Heikki Ylikangas kirjoittaa: "Suomessa annetaan pitkään vaikuttava paino aikalaispäättäjien selityksille, sanokaamme esim. Mannerheimin, Rytin ja Tannerin muistelmille."
"Aikalaispäättäjien lausunnoissa eletylle kriisivaiheelle - vaikkapa hävitylle sodalle - annetaan niin hyväksyttävä selitys kuin suinkin kyetään."
"Dokumentit pysyvät muuttumattomina ajasta toiseen, kun taas kuva menneestä muuttuu silloinkin, kun saatavissa ei ole uusia lähteitä."
Tommi Rintala: Ohto Mannisen ja Heikki Ylikankaan talvi- ja jatkosotanäkemyksien erot ja taustat
https://tampub.uta.fi/bitstream/handle/ ... sequence=1 jakaa Talvi- ja jatkosotatutkimuksen:
1. perinteiseen näkemykseen
2. venäläiseen näkemykseen
3. uudempaan näkemykseen ja sanoo: "Inhimillisten tekijöiden ja mielikuvien vaikutusta ei missään tapauksessa voida sulkea pois tulkintojen ja tutkimustulosten taustalta, vaikka tutkimuksen tarkoituksena onkin käsitellä menneisyyttä mahdollisimman objektiivisesti."
Ja "Ohto Manninen perustaa tutkimuksensa virallisten arkistojen aineistoon, kun taas Heikki Ylikangas turvautuu tulkinnoissaan enemmän elämänkertoihin, henkilökohtaisiin arkistoihin ja muistitietoon."
Heikki Ylikangaskin
kirjoittaa: "Niinpä tutkimuksen tuloksena on joukko tulkintoja totuudesta. Se mikä tulkinnoista on kelvollisin eli käytännössä uskottavin ja vakuuttavin, ratkaisevat tutkimusten lukijat."
Olisiko tuossa sanottu "historiallinen totuus"?
Veikko Palvo