhosikin ajan saatossa tämän Tavastian.
Lähtökohtainen avain ovat tietenkin kuppikivet. Mitä ne ovat? Yleisen käsityksen mukaan uhrauspaikkoja joka on ongelmallinen väite siksi, että mitään jälkiä uhraamisesta kuppikiviin ei ole kuin joskus 1700-luvun loppupuolelta, jolloin niiden alkuperäinen funktio on jo kadonnut. Pahempi ongelma uhrausteoriaa vastaan on, että meiltä tunnetaan myös oikeita uhrauskiviä, seitoja ja tietenkin kipukiviä (näin itsekin sellaisen kipukiven keskipohjanmaalla joka oli riimumerkein koristettu), jotka eivät muistuta millään lailla kuppikiviä.
vainajanpalvonta myös liitetään kuppikiviin, enkä tiedä ollenkaan mistä moinen teoria on voinut saada alkunsa kun alle 2% kuppikivistä sijaitsee kalmistoalueilla.
Karttateoria on siinä mielessä hedelmällinen teoria, että se voidaan tarkistaa tai kumota, ja sen avulla voidaan saada oivaa lisätietoa mikä on tietenkin hedelmällisen teorian tarkoituskin. Nämä ”kuppikivet ovat sen ajan taidetta” ovat siinä mielessä ikäviä, olkoot oikeita tai vääriä, että ne ovat subjektiivisia eikä niistä irtoa mitään oleellista. Ne ovat vain väitteitä.
Kuppikiviä tutkimalla saa myös selville paljon kaikenlaista asutushistoriaan ja ajoitukseen liittyvää. Vöyrillä on kuppikiviä ja sen asutuksesta tiedämme, että sieltä asutus katkesi 700-luvulla joten kuppikivet ovat tehty sitä ennen. Ottaen huomioon että sen asuttivat uudelleen satakuntalaiset – joilla ei ollut kuppikiviä – ei voida pitää perusteltuna, että he olisivat ne tehneet keskiajan puolella.
Toisaalta taas uudellamaalla ei ole kuppikiviä mutta eipä siellä sanottavasti asuttukaan vuosien 400-700 –välillä joten tästä saamme karkean laskelman, että kuppikivet on tehty vuosisatojen 400-700 välillä.
Nyt nousee ongelmaksi suomen tihein kuppikivialue eli savonlinnan ja kerimäen välinen alue. vakiintuneen näkemyksen mukaan tekijät olisivat olleet hämäläisiä 1200-luvulla. Ongelmana vain että hämäläiset asuttivat lähes yksinomaan mikkelin seutuja, ja toinen että jos kuppikiviä olisi tehty vielä näin myöhään, niiden merkitys todennäköisesti tunnettaisiin. Kolmas ongelma että kuppikivet ovat pakanalliselta ajalta ja tuntuisi uskomattomalta että kristityt hämäläiset olisivat niitä tehneet. Niinpä meidän on päädyttävä ajatukseen että Kerimäen kuppikivet ovat sen lyhyen asutusjakson ajalta 300-400 jKr jonka jälkeen paikka hylättiin. Mistä seuraa lisäpäätelmä että jos ja kun kerimäellä on tehty kuppikiviä 300-luvulla, ja kantahämeessä 400-luvulla, ei tarvita isoja päättelyitä pohtimaan mistä suunnasta kantahämäläiset ovat tulleet. Kantahämäläisten retki voidaan rekunstoida puhtaasti kuppikivien pohjalta Laatokka-Kitee-Savonlinna-Sysmä.Hämeenlinna. Tässä mielessä asutusteoria kokemäenlaaksosta kannattaa hylätä kuolleena ankkana, ja se käsittääkseni muutenkin nojaa hataraan teoretisointiin esinelöydöistä.
Näitä asioita tuli todellakin selitettä YLEn toimittajalle, ja hän oli hyvin otettu. Odotan mielelläni kommentteja