Re: Venäjän tilanne historian näkökulmasta
Lähetetty: 06.10.16 16:43
Hmn, tuo toinen voi lyödä ensin ja sitten minun on pakko lyödä takaisin, sellainenhan ydinaseiden ensi-iskujen pelko vallitsi kylmän sodan aikana ja sitten oltiin kuitenkin suhteellisen vakaassa tilanteessa ja MAD-oppi hallitsi, vaikka ydinaseita olikin paljon. Nyt sopimuksessa taitaa olla 1500 ydinkärkeä USA:lla ja 1500 ydinkärkeä Venäjällä ja ydinpommikoneiden ja ydinsukellusveneiden lukumäärä on rajoitettu jollekin tasolle.Lemmi kirjoitti:Plutonium-jutussa on tietääkseni toinenkin puoli. USA.n puoli. USA on tietääkseni keskeyttänyt plutoniumin hävittämisen oksidiseoksena ennen Venäjän ilmoitusta vastaavasta keskeyttämisestä.
Ydinkärkien lukumäärän lisäys tuskin auttaisi Venäjää esim. Syyrian sisällissodan kaltaisissa sodissa tai USA:a terrorismin vastaisessa sodassa.
Toisiinsa ydinasesuurvallat eivät kyllä ilmeisesti koskaan pysty luottamaan, mutta onko nykyisin mannertenvälinen ydinasetasapaino "vakaa" ja Venäjän mielestä taktisten ydinaseiden tasapaino on uhattuna Euroopassa. Ainakin Venäjä on tiukasti lännen ohjuspuolustusjärjestelmää vastaan, vaikkakin se julistaa pystyvänsä iskemään sen läpikin.
Ydinasevarustelukilpa ei ainakaan ole taloudellisesti Venäjälle mieluinen. USA:nkin nykyisten ydinaseiden modernisoinnin v. 2020 - 2035 sanotaan maksavan noin 250 miljardia $ ydinsukellusveneiden uusimiset, ydinpommikoneiden uusimiset ja maanpäällisen ydinasepelotteen modernisoiminen.
Venäjällä ydinasevuosikustannukset lienevät samaa luokkaa.
Yksi ydinsukellusvenekin maksanee lähemmäs 10 miljardia $:a ja Venäjällä mm. nyt käytössä olevan Juri Dolgoruk-ydinohjusveneen/laivan rakentaminen taisi kestää yli kymmenen vuotta ja lieneekö uusi mannertenvälinen Bulava-ohjus jo täysin testattu ja kehitelty sekään ja Venäjän ydinaseiden modernisointi lienee yhä osittain keskeneräinen. Uuudet horisontin taakse näkevät tutka-asemat lienevät jo valmistuneet.
Tuo 17000 ydinkärkeen riittävä plutonium-määrä molemmilla lienee vain osa mahdollisten uusien ydinaseiden kustannuksista ja haluaakohan kumpikaan uutta ydinasevarustelukilpailua, kun muistissa kylmän sodan ajalta on se, ettei se johda kuin ainoastaan suuriin lisäkustannuksiin.
Toisaalta Venäjä kykenisi suurin ponnistuksin varustelukilpailuun ilmeisestikin ainoastaan ydinaseiden, ei tavanomaisten aseiden osalta ja plutoniumin varastoiminen ei maksane vielä paljoakaan?
Mutta Venäjän vaatimus NATO:n Itä-EU:n infrastruktuurin palauttamisesta vuoden 2000 tasolle ja ohjuspuolustusjärjestelmän romuttaminen, sekä Ukraina-kriisin ja Krimin miehityksen johdosta asetettujen pakotteiden poistaminen ja korvauksen maksaminen Venäjälle aiheutuneista tappioista ei taida juurikaan saada osakseen hyväksyntää lännessä, eikä vaatimus voine olla pohjana uusille neuvotteluillekaan?
Veikko Palvo