The New Yorker kirjoitti Turkin kansanäänestyksen 16.4.2017 jälkeen otsikolla: "Kansanäänestys lopetti demokratian Turkissa ja teki presidentti Erdoganista tosiasiallisesti diktaattorin.
Erdoganista tuli v. 2003 Turkin pääministeri, mutta 2017 vaalit lopettivat pääministerin viran. Erdogan sain laajat uudet presidentin valtuudet,
valtuudet `valvoa´ oikeusjärjestelmää, oikeuden säätää uusia lakeja - Turkin parlamentaarinen järjestelmä pitkälti lakkautettiin.
Uusien sääntöjen mukaan Erdogan voi olla ehdokkaana ( vallassa? ) vielä kaksi 5-vuotista kautta vuoteen 2034 saakka.
Heinäkuusta 2016 alkaen 40 000 turkkilaista oli pidätetty, mukaan lukien 150 toimittajaa ja 100 000 valtion työntekijää oli irtisanottu, ja
79 tv-asemaa, sanomalehteä ja mediaa oli lakkautettu.
Monet oppositiojohtajat olivat vankilassa, joten 2017 vaaleja ei voi pitää kovinkaan vapaina.
V. 2007 Erdogan aloitti ensimmäisen tutkimusaallon, `Ergenekon´, jonka oli määrä kitkeä pois hallituksen olettama laaja salaliitto. Ergenekon oli toinen nimi demokraattiselle oppositiolle ja armeijalle, jotka suhtautuivat Erdoganiin epäluuloisesti. Oikeudenkäynnit alkoivat.
Heinäkuussa 2016 Erdogan torjui sotilasvallankaappauksen ja käytti kriisiä hyväkseen jäljellä olevan opposition neutraloimiseen.
Erdogan on rakentanut suhteet Putinin Venäjään, mutta läntisiäkään suhteita Erdogan ei näyttäisi haluavan katkaista, eikä lopettaa Turkin NATO-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyteen liittyen voi painostaa länttä ja Kremlin suunnalla Turkin Nato-jäsenyys katsotaan oletettavasti eduksi, taloudellisella painostuksella Erdoganin Turkille voi hajottaa Kremlin vastustajien leirejä, EU:ta ja Natoa. Erdoganin Turkki istuu "kahdella tuolilla."
http://newyorker.com/news/news-desk/tur ... a-dictator
"Erdoganin vahvan miehen taktiikka toimii suurelta osin USAn ja EUn hiljaisella suostumuksella, hallitukset pidättäytyvät ( 4.2017 ) kritisoimasta Erdogania.
V. 2017 arabikevät oli alulla Syyriassakin ja 2015 Eurooppaan tulvi siirtolaisia Välimeren yli ja Angela Merkel teki Erdoganin kanssa sopimuksen siirtolaisten pitämisestä Turkissa.
Erdoganin sanomaksi on väitetty lausumaa "demokratia on kuin juna, nouse pois kun olet saavuttanut päämääräsi", islamin uskon korostaminenkin olisi väitetysti vain yksi osa keinovalikoimaa.
"15 vuoden demokraattisen junamatkan jälkeen Erdogan ja Turkki on astumassa ulos junasta", arvellaan New Yorkerinssa 17.4.2017.
Vuonna 2023 Turkissa on taas vaalit ja hallinto on pidättänyt jälleen vastustajiaan ja mm. Istanbulin suosittu pormestari Ekrem Imamoglu on saanut lähes kolmen vuoden vankeustuomion, mikä estää häntä asettumasta Erdoganin vastaehdokkaaksi.
Vaalivapautta voi poistaa vastaehdokkaitakin poistamalla, varsinaista `vaalivilppiä´ itse äänestyksessä ja äänten laskemisessa ei tarvitse harjoittaa.
Istanbulin Kadir Has-yliopiston http://khas.edu.tr/sites/khas.edu.tr/fi ... -press.pdf sivuilla s. 34. democracy, freedoms, judiciary, merit näyttää 2021 olevan yleisenä mielipiteenä se, etteivät demokratia, (kansalais)vapaudet, (riippumaton)oikeuslaitos ole turkkilaisten mielestä kovinkaan suuresti toteutuneita; 2019 33,4%:sta vuoden 2021 43,6%:iin - lisääntynyt sitä mukaa kun demokratia Turkissa on supistunut. Istanbulin Kadir Has http://khas.edu.tr on yksityinen yliopisto ja perustettu v. 1997.
Veikko Palvo