Re: Historian professori arvostelee lyhytnäköistä maahanmuuton kritiikkiä
Lähetetty: 24.10.15 22:31
Ei suinkaan. Se vaihtelee helposta mahdottomaan.jsn kirjoitti:Yhteiskunnan hyötyjen ja haittojen mittaaminen on aivan yhtä vaikeaa asiassa kuin asiassa.
Erikoinen esimerkki, muun muassa siksi, että kyseessä on ilmiö, johon vaikuttavat monet asiat. Yleensä arvioitaviksi otetaan poliittisia ratkaisuja, koska niiden osalta olisi periaatteessa hyvin olennaista tietää niiden hyödyt ja haitat.Esimerkkinä olkoon vaikka kaikille tuttu alkoholin kulutuksen kasvu:
Ei suinkaan ole. On aivan arvostuskysymys, ei objektiivinen tosiasia, onko valtion tulojen kasvaminen hyvä vai huono asia.Jos kyse on Suomeen verotettavasta alkoholista, valtion tulot lyhyellä aikavälillä kasvavat ja sitä on syytä pitää ehdottoman positiivisena.
Sellaisia asioita on sentään tutkittu ihan oikeastikin, vaikka tuloksissa on toki paljon epävarmuutta ja kiistanalaisuutta. Niitä ei voi rinnastaa Stetsonin–Harrisonin menetelmiin. (Vanhan määritelmän mukaan Stetsonin–Harrisonin menetelmä tarkoittaa, että tulokset vedetään Stetson-hatusta; Harrisonin sanotaan olevan mukana luomassa luotettavuuden vaikutelmaa, mikä tässä uudessa metodologiassa ei kyllä toimi.)Toisaalta pitemmällä aikavälillä kustannukset myös nousevat, kun alkoholisairauksien ja muiden haittojen voidaan, yhtä vähäisellä erittelyllä ja analyysilla kuin Harrisonin tapauksessa, odottaa lisääntyvän.
Oletan, että tarkoitat varsinaisesti kysymystä siitä, miten alkoholi pitäisi Suomessa hinnoitella. Monimutkaisuudestaan huolimatta kysymys on kuitenkin suhteellisen yksinkertainen verrattuna yhteiskunnallisiin kysymyksiin yleensä. Sillä ei ole mainittavaa historiallista perspektiiviä. Olennaista ei ole, mitä hinnan muutokset ovat joskus historiassa vaikuttaneet, vaan tosiasiallinen yhteiskunnallinen tilanne: mitä enemmän alkoholin hintaa nostetaan, sitä enemmän alkoholia haetaan Virosta. Pelivara on suhteellisen pieni.Jos taas alkoholi ostetaan ulkomailta maksamatta Suomeen veroja, yhteiskunnan rahalliset hyödyt jäävät selvästi pienemmiksi, mutta haitat eivät silti vähene jos Suomessa kulutettava määrä on sama.
Riippuu siitä, mitä tutkitaan ja miten. Useimmat yhteiskunnallisesti kiinnostavat kysymykset ovat tietysti sellaisia, että niissä on väistämättä mukana arvostuksia (ja lisäksi sellaisia todellisuutta koskevia kysymyksiä, jotka ovat heikosti tai ei lainkaan määrällisesti tutkittavissa).Lopputulema on viime kädessä aina arvovalinta eikä sitä voi redusoida mitattavissa oleviin tutkimustuloksiin.