Re: Tavastia
Lähetetty: 10.11.13 18:18
jatkan ihan tylsän sunnuntain kunniaksi tätä teitin kaski-pelto –ajattelua. Puuttumatta millään lailla yksityiskohtiin, ajattelin lähestyä asiaa kontekstin kautta, ja erityisesti sen ajattelun, johon Sulo Strömberg eläissään päätyi, ja miksi.
tahdon sanoa erikseen Sulo-vainaasta että hän todellakin oli kuppikivi-expertti, vaikka ei eläissään sitä arvostusta saanutkaan jonka olisi varmasti ansainnut.
Hänellä oli edessään tämä sama dilemma, eli että museoviraston, ammattiarkeologien ym yleisen näkökannan mukaan kuppikivet ovat kiinteässä sidoksissa pysyväisluonteiseen asutukseen ts. peltoviljelyyn.
Toisaalta nämä jotka tutkivat maanviljelyn historiaa ovat aloittaneet oman tutkimuslinjansa joka väittää että kerimäellä suoritettu viljely olisi ollut liikkuvaista sorttia.
Strömberg ajatteli varmasti, että molemmat tutkimushaarat ovat oikeassa, vaikka niiden ristiriitaisuus on ilmeinen. Koska kuitenkin on niin, että merkit varhaisimmasta peltoviljelystä Kerimäellä on vasta 1500-luvun lopulta, päätyi hän esittämään että kuppikivet olisivatkin 1700-luvulta. Tietyllä tavalla se on synteesi näistä kahdesta tutkimushaarasta mutta on luonnollisesti ristiriitainen itsessään.
Jäljelle jää, että toinen noista tutkimuslinjoista on oikeassa ja toinen ei. Sillä vaikka yritämmekin sitä synkronoida tietylle vuosisadalle, milloin 700-luvulle, milloin 1200-luvulle ja milloin jopa lähelle nykypäivää, ristiriita ei hälvene, vaan mutkistuu. Toisen linjan on oltava väistämättä väärässä, mutta kumman?
Jos aikoo sanoa että kiertävät kaskiviljelijät ne tekivät, on silloin tietämys kuppikivien kulttuurisesta taustasta nollattava kokonaan, ja väite käsittääkseni vaatisi aikas paksut perustelut, ennen kuin lähtee nollaamaan koko arkeologiaa.
Toisaalta ajatus kaskiviljelystä nojaa kahteen tekijään. itäsuomalaisten mentaliteettiin joka on ehdollistunut käsittelemään kaskiviljelyä ns. itsestäänselvyytenä koska jos näin oli keskiajalla, silloin on niin aiemminkin. Toinen nojaa tuohon kuusen vähenemiseen, mutta se voidaan selittää toki toisinkin kuin vain ihmiskäden avulla. Yksin ilmastohistorian poukkoilu muuttaa puuston tasapainoa, seikka jonka maanviljelyhistoriaa tutkivat ovat unohtaneet yksityiskohtaisesti kuvata selittävänä tekijänä. Tietoahan tästä on todella paljon, se voidaan nähdä puiden vuosirenkaista, sedimenteistä, soista ja järvistä jne jopa yksittäisen vuoden tai vuosikymmenen tarkkuudella. Lämpiminä aikoina kasvaa enemmän ja nopeammin lehtipuita, jolloin kuusipuuta on suhteessa vähemmän, ja se näkyy kuusen vähenemisenä, vaikka kyse olisikin vain kuusen suhteellisena (prosentuaalisena) vähenemisenä lehtipuihin nähden. Epäilen että virhe on tässä.
Jolloin pääsemme siihen että 300-luvulla ajatus ohimenevästä peltoviljelystä on toki todistamaton väite – mutta myös mahdollinen. Luonnollisesti voi olettaa että samoilla seuduilla on sitten kaskettu myöhempinä vuosisatoina, mutta se olisi kokonaan oma erillinen tarinansa, joka ei enää vastaa kuppikivien osalta mihinkään. Kerimäen kuppikivet ovat kiistatta väärässä paikassa. Toisaalta asian voi selittää hyvinkin ristiriidattomasti jos ei tee kuten aiemmat tutkijat jotka ovat nuorentaneet nuorentamasta kuppikivien tekoikää, kun oikea ja looginen vastaus olisikin vanhentaa niitä. Jos niitä nuorentaa, seuraa uusia loogisia ristiriitoja, mutta jos vanhentaa, lähes kaikki ristiriidat katoavat kuin itsekseen. Tietenkin sillä varauksella että asutushistoriaan kantahämäläisten osalta on tehtävä tiettyjä päivityksiä.
tahdon sanoa erikseen Sulo-vainaasta että hän todellakin oli kuppikivi-expertti, vaikka ei eläissään sitä arvostusta saanutkaan jonka olisi varmasti ansainnut.
Hänellä oli edessään tämä sama dilemma, eli että museoviraston, ammattiarkeologien ym yleisen näkökannan mukaan kuppikivet ovat kiinteässä sidoksissa pysyväisluonteiseen asutukseen ts. peltoviljelyyn.
Toisaalta nämä jotka tutkivat maanviljelyn historiaa ovat aloittaneet oman tutkimuslinjansa joka väittää että kerimäellä suoritettu viljely olisi ollut liikkuvaista sorttia.
Strömberg ajatteli varmasti, että molemmat tutkimushaarat ovat oikeassa, vaikka niiden ristiriitaisuus on ilmeinen. Koska kuitenkin on niin, että merkit varhaisimmasta peltoviljelystä Kerimäellä on vasta 1500-luvun lopulta, päätyi hän esittämään että kuppikivet olisivatkin 1700-luvulta. Tietyllä tavalla se on synteesi näistä kahdesta tutkimushaarasta mutta on luonnollisesti ristiriitainen itsessään.
Jäljelle jää, että toinen noista tutkimuslinjoista on oikeassa ja toinen ei. Sillä vaikka yritämmekin sitä synkronoida tietylle vuosisadalle, milloin 700-luvulle, milloin 1200-luvulle ja milloin jopa lähelle nykypäivää, ristiriita ei hälvene, vaan mutkistuu. Toisen linjan on oltava väistämättä väärässä, mutta kumman?
Jos aikoo sanoa että kiertävät kaskiviljelijät ne tekivät, on silloin tietämys kuppikivien kulttuurisesta taustasta nollattava kokonaan, ja väite käsittääkseni vaatisi aikas paksut perustelut, ennen kuin lähtee nollaamaan koko arkeologiaa.
Toisaalta ajatus kaskiviljelystä nojaa kahteen tekijään. itäsuomalaisten mentaliteettiin joka on ehdollistunut käsittelemään kaskiviljelyä ns. itsestäänselvyytenä koska jos näin oli keskiajalla, silloin on niin aiemminkin. Toinen nojaa tuohon kuusen vähenemiseen, mutta se voidaan selittää toki toisinkin kuin vain ihmiskäden avulla. Yksin ilmastohistorian poukkoilu muuttaa puuston tasapainoa, seikka jonka maanviljelyhistoriaa tutkivat ovat unohtaneet yksityiskohtaisesti kuvata selittävänä tekijänä. Tietoahan tästä on todella paljon, se voidaan nähdä puiden vuosirenkaista, sedimenteistä, soista ja järvistä jne jopa yksittäisen vuoden tai vuosikymmenen tarkkuudella. Lämpiminä aikoina kasvaa enemmän ja nopeammin lehtipuita, jolloin kuusipuuta on suhteessa vähemmän, ja se näkyy kuusen vähenemisenä, vaikka kyse olisikin vain kuusen suhteellisena (prosentuaalisena) vähenemisenä lehtipuihin nähden. Epäilen että virhe on tässä.
Jolloin pääsemme siihen että 300-luvulla ajatus ohimenevästä peltoviljelystä on toki todistamaton väite – mutta myös mahdollinen. Luonnollisesti voi olettaa että samoilla seuduilla on sitten kaskettu myöhempinä vuosisatoina, mutta se olisi kokonaan oma erillinen tarinansa, joka ei enää vastaa kuppikivien osalta mihinkään. Kerimäen kuppikivet ovat kiistatta väärässä paikassa. Toisaalta asian voi selittää hyvinkin ristiriidattomasti jos ei tee kuten aiemmat tutkijat jotka ovat nuorentaneet nuorentamasta kuppikivien tekoikää, kun oikea ja looginen vastaus olisikin vanhentaa niitä. Jos niitä nuorentaa, seuraa uusia loogisia ristiriitoja, mutta jos vanhentaa, lähes kaikki ristiriidat katoavat kuin itsekseen. Tietenkin sillä varauksella että asutushistoriaan kantahämäläisten osalta on tehtävä tiettyjä päivityksiä.