Puhutaan Natosta

[Veikko I Palvo]

En tiennyt, että edustan Venäjää kun en pelkää Venäjän hyökkäystä Suomeen. Uskon sinun pelkäävän Venäjän hyökkäystä ja olisin iloinen asioista, jotka nostaisivat pelkoani, mutta voin olla väärässäkin.

Nähdäkseni kirjoituksesi edustavat olettamiasi Moskovan kannanottoja. Mitä mieltä olet esim. armeijankenraali Nikolai Makarovin geopolitiikan peruskurssista 6.2012 Helsingin yliopistossa? Venäjän yleisesikunnan päällikkö ei ole luennoissaan yksityishenkilö.

Makarov esitti kartan kera Venäjän etupiirikseen lukeman sektorin, missä se aikoo tarpeen tullen ottaa toimintavapauden joko yhteistoiminnassa tai muilla keinoin. Sektoriin, etupiiriin kuului koko Suomi, Pohjois-Norja, puolet Ruotsista ja Puolasta ja koko Baltia.

Joko olet meidän puolellamme tai meitä vastaan, kolmannen tien kulkijoita ei ole suurvaltasuhteissa.

Salomaa: "NATOn arvioissa lähdettiin koko kylmän sodan ajan siitä, että osana Norjan rannikolle suuntautuvaa pääoperaatiosuuntaa Neuvostoliitto miehittäisi Suomen yksinkertaisesti neljällä moottoroidulla divisioonalla. Se olisi ollut ehkä mahdollista ydinaseiden käytöllä uhkaamalla, mitä vastaan Suomella ei olisi ollut mitään keinoja."
"NATOn jäsenmaata ei voi painostaa, kiristää tai uhata ydinaseiskulla, koska se merkitsisi vastaiskun uhkaa ja lopulta suurvaltojen ydinsotaa."
"Ydinaseet ovat Venäjän sotilasdoktriinin mukaan edelleen olemassa olevia poliittisia painostuksen, kiristyksen ja vastaiskun aseita, mutta myös ensi-iskuun soveltuvia taistelukentän aseita ja kostoaseita."
"Venäjän läntisen osan sotaharjoituksissa p o i k k e u k s e t t a harjoitellaan myös ydiniskuja."

Suomen hoippumisen ja harhailun Venäjän rajapinnalla voisi olettaa häiritsevän Nato-maita, koska Suomen perimmäisestä linjasta on epävarmuutta ja
tuo sama epävarmuus Suomen linjasta häirinnee tilannearvioita Kremlissäkin?
Vai
oletetaanko Kremlissä, että emme ole harhailija puolustusratkaisuissamme vaan haluamme pitää Moskovan tyytyväisenä ja että noudattaisimme
YYA-velvoitteita vaikka ilman sopimustakin?

Veikko Palvo

[kpj]

Voi sitä paheksuntaa ja paniikkia, jos Venäjällä viljeltäisiin samalla mitalla mesoamista ja vihapuhetta kuin meillä!

[Veikko I Palvo]

Voi sitä paheksuntaa ja paniikkia, jos Venäjällä viljeltäisiin samalla mitalla mesoamista ja vihapuhetta kuin meillä!

Keillä "meillä"? Mutta Venäjällä ei oppositiotakaan asiallisesti ottaen ole, venäläinen yhteiskunta näyttää kunnioittavan vain eläviä sopeutujiaan ja manalle menneitä mielenosoittajiaan. Kansalaismielipide perustuu ohjattuun demokratiaan kuten tiedotusvälineiden vapauskin yhden johtajan mallilla.

Elokuussa 2008 Venäjä otti Abhasian ja Etelä-Ossetian viidessä päivässä Georgialta ja viimeksi Krimin seitsemässä päivässä Ukrainalta.

Salomaa: "Suurella maalla elävät suuret pelot, mutta nykyisiä massiivisia pysyvän valmiuden joukkoja tarvitsee vain offensiivisiin operaatioihin - ei defensiivisiin - kun lisäksi niiden operaatiosuunta on lännen strateginen suunta, toisin sanoen läntinen ( Pietarin ) sotilaspiiri: Norja, Suomi, Viro, Latvia, Liettua ja Puola.
Näitä muita maita paitsi Suomea yhdistävät NATOn 5. artiklan turvatakuut, joiden takaajana on viime kädessä USA."
"Putinin ja Medvedevin imperialistinen ideologia ei ole heidän itsensä keksimä eikä kehittelemä, vaan se on historiallinen perintö, jonka palauttajaksi ja vaalijaksi Putin ja Medvedev kokevat itsensä. Heidän henkilökulttinsa perustuu menneisyyden loiston palauttamiselle, historian ja tulevaisuuden välisen liiton ja sillan rakentamiselle. Sama selittää, miksi Kremlin johdon toiminta tuottaa niin herkästi ajasta ja valtiojärjestelmästä riippumatta samansuuntaista politiikkaa - oli sitten vallassa perinnöllinen tsaari, itsevaltainen puoluesihteeri tai yksinvaltainen presidentti."

Onhan Suomessa tuumiskeltu niinkin, että Venäjän seuraavina maaleina olisivat entiset neuvostovaltiot Valko-Venäjä ja Moldova ( Bessarabia ) ja
ettei Suomi olisi kohteena. Tuo arvio on tietystikin todistamaton ja sen mukaisesti Suomen tulisi siis ottaa riski, josta vain tulevaisuus ratkaisisi oliko se hyvin vaiko huonosti harkittu riski. Eikö riskit kannattaisi minimoida?

Veikko Palvo

[Lemmi]

En tiennyt, että edustan Venäjää kun en pelkää Venäjän hyökkäystä Suomeen. Uskon sinun pelkäävän Venäjän hyökkäystä ja olisin iloinen asioista, jotka nostaisivat pelkoani, mutta voin olla väärässäkin.

Nähdäkseni kirjoituksesi edustavat olettamiasi Moskovan kannanottoja.

En tiennyt olettavani Moskovan kannanottoja, mutta ehkä olet oikeassa ja tiedät mitä oletan Moskovan kannanotoiksi, vaikka itsekään en niitä tiedä.

Luulen sinun kirjoittavan Venäjän pelostasi, jota en halua sinulta ottaa pois, mutta tämän ketjun nimi on Puhutaan Natosta. Sillä nimellä aloitit ketjun. Luulin, että tarkoitus oli puhua siitä millainen Nato on, mitä se tekee ja on tehnyt, mutta olen ehkä väärässä.

[Veikko I Palvo]

En tiennyt olettavani Moskovan kannanottoja, mutta ehkä olet oikeassa ja tiedät mitä oletan Moskovan kannanotoiksi, vaikka itsekään en niitä tiedä.

Luulen sinun kirjoittavan Venäjän pelostasi, jota en halua sinulta ottaa pois, mutta tämän ketjun nimi on Puhutaan Natosta. Sillä nimellä aloitit ketjun. Luulin, että tarkoitus oli puhua siitä millainen Nato on, mitä se tekee ja on tehnyt, mutta olen ehkä väärässä.

Suomen turvallisuuteen ovat perinteisesti vaikuttaneet Venäjän ja eri aikakausien keskeisten läntisten suurvaltojen suhteet.

Kylmän sodan jälkeen meillä sanottiin sotilaallisten uhkien vähentyneen ja ns. uusien uhkien merkitys korostui. Esim. vuoden 2004 turvallisuuspoliittisen selonteon mukaan `uusia uhkia´ oli kolme:

"Luonnononnettomuuksien paikallisuus ei poista niiden taloudellisia ja poliittisia vaikutuksia. Vahvasti on ollut esillä merkittäviä yksilöönkin kohdistuvia turvallisuusuhkia, kuten tsunamikatastrofi ja pelko lintuinfluenssapandemiasta."

"Ihmisen aiheuttamien turvallisuusriskien torjuminen on keskeinen haaste yhteiskunnalle niin kansainvälisesti kuin kansallisestikin."
Teknologiariskien hallinta keskittyy ennaltaehkäisevään toimintaan, mutta yhteiskunnan on varauduttava myös uhkien lisääntyessä mahdollisten seurausten hallittuun johtamiseen."

Tiede ja ase Nro 64 - 2006

"Valtioneuvoston turvallisuus- ja puolustuspoliittisessa selonteossa vuodelta 2004 Suomen lähialueiden vakauden on arvioitu vahvistuneen edellisen vuoden eli vuoden 2001 selonteon jälkeen."

"Keskeisiksi ulkoiseen turvallisuuteen vaikuttaviksi uhkiksi on määritelty terrorismi, joukkotuhoaseiden leviäminen ja niiden käytön uhka, alueelliset konfliktit ja sotilaallinen voimankäyttö, järjestäytynyt rikollisuus, huumeet ja ihmiskauppa, taloudelliset ja teknologiset riskit, ympäristöongelmat, väestönkasvu, väestöliikkeet ja epidemiat." ( VNS 6/2004. )

Mutta Ukrainan kriisi ja Krimin kaappaus heijastusilmiöineen Itämerenkin suunnalla palauttivat Suomen turvallisuuteen perinteisesti vaikuttaneet Venäjän ja "läntisten suurvaltojen", tällä kertaa EUn ja NATOn suhteet Venäjään, Suomen turvallisuuspolitiikan `vanhoiksi uhkiksi.`

"Ennen niin suuren ja mahtavan Neuvostoliiton paikalle syntyi suurellinen ja mahtaileva Venäjä, joka uudistaa ja vahvistaa määrätietoisesti asevoimiaan. Ja Kremlin johto tarvitsi ulkoisia uhkakuvia legitimoidakseen venäläisille tosiasiallisen autokratian ja pahan rooliin kelpasi vanhasta muistista NATO", kirj. Salomaa.

Voi todeta, että NATOn jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen asemaa, olisimme turvallisuuspoliittisesti osana läntistä suurvaltaa.

Veikko Palvo

[kpj]

"Ennen niin suuren ja mahtavan Neuvostoliiton paikalle syntyi suurellinen ja mahtaileva Venäjä, joka uudistaa ja vahvistaa määrätietoisesti asevoimiaan. Ja Kremlin johto tarvitsi ulkoisia uhkakuvia legitimoidakseen venäläisille tosiasiallisen autokratian ja pahan rooliin kelpasi vanhasta muistista NATO", kirj. Salomaa.

Voi todeta, että NATOn jäsenyys selkiyttäisi monin tavoin Suomen asemaa, olisimme turvallisuuspoliittisesti osana läntistä suurvaltaa.
Veikko Palvo

Enenevässä määrin on vaikea tietää mitkä oivallukset tulevat Salomaalta, mitkä Palvolta.

Ykkössijalle pääsee kuitenkin seuraavan lauseen muotoillut: "Venäjä... uudistaa ja vahvistaa määrätietoisesti asevoimiaan."

Tekeekö monikin muu valtio päinvastoin?

[Veikko I Palvo]

Ykkössijalle pääsee kuitenkin seuraavan lauseen muotoillut: "Venäjä... uudistaa ja vahvistaa määrätietoisesti asevoimiaan."

Ykkössijalla on asevoimien jatkuva vahvistaminen nykyisessä Venäjän talouden alamäessä, muista menoista on tingittävä - näinhän Venäjä julistaa.

Neuvostoliitto toimeenpani Zapad-sotilasharjoituksia länteen hyökkäämisen harjoitteluna ja mm. Venäjän jopa yli 90000 sotilaan Zapad 2013-harjoituksen http://www.jamestown.org/uploads/media/ ... -_Full.pdf lähtöoletuksena vihollisena olivat NATO-joukkojen tukemat Baltian maiden joukot ja Suomen joukkojen esitettiin hyökkäävän Karjalan kannaksella kohti Pietaria.
Venäjä näki tuossa Zapad-2013-harjoituksessa Suomen sotilaallisena uhkana sille, Suomen sotilaallisen liittoutumattomuuden vakuuttelut eivät näköjään merkitse mitään ja Venäjä näyttäisi olettavan Suomen liittyvän Natoon, vaikka se liittymisen seurauksista jatkuvasti varoitteleekin Suomea ja myöskin Ruotsia?
Suomella ei ole NATO:n 5. artiklan mukaisia turvatakuita, rauhankumppanuus olisi kriisiaikoina kirjeenvaihtoa.

Mutta Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikka 2012 Valtioneuvoston selonteossa kirj. mm. 4.6.-kohdassa kryptisesti Lissabonin sopimuksen turvallisuuslausekkeesta http://vnk.fi/julkaisu?pubid=2203 vai miten tuota tulkitsisi:
Suomi katsoo, että Lissabonin sopimukseen sisältyvää velvoitetta keskinäisestä avunannosta ( SEU 42 ( 7 ) artikla ) on tulkittava siten, että se edellyttää jäsenmailta myös valmiutta antaa tarvittaessa apua, jos jokin jäsenvaltio joutuu alueeseensa kohdistuvan aseellisen hyökkäyksen kohteeksi.
Velvoitteen käyttöönotto ei edellytä unionitason päätöstä.
Unionille ei ole velvoitteella annettu toimivaltaa.
Kukin jäsenvaltio tekee omat päätöksensä avun antamisesta ja sen muodosta. Pohjois-Atlantin liittoon kuuluvat jäsenvaltiot toteuttavat oman puolustuksensa liittokunnan puitteissa.

Ja EU-maat ovat myöskin Naton jäsenmaita, paitsi Ruotsi ja Suomi, Itävalta ja Irlanti. Vaikka Ruotsi ja Suomi joskus pystyisivätkin muodostamaan yhteisen puolustusliittonsa EUn sisällä muista EU- ja Nato- maista erillisenä, tuon liiton sotilaallinen voima ei olisi kovinkaan suuri, sama asia josta jo J.K.Paasikivi aikanaan kirjoitti. Ruotsi-Suomi-liitolla ei olisi Naton ydinasesateenvarjoa, eikä tietenkään 5. art. turvatakuita.
Muuttuisivatko Zapad-harjoitustenkaan lähtöoletukset ja asetelmat?

Markku Salomaa: s. 250-251.: "Ulkopoliittista keskustelua ohjattiin vuosina 2000 - 2012 niin, että yleiseksi mielikuvaksi iskostettiin, että Suomi ei voi liittyä NATO:n jäseneksi, koska Venäjä vastustaa sitä ja ärsyyntyisi siitä ja jäsenyys voisi viedä meidät vaarallisiin sotaseikkailuihin.

Samalla Nato-linjamme alistettiin Suomen hallituksen päätösvallasta viime kädessä Venäjän federaation hallituksen päätösvaltaan.

Nato-jäsenyyden torjumisesta tuli anakronistisesti Suomen ulko-, turvallisuus-, ja puolustuspolitiikan etulinja."

"On annettu perusteeton mielikuva, että Suomen johdolla olisi ollut suora erityissuhde Vladimir Putiniin. Vladimir Putinilla ei ole henkilökohtaisia suhteita; hänen omaisiaan ovat vain turvallisuusviranomaiset. Venäjän yleisesikunnan päällikkö armeijankenraali Nikolai Makarov esitti Helsingin yliopistossa kesäkuussa 2012 kartan kera ja sittemmin Putinin tuella Venäjän etupiirikseen kokeman sektorin. Sektoriin lukeutui koko Suomi, Pohjois-Norja, puolet Ruotsista ja Puolasta sekä koko Baltia."
Eli jokseenkin sama kuin Zapad-2013 sotaharjoituksen lähtöoletus?
Ukrainan ja Krimin kriisin alussakin Karjalan kannaksella järjestettiin sotaharjoitus, jota seuraamassa oli Vladimir Putin, miksiköhän järjestettiin?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Venäjän jopa yli 90000 sotilaan Zapad 2013-harjoituksen http://www.jamestown.org/uploads/media/ ... -_Full.pdf lähtöoletuksena vihollisena olivat NATO-joukkojen tukemat Baltian maiden joukot ja Suomen joukkojen esitettiin hyökkäävän Karjalan kannaksella kohti Pietaria.

Eli jokseenkin sama kuin Zapad-2013 sotaharjoituksen lähtöoletus?

Luulen että Venäjä harjoitteli puolustautumista hyökkääjää vastaan. Se oli Zapad-harjoituksen lähtöoletus. Ainakin itse kirjoitat niin.

[Veikko I Palvo]

Venäjän jopa yli 90000 sotilaan Zapad 2013-harjoituksen http://www.jamestown.org/uploads/media/ ... -_Full.pdf lähtöoletuksena vihollisena olivat NATO-joukkojen tukemat Baltian maiden joukot ja Suomen joukkojen esitettiin hyökkäävän Karjalan kannaksella kohti Pietaria.

Luulen että Venäjä harjoitteli puolustautumista hyökkääjää vastaan.

Virallisessa sotaharjoitusilmoituksessaa Etyj / Oscelle Venäjä ilmoitti Zapad 2013:ssa olevan kyse "terrorismin vastaisesta operaatiosta."

Zapad 2013 lähtöoletuksena "terroristit" olivat hyökkäämässä Laatokan pohjoispuolella ja Karjalan kannaksella kohti Pietaria.
Venäjän strategiset ydinpommikoneet lentelivät Zapad-harjoituksessa Suomen itärajalla ja ehkäpä ne valmistautuivat - vai mitä mieltä olet Lemmi -ydinpommittamaan mm. Kirilovskin ( = Perkjärvi ) aluetta puolustautumistarkoituksessa?

Kirilovskissa Putinkin seurasi Ukrainan ja Krimin kriisin alkaessa sotaharjoitusta, Krim heijastui välittömästi Karjalan kannaksellekin.

Helsingissä 7.1992 pidetyssä ETYK-huippukokouksessa hyväksyttiin periaate NATO:n tarjoamien mahdollisuuksien käyttämisestä hyväksi kriiseissä.
Keskusteltuaan yksittäisten NATO-maiden kanssa ETYK:llä on mahdollisuus pyytää Naton resursseja käytettäviksi jossain Etyk-alueen kriisissä, ja Naton jäsenmaat voivat vapaasti päättää omasta osallistumisestaan tällaiseen operaatioon.
ETYK-huippukokouksessa puhuttiin "perinteisistä rauhanturvatoimista", jotka käynnistyvät viiveellä. Mutta Minsk II-sopimuksesta neuvoteltaessa Venäjän johdon lienee ollut pakko ottaa tämäkin mahdollisuus huomioon, ETYJ:n valtuutuksella saattaisi käynnistyä rauhanturvaoperaatio Itä-Ukrainassa?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Keskusteltuaan yksittäisten NATO-maiden kanssa ETYK:llä on mahdollisuus pyytää Naton resursseja käytettäviksi jossain Etyk-alueen kriisissä

En tiennyt, että ETYJ ja NATO ovat noin vahvasti kytköksissä keskenään. Pyysikö ETYJ NATO-maita pommittamaan Serbiaa? Voi olla muitakin, mutta tuo tuli ensiksi mieleen.

[Veikko I Palvo]

En tiennyt, että ETYJ ja NATO ovat noin vahvasti kytköksissä keskenään. Pyysikö ETYJ NATO-maita pommittamaan Serbiaa? Voi olla muitakin, mutta tuo tuli ensiksi mieleen.

Niin, Lemmi, tässä välillä oli sellainenkin aika, että Venäjä oli yli viisi ( 5 ) vuotta entisen Jugoslavian alueella rauhanturvaajineen yhteisessä NATOn ja Venäjän rauhanturvaoperaatiossa. http://www.nato.int/docu/presskit/010219/brocheng.pdf Euroopan yhteisökin kun hoitaa puolustuksensa ja rauhanturvaamisensa Naton jäseninä.
Venäjäkin kannatti tuohon aikaan 2003 saakka Balkanilla rauhanturvaamista ja kansainvälistä kollektiivista turvallisuutta, jonka Venäjä sitten toimillaan Krimillä ja Ukrainassa haastoi.

Mutta tuokin Naton ja Venäjän yhteistyön viisivuotiskausi rauhanturvaamisessa näytettäisiin siellä Venäjällä nyttemmin tyystin unohdetun ja sinäkin,
Lemmi, puhut ainoastaan "Serbian pommituksista"?

Veikko Palvo

[Lemmi]

En tiennyt, että ETYJ ja NATO ovat noin vahvasti kytköksissä keskenään. Pyysikö ETYJ NATO-maita pommittamaan Serbiaa? Voi olla muitakin, mutta tuo tuli ensiksi mieleen.

Venäjäkin kannatti tuohon aikaan 2003 saakka Balkanilla rauhanturvaamista ja kansainvälistä kollektiivista turvallisuutta, jonka Venäjä sitten toimillaan Krimillä ja Ukrainassa haastoi.

Lemmi, puhut ainoastaan "Serbian pommituksista"?

Luulin kysyneeni ETYJ:stä ja NATOSta Serbian pommituksiin liittyen, jotka olivat 1999, mutta voi olla, ettet tiedä vastausta.

[Veikko I Palvo]

Luulin kysyneeni ETYJ:stä ja NATOSta Serbian pommituksiin liittyen, jotka olivat 1999, mutta voi olla, ettet tiedä vastausta.

ETYK-ideahan oli tunnetusti Neuvostoliiton ja Jugoslavian hajoamissotien aikaan vuoroin pääministerinä ja presidenttinä ollut Vladimir Putin ei ollut
ETYJ´kin edustamaa kollektiivista rauhaa ja turvallisuutta vastaan, päinvastoin Venäjänkin rauhanturvaajat olivat 5 vuotta vakauttamassa rauhaa ja järjestystä ent. Jugoslavian alueella yhteistyössä NATOn kanssa.
Tuohon aikaan Venäjä ei tukenut Serbiaa, eikä Serbian sosialistisen tasavallan 2002 Haagin kansainväliseen oikeuteen asetettua kansanmurhasta ja sotarikoksista syytettyä Slobodan Milosevic´kaan.
Venäjä toimi tuolloin Balkanilla yhteistyössä Naton kanssa ja Venäjän Nato-rauhankumppanuuskin taisi alkaa tuolloin, NATO julistettiin Venäjällä viholliseksi myöhemmin.
Ja vaikka Venäjä on ETYJ-jäsenmaa, niin miksiköhän Etyj´n tarkkailijat eivät ole saaneet lupaa toimia Krimillä eikä Itä-Ukrainassa?

Veikko Palvo

[Lemmi]

Ja vaikka Venäjä on ETYJ-jäsenmaa, niin miksiköhän Etyj´n tarkkailijat eivät ole saaneet lupaa toimia Krimillä eikä Itä-Ukrainassa?

Luulen että ETYJ kieltäytyi Venäjän kutsusta saapua tarkkailemaan Krimin kansanäänestystä.

Luulen että ETYJ:n tarkkailijat ovat olleet Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen.
ETYJ:n tarkkailijoiden tuorein Ukraina-raportti, se on kaksi päivää sitten, on sinun luettavissasi tässä linkissä:
http://www.osce.org/ukraine-smm/224416

Ole hyvä Veikko.

[Veikko I Palvo]

Luulen että ETYJ:n tarkkailijat ovat olleet Itä-Ukrainassa vuodesta 2014 alkaen.
ETYJ:n tarkkailijoiden tuorein Ukraina-raportti, se on kaksi päivää sitten, on sinun luettavissasi tässä linkissä:
http://www.osce.org/ukraine-smm/224416

ETYJ - OSCEn tarkkailijoita ei ole Krimillä ja Itä-Ukrainassa Venäjä-mielisten separatistien "dpr"- ja "lpr"-alueilla smm-tarkkailijoiden toiminta on rajoitettua, näyttää olevan kuulohavaintoja mm. Donetskin Park Inn-hotellista. Etyj:n tarkkailijat käyttävät myös miehittämättömiä lennokkeja,
UAVeitä valokuvauksiin. Minsk II- sopimuksen mukaisista raskaiden aseiden vetämisistä taakse http://www.osce.org/ukraine-smm/224406?download=true ei ole saatu pyydettyjä tietoja.

Markku Salomaan Puhutaan Natosta-kirjassa on siv. 252. alkaen 15 kysymystä ja vastausta NATO:sta 2015: "Seuraavassa on vedetty yhteen viidellätoista kysymyksellä ja vastauksella ne asiat, joista kotimaisessa julkisessa keskustelussa esiintyy eniten hapuilua:

1. Mitä "atlantinismillä" tarkoitetaan:
"Se on synonyymi yli Atlantin ulottuvalle liittolaisuudelle, jolla Eurooppa ja Pohjois-Amerikka ovat sitoneet turvallisuutensa ja tulevaisuutensa yhteen.
Atlantinismi on Pohjois-Atlantin puolustusliittoa NATO:a koossa pitävä voima, joka ilmenee ennen kaikkea jäsenmaiden hallitustenvälisenä poliittisena yhteistyönä.
Vasta toissijaisesti se on sotilaallista yhteistyötä."

Kaksi Naton jäsenmaata on Atlantin toisella puolella ja muut jäsenmaat ovat Euroopassa ja lähes kaikki niistä ovat myöskin EU:n jäsenvaltioita.
Atlantinismi ratkaisi ensimmäisen ja toisen maailmansodan lopputuloksen ja ww2:ssa Neuvostoliittokin sai runsaasti LendLease-apua ja NL harkitsi voivansa saada Marshall-apuakin, mutta Molotov käveli Pariisissa neuvotteluista ulos ja Marshall-avun vastaanottaminen kiellettiin sotakorvauksia Talvisodasta ja jatkosodasta NL:lle maksavalta Suomeltakin jo Moskovan rauhassa 3.1940 menetetyn Karjalan, Sallan ja Petsamon lisäksi.

Lemmi, miten kommentoisit tuota `atlantinismiä´ Venäjän näkökulmasta, Salomaan kysymystä nro 1.?

Veikko Palvo