Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

17.02.15 11:36


Aina välillä uutisissa nousee esille Kreikan tilanteesta puhuttaessa kreikkalaisten vaatimus korvauksista joita Saksan pitäisi maksaa toisen maailmansodan aikaisista vahingoista. Olen ajatellut, että tämä on populistinen veto, jolla ei voi olla paljoa tekemistä realiteettien kanssa, enkä ole jaksanut kovin hyvin perehtyä asiaan. Törmäsin tähän kiinnostavaan Joachim Kastenin kirjoitukseen Demokraatissa (11.2. 2015) jossa mainitaan laina josta en ollut kuullut aiemmin:
”Kreikan nykytilanne on tuonut uudestaan esiin myös erään talousjärjestelyn ajalta, jolloin Saksa miehitti Kreikkaa. Vuonna 1942 Hitlerin hallinto pakotti Kreikan valtionpankin maksamaan 476 miljoonaa Saksan silloista markkaa Wehrmachtin miehityskustannuksiin. Lainaa ei sopimuksesta huolimatta koskaan maksettu takaisin. Jo Kreikan edellinen Antonis Samarasin hallitus asetti erityiskomission tutkimaan, paljonko tuollainen ”laina” olisi nykyrahassa ja sai päivän arvoksi noin 11 miljardia euroa.”
Kasten tosin arvelee, että Saksa tulee hylkäämään Kreikan vaatimukset:
”Juridinen syy on vuoden 1953 Lontoon sopimus, jossa Saksan ulkomaanvelkoja purettiin noin 30 miljardilla D-markalla. Mahdolliset myöhemmät vaateet sovittiin otettavaksi esiin, kun rauhansopimuksesta neuvotellaan koko Saksan kanssa. Saksojen yhdistymisen yhteydessä sovittiin ehdoista niin kutsutussa kaksi-plus-neljä-sopimuksessa liittotasavallan, DDR:n ja neljän voittajavaltion välillä. Kun tämä sopimus ei sisällä minkäänlaisia vahingonkorvausvaateita, ovat sellaiset vaateet Saksan hallituksen mukaan poissa päiväjärjestyksestä.
Kasten kertoo, että Berliinissä viitataan Kreikan saamisten yhteydessä vuoden 1960 sopimukseen, jonka mukaan Saksa (Saksan liittotasavalta) maksoi Kreikalle kahdenkeskisen sopimuksen mukaan 115 miljoonaa D-markkaa korvauksia

Kiinnostavaa tässä on mm se, miksi Kreikka ei jo aiemmin ole vaatinut tuota Wehrmachtin pakkolainaa takaisin (vai onko?), ja sitten tietysti tuo viittaus Saksan saamiin velkahelpotuksiin 1950-luvulla, jotka sitten johtivat (yhdessä Marshall-avun kanssa) Saksan talousihmeeseen.

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

17.02.15 14:03

Tapio Onnela kirjoitti: Aina välillä uutisissa nousee esille Kreikan tilanteesta puhuttaessa kreikkalaisten vaatimus korvauksista joita Saksan pitäisi maksaa toisen maailmansodan aikaisista vahingoista.
Tuon "kreikkalaisen järkeilyn" mukaan ww2:n hävinneen Saksan tulisi ilmeisesti maksaa korvauksia mm. Belgialle ja Venäjälle.
Suomen Neuvostoliitolle maksamat sotakorvaukset lienevät olleet jatkosodan ajalta, sillä 23.8.1939 - 22.6.1941 Saksa ja Neuvostoliitto olivat liittosuhteessa ja Puolan jaossa aseveljiäkin.
Stalin-Hitler poliittisen sopimuksen 23.8.1939 ja sen salaisen lisäpöytäkirjan mukaisesti
Neuvostoliitto aloitti Talvisodan pommittaen mm. Suomen asutuskeskuksia, kiinteistötuhoja ja -vaurioita tuli tietysti Karjalassakin. Suomi menetti Moskovan rauhassa 13.3.1940 maa-alueita tehtaineen ja joutui asuttamaan lähes puoli miljoonaa pakolaista Stalinin välirauhan aikana. Hyökkäyksen johdosta Suomi kärsi mittavia menetyksiä ja tuhojen loppusumma, "kreikkalaisittain korvattava" summa on melkoisen suuri.
WW2:n mahdollistaneet Saksa-NL taloudelliset sopimukset 19.8.1939, 11.2.1940 ovat oma lukunsa, noissa korvauskysymyksissä käsiteltäneen aikaa, jolloin NL oli liittosuhteessa länsimaiden kanssa?
Pariisin rauhassa 1947 liittoutuneet eivät liene käsitelleet Suomen osalta aikaa ennen Molotov-Ribbentrop -sopimuksen irtisanomista kesäkuussa 1941, joten
"kreikkalaisella järkeilyllä" Suomikin voisi esittää korvausvaateita?

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

17.02.15 14:23

Veikko I Palvo kirjoitti:Tuon "kreikkalaisen järkeilyn" mukaan ww2:n hävinneen Saksan tulisi ilmeisesti maksaa korvauksia mm. Belgialle ja Venäjälle.
Tässä on nyt siis kyse tästä "pakkolainasta", joka Kreikka joutui maksamaan miehityskustannuksena Wehrmachtille. Oliko samanlainen järjestely voimassa myös Belgian ja Neuvostoliiton kanssa?

jsn
Viestit: 2059
Liittynyt: 08.02.09 19:24

Re: Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

17.02.15 16:40

Klemannin ja Kudryashevin (Occupied Economies: An Economic History of Nazi-Occupied Europe, 1939-1945. 2012) mukaan miehitys- ja puolustuskustannuksina koottiin varoja kaikista miehitetyistä maista näiden maiden viranomaisten (kuten keskuspankit) toimesta. Valtaosassa maita entinen hallinto jatkoi joko kokonaan tai osittain toimintaansa. Näin tuli olla myös 1907 Haagin sopimuksen mukaan.

Haagin sopimuksen mukaan miehitetyn maan on maksettava miehittäjän miehityskustannukset, joten Saksa keräsi niitä myös kansainvälisen oikeuden nojalla, vaikka tosiasiassa kulut menivät sodankäyntiin eivätkä itse miehityksestä johtuviin menoihin. Haagin sopimuksessahan määrätään kunnioittamaan yksityisomaisuutta ja korvaamaan sille koituvat vahingot.

Artikla 43:n mukaan kaikki laillinen hallitusvalta siirtyy alueen miehityksen myötä miehitysvallan käsiin ja sen tulee säilyttää yleinen järjestys ja turvallisuus sekä maan lait.

48 artiklan mukaan miehitysvallan on oikeus käyttää veroja, tulleja ym. maksuja joita miehitetty valtio saattoi laillisesti kantaa, samoin kustantaa hallintokulut.

Artikla 51 mukaan mitään kontribuutiota ei saa kerätä asukkailta ilman miehitysjoukkojen komentajan kirjallista määräystä ja se ei saa ylittää verojen määrää ja edellytti aina kuitin antamista.

Artikla 52 mukaan kunnilta tai asukkailta ei saa vaatia muita menoja tai palveluja kuin miehitysarmeijan tarpeisiin ja niiden tulee olla maan resurssien mukaisessa suhteessa, ja että asukkaita ei velvoiteta osallistumaan sotatoimiin omaa maataan vastaan. Samoin edellytetään kuittia.

Art. 53 mukaan miehitysarmeija saa ottaa haltuunsa rahaa, varoja ym. omaisuutta jotka ovat valtion irtainta omaisuutta, kuten asevarastot, kuljetusvälineet tai varastot. Yksityisiltä saattoi ottaa meriliikenteeseen tai aseistukseen liittyvää omaisuutta, mutta se tuli korvata rauhan tultua.

Art. 56: Kuntien sekä uskonnollisten, hyväntekeväisyys-, taide- tai tiedelaitosten omaisuutta, myös valtiolle kuuluvaa tuli kohdella yksityisomaisuuden tavoin. Niiden tuhoaminen oli kielletty.

http://avalon.law.yale.edu/20th_century ... .asp#iart1

Occupied economies… s. 202 mukaan ylivoimaisesti korkeimmat per capita miehitysmenot olivat Hollannilla ja Norjalla. Kreikan menot olivat pienemmästä päästä. Sen alle menivät vain Serbia, Kroatia ja miehitetty Neuvostoliitto. Absoluuttisina lukuina ylivoimaisesti suurimman taakan kantoi Ranska, 31,6 milj Rmk, Alankomaat 10 miljoonaa Rmk, Kreikan miehityskulut olivat vain 3,8 miljoonaa.

Merkittävä osa näistä kannettiin laillisesti ja maan omien viranomaisten aloitteesta mm. bolshevismin vastaisen ristiretken nimissä.

Toisaalta Saksa otti paljon muutakin kuin miehityskuluja, ja koetti maksaa ne sodan aikana muodollisesti mutta siten ettei käytännössä maksanut juuri mitään. Käytännössähän Saksa rikkoi Haagin sopimusta useilla alueilla.

Sotatoimien myötä miehitetyille maille kertyi monenlaista muutakin vahinkoa. Se, että miehitysmenoina otettuja summia ei ole haluttu ryhtyä erikseen perimään johtunee ehkä juuri siitä, että silloin vaarana olisi, että maa ei voisi periä mitään muita korvauksia – jotka kuitenkin voisivat olla paljon isommat. Mielenkiintoinen olisi myös korvaus silloin, jos tuhon aiheuttivat oman maan partisaanit.

Em. kirjassa kerrotaan erityisesti Hollannista kiintoisia seikkoja. Niiden mukaan sotatuhojen ja menetysten selvitykset julistettiin salaisiksi, koska pelättiin, että "liian vähäiset kärsimykset" estäisivät maata saamasta Marshall-apua. Mm. Amerikassa herättivät huomiota valokuvat vapautumista juhlivista hyvinvoivan ja hyvin vähän nälkiintyneen näköisistä hollantilaisista.

Kreikassa (Occupied economies s. 234) miehityskulut todetaan suhteessa paljon pienemmiksi kuin muut menot mm. Kreikan alueella rakennettuihin puolustuslaitteisiin, tietöihin, lentokenttiin, varastoihin ym. Samoin Kreikassa oli Italian joukkoja, jotka tosin saivat vähemmän varoja kuin saksalaiset.

Voisi ehkä olettaa, että kaikesta ei saisikaan korvauksia, jos fasiliteetit pysyivät ehjinä ja niitä voitiin käyttää sodan jälkeen miehitysjoukkojen poistuttua omiin tarpeisiin?

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

17.02.15 17:32

Tapio Onnela kirjoitti:
Veikko I Palvo kirjoitti:Tuon "kreikkalaisen järkeilyn" mukaan ww2:n hävinneen Saksan tulisi ilmeisesti maksaa korvauksia mm. Belgialle ja Venäjälle.
Tässä on nyt siis kyse tästä "pakkolainasta", joka Kreikka joutui maksamaan miehityskustannuksena Wehrmachtille. Oliko samanlainen järjestely voimassa myös Belgian ja Neuvostoliiton kanssa?
Eivätköhän kaikki miehitettynä olleet maat joutuneet tavalla ja toisella maksamaan
miehittäjälle? Esim. Ranskan teollisuus tuotti tavaroita Saksalle, varusteluministeri Speer muistaakseni kirjoitti sodan jälkeen olleen Saksalle hyödyllistä yrittää olla muuttamatta Ranskan teollisuusrakennetta.
Ja eikö USA Marshall-avullaan Kreikallekin maksanut oikeastaan Hitlerin Saksan sotakorvauksetkin? Tosin Kreikassa oli sisällissota vuodenvaihteeseen 1949/1950 saakka, joten jälleenrakennukseen tarkoitettu Marshall-apu meni hukkaan.
Sisällissodan veteraani, nykyisin Syriza-puolueen Manolis Glezos julisti 2012
http://fi.wikipedia.org/wiki/Manolis_Glezos Saksan olevan velkaa Kreikalle
162 miljardia €:a, mikä 3%:n korolla nyt 70 vuoden päästä tekisi yli 1000 miljardia €.
Glezos sanoi Kreikan kylläkin olevan valmis tinkimään tuosta korosta, mutta Kreikka ei ole joka tapauksessa velkaa EU-maille vaan saamapuolella.
Mutta
"kreikkalaisittain ajatellen", eikö kyseessä ole "sotasyyllinen Saksa" korvausvelvollisena ja Talvisodan korvausvelvollisuuden osalta Saksa ja NL olivat sopimuskumppaneita kesäkuuhun 1941 saakka, jolloin NL liittoutui Lännen kanssa. Meillä Suomessa Kreikan
EU-velkojen mitätöinti historiallisella perusteella näyttää jollakin taholla saaneen kannatustakin, mutta eikö samalla ajattelumallilla Suomenkin tulisi hakea korvausta Talvisodasta?


lis.: Kartta Italian, Saksan ja Bulgarian miehitysalueista http://en.wikipedia.org/wiki/Axis_occup ... Greece.png Kreikassa 1941-44.
Italia on Pariisissa 1947 määrätty 105 miljoonan $:n ja Bulgaria 25 miljoonan $:n sotakorvauksiin Kreikalle eli miksiköhän kreikkalaiset eivät vaadi EU-lainojensa "mitätöintiapua" myöskin Italialta ja Bulgarialta?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Wehrmachtin miehityskustannukset 1942 ja Kreikan lainat

19.02.15 15:23

Tapio Onnela kirjoitti:
Kiinnostavaa tässä on mm se, miksi Kreikka ei jo aiemmin ole vaatinut tuota Wehrmachtin pakkolainaa takaisin (vai onko?), ja sitten tietysti tuo viittaus Saksan saamiin velkahelpotuksiin 1950-luvulla, jotka sitten johtivat (yhdessä Marshall-avun kanssa) Saksan talousihmeeseen.
Kreikka ei näyttäisi ennen nykyistä talouskriisiään vaatineen sota-aikaisia "lainoja" takaisin Italialtakaan, joka Pariisissa 1937 tuomittiin maksamaan 340 miljoonan $:n sotakorvaukset, mistä Kreikalle maksettava osuus 105 miljoonaa $:a 1938 arvossa.
Italialta sotakorvaukset lienevät jääneen ylipäätään maksamatta?
Kreikan miehittäjävaltio Bulgariankin sotakorvaukset 25 miljoonaa $:a lienevät nekin jääneen maksamatta?
Apostolos Vetsopoulos
kirj. väitöskirjassaan Marshall-apu 1947-1952 Kreikan talousihmeen perusta vuonna 2002 http://discovery.ucl.ac.uk/1317677 "sotalainan" 1942 Saksalle ja Italialle olleen 528 miljoonaa $:a, Bulgariaa ei mainita.
Mutta Kreikka näyttää saaneen USAlta apua tuon sotalainan verran jo brittihallinnon aikana ennen vuotta 1947. Syrizan Manolis Glezosin sisällissodan osapuoli EAM-ELAS on vastustanut länsiapua jyrkästi pelätessään kannatuksensa heikkenevän.
Tuo
Kreikan talousihme näytetään ajoitettavan vuosille 1950 - 1974, 1961-1970 talouskasvu on ollut keskimäärin 7,6 % vuodessa. 1971-1980 4,7 %:a ja
1981 - 1990 painunut jo 1,4 %:n vuosikasvuun.
Italiakin on esittänyt Saksalle korvausvaatimuksia yksittäisistä julmuuksista ajalta sen jälkeen kun Mussolini oli äänestetty pois diktaattorin asemastaan. Ei ole tainnut saada, mutta onkohan Kreikka esittänyt vastaavia vaateita esim. Bulgarialle?


lis.: To Vima-lehden mukaan Nea Dimokratia-puolueen pääministeri Antonis Samaras tilasi tutkimuksen http://www.grreporter.info/en/secret_re ... tions/9039 virkamies Panagiolis Karakousisin johtamalta ryhmältä 12.2012.
Tutkimustulos, 80 sivua, luovutettiin 2½ kk:n kuluttua 8.3.2013 poliittiselle johdolle.
Tutkimuksessa sanotaan käsitellyn 190 000 sivua, joista 14%:a koski ww1:n aikaa.
Tutkimustulos; Saksa velkaa Kreikalle:
tuhoutuneesta infrastruktuurista 108 miljardia €:a ja 54 miljardia pakkolainaa, yhteensä 162 miljardia €.
Tutkintatoimeksianto
tuon mukaan 12.2012, mutta Syriza- puolueen meppi Manolis Glezos on esittänyt tuon saman korvausvaateen jo 9.2012. ( Forbes 12.9.2012 Tim Worstall )

Mutta mitä ww1-ajan tutkimuksessa käsitellyt asiakirjat merkitsevätkään, harkitaanko Kreikassa korvausvaateen esittämistä esim. osmannivaltakunnalle tai ehkä laajennettuna näiden yli 300 vuoden miehitysajasta?

WW1:n aikana Bulgaria miehitti osaa Kreikasta, joka 1916-1918 kävi sotaa ententen puolella Makedonian rintamalla mm. ottomaaneja vastaan.
Ja 5.1919 Kreikan joukot nousivat maihin Smyrnassa ja etenivät Ankaran lähettyville, jossa kärsityn tappion jälkeen alkoi vetäytyminen. Smyrnakin paloi 9.1922 kreikkalaisten paetessa Turkista.
Anatolian sodan jälkeen 1-1,5 miljoonaa kreikkalaista on paennut Kreikkaan kirjaamaan korvausvaateitaan ja 500 - 900 000 turkkilaista on paennut Turkkiin ja ehkäpä heidänkin perillisillään olisi vaateita jos Kreikka esittäisi omansa?

Kreikan pääministeri sanoi parlamentissa http://www.grreporter.info/en/tsipras_c ... r_ii/12463 Kreikan hallituksen olevan velkaneuvotteluissa vilpitön.
"Mutta moraalia ei voi soveltaa valikoivasti" ja pääministeri mainitsi suoraan Saksan.
Oikeusministeri Nikos Paraskevopoulos näyttää ottaneen esille kreikkalaisen tuomioistuimen korvauspäätöksen Distomon kylän tapahtumista 10.6.1944. Saksan omaisuuden takavarikoinnista Kreikassa puhutaan, Ateenan Gothe-instituutin.
Ministeri Panos Kammenos sanoi aiemmin Kreikan mitätöivän Dublinin sopimuksen ja ohjaavan pakolaisvirran Kreikasta muihin EU-maihin ja erityisesti Saksaan;
"joukossa voi olla isis-terroristejakin."
Ministeri Panagotis Lafazanis puhui 12.3. Kreikasta "banaanitasavaltana" Kreikan kauttakulkevaan kaasuputkihankkeeseen yhdistäen.
Historian
väärinkäyttö "keppihevosena" Kreikan nykyisten talousongelmien ratkaisemiseksi näyttää jatkuvan?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”