PekkaP
Viestit: 3
Liittynyt: 16.02.15 06:49

Sairauksien periytyminen

16.02.15 06:59

Ymmärtääkseni Suomessa on ollut vähän väestöä ja paljon lähisukulaisten lapsia. Tämä on aiheuttanut sen, että meillä on hyvin harvinaisia periytyviä sairauksia keskimääräistä enemmän. Onko näin? Jos on niin entäpä keskuudessamme elävät pienryhmät esim. saamelaiset, tataarit ja romaanit? Missä määrin meitä ja noita pienryhmiä on tutkittu? Tataarit, joita on vähän, ovat muslimeja. Romaanit, joita on myös vähän, muistuttavat ulkonäöllisestikin intialaisia esi-isiään. Heillä lienee myös tiukka klaanijärjestelmä, joka edelleen kaventaa mahdollisia aviokandidaatteja.

Pssahi
Viestit: 1
Liittynyt: 27.02.15 12:28

Re: Sairauksien periytyminen

27.02.15 12:49

Suomalaiset ovat tehneet maailmalla arvostettuja perhe(=väestö)-ja geenitutkimuksia. Vuonna 1974 dosentti Timo Sahi julkaisi väitöskirjansa laktoosi-intoleranssista eli hypolaktasiasta(LM= laktoosimalabsorptio) ja osoitti sen olevan perinnöllinen maitosokerin imeytymishäiriö 17% :lla suomalaisista. Myöhemmin Leena Palotien tutkimusryhmä, johon hän myös kuului , paikallisti geenin, mikä oli 2000-luvun alussa kansainvälinen sensaatio. Timo Sahi tutki myös saamelaisia 1970-luvun puolivälissä saman asian tiimoilta, jolloin selvisi, että saamelaisilla LM on yleisempi kuin suomalaisilla, etenkin koltilla se on lähes 80:lla. Kolttalapsien mennessä kouluun, he saivat ripulia, jota epäiltiin aluksi psyykkiseksi häiriöksi , ennekuin tieto LM:stä saatiin. Dos. Sahi on tutkinut myös ilmiötä suomenruotsalaisilla opiskelijoilla, joilla ilmiö on harvinaisempi (12%). Vähiten LM:ää on Euroopassa Pohjanmeren ja Etelä-Ruotsin alueella, joskin Ruotsin tulokset ovat epävarmoja, koska siellä ei valideja väestötutkimuksia asiasta ole tehty.LM:llä on kulttuurihistoriallista merkitystä selektion kautta. Ne väestöt, jotka esimerkiksi mutaation kautta alkoivat sietää maitoa, selvisivät muita paremmin maidon ollessa heille hieno ravinnon lähde. Maito on myös kalsiumin lähde ja vahvistaessaan luita paransi naisten terveyttä ja mahdollisuutta selvitä synnytyksistä. Tämä on ns. kulttuurihistoriallinen hyposteesi, jota nykyään pidetään tärkeänä. Siksi antropologian oppikirjoissa LM on asiasta esimerkkinä. Suomalaisten panos LM:n tutkijoina on maailmalla tunnustettu asia. LM ei ole sairaus, vaan imeytymishäiriö, joka voi arjessa aiheuttaa kiusallisia oireita, kuten ilmavaivoja ja ripulia ja sitä varten on kehitetty laktoosia vailla olevia maitotuotteita ja lääkitystä, jota nautitaan ennen maitotuotteiden nauttimista.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”