Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Puhutaan Natosta

The New Yorker kirjoitti Turkin kansanäänestyksen 16.4.2017 jälkeen otsikolla: "Kansanäänestys lopetti demokratian Turkissa ja teki presidentti Erdoganista tosiasiallisesti diktaattorin.
Erdoganista tuli v. 2003 Turkin pääministeri, mutta 2017 vaalit lopettivat pääministerin viran. Erdogan sain laajat uudet presidentin valtuudet,
valtuudet `valvoa´ oikeusjärjestelmää, oikeuden säätää uusia lakeja - Turkin parlamentaarinen järjestelmä pitkälti lakkautettiin.
Uusien sääntöjen mukaan Erdogan voi olla ehdokkaana ( vallassa? ) vielä kaksi 5-vuotista kautta vuoteen 2034 saakka.

Heinäkuusta 2016 alkaen 40 000 turkkilaista oli pidätetty, mukaan lukien 150 toimittajaa ja 100 000 valtion työntekijää oli irtisanottu, ja
79 tv-asemaa, sanomalehteä ja mediaa oli lakkautettu.
Monet oppositiojohtajat olivat vankilassa, joten 2017 vaaleja ei voi pitää kovinkaan vapaina.

V. 2007 Erdogan aloitti ensimmäisen tutkimusaallon, `Ergenekon´, jonka oli määrä kitkeä pois hallituksen olettama laaja salaliitto. Ergenekon oli toinen nimi demokraattiselle oppositiolle ja armeijalle, jotka suhtautuivat Erdoganiin epäluuloisesti. Oikeudenkäynnit alkoivat.

Heinäkuussa 2016 Erdogan torjui sotilasvallankaappauksen ja käytti kriisiä hyväkseen jäljellä olevan opposition neutraloimiseen.

Erdogan on rakentanut suhteet Putinin Venäjään, mutta läntisiäkään suhteita Erdogan ei näyttäisi haluavan katkaista, eikä lopettaa Turkin NATO-jäsenyyttä. Nato-jäsenyyteen liittyen voi painostaa länttä ja Kremlin suunnalla Turkin Nato-jäsenyys katsotaan oletettavasti eduksi, taloudellisella painostuksella Erdoganin Turkille voi hajottaa Kremlin vastustajien leirejä, EU:ta ja Natoa. Erdoganin Turkki istuu "kahdella tuolilla."
http://newyorker.com/news/news-desk/tur ... a-dictator

"Erdoganin vahvan miehen taktiikka toimii suurelta osin USAn ja EUn hiljaisella suostumuksella, hallitukset pidättäytyvät ( 4.2017 ) kritisoimasta Erdogania.
V. 2017 arabikevät oli alulla Syyriassakin ja 2015 Eurooppaan tulvi siirtolaisia Välimeren yli ja Angela Merkel teki Erdoganin kanssa sopimuksen siirtolaisten pitämisestä Turkissa.
Erdoganin sanomaksi on väitetty lausumaa "demokratia on kuin juna, nouse pois kun olet saavuttanut päämääräsi", islamin uskon korostaminenkin olisi väitetysti vain yksi osa keinovalikoimaa.
"15 vuoden demokraattisen junamatkan jälkeen Erdogan ja Turkki on astumassa ulos junasta", arvellaan New Yorkerinssa 17.4.2017.

Vuonna 2023 Turkissa on taas vaalit ja hallinto on pidättänyt jälleen vastustajiaan ja mm. Istanbulin suosittu pormestari Ekrem Imamoglu on saanut lähes kolmen vuoden vankeustuomion, mikä estää häntä asettumasta Erdoganin vastaehdokkaaksi.
Vaalivapautta voi poistaa vastaehdokkaitakin poistamalla, varsinaista `vaalivilppiä´ itse äänestyksessä ja äänten laskemisessa ei tarvitse harjoittaa.

Istanbulin Kadir Has-yliopiston http://khas.edu.tr/sites/khas.edu.tr/fi ... -press.pdf sivuilla s. 34. democracy, freedoms, judiciary, merit näyttää 2021 olevan yleisenä mielipiteenä se, etteivät demokratia, (kansalais)vapaudet, (riippumaton)oikeuslaitos ole turkkilaisten mielestä kovinkaan suuresti toteutuneita; 2019 33,4%:sta vuoden 2021 43,6%:iin - lisääntynyt sitä mukaa kun demokratia Turkissa on supistunut. Istanbulin Kadir Has http://khas.edu.tr on yksityinen yliopisto ja perustettu v. 1997.


Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Puhutaan Natosta

Ottomaanien Turkki sai Brest-Litovskissa 3.3.1918 kansankomissaarien neuvoston N-Venäjältä Kaukasuksella aiemmin menettämänsä alueen takaisin `korkojen kera´ ja ottomaanien joukot etenivät syvälle Kaukasiaan. Sodan aikana tsaari-Venäjän joukot olivat valloittaneet paljolti armenialaisten asuttaman alueen ottomaani-Turkin puolelta. Armenialaisia taisteli myös tsaari-Venäjän armeijan puolella.

Länsiliittoutuneet ovat aikoneet pilkkoa voittonsa jälkeen nykyisenkin Turkin alueen itselleen ja ottivatkin: Syyria ja Libanon Ranskalle, Mesopotamia Britannialle, Italialle jäi lopulta vain saaria Turkin rannikolla, mm. Rhodos, presidentti Woodrow Wilsonkin on kaavaillut henkilökohtaisestikin Armenian tasavallan perustamista http://history.state.gov/historicaldocu ... 920v03/map ja joissakin jakosuunnitelmissa kartalla näkyy Kurdistankin.
Ainoa Kurdistanin nukkevaltio lienee ollut ww2 jälkeen Persiassa Neuvostoliiton miehittämällä alueella?

Lähi-idän nykyiset rajalinjat ja valtiot muotoutuivat kartoille. mm. Sean McMeekin, The Ottoman endgame, Penguin books 2015,
War, Revolution and the Making of the Modern Middle East, 1908 - 1923

Sulttaani oli liittolaisten vallassa olevassa Istanbulissa nukkehallitsijana ja keväällä 1920 Angora - Ankarassa on muodostettu kansallinen hallitus.
Kreikan armeija on 1919 noussut maihin Smyrnassa ( nyk. Izmir ) ja edennyt lähelle Ankaraa ja Mustafa Kemal Atatyrkin johdolla kreikkalaiset on lyöty pakosalle Smyrnaan ja evakuoitumaan sieltäkin pois Sakarya-joen taistelussa 8. - 9.1921.

Kansankomissaarien N-Venäjä on ehkäpä tuon Sakaryan voiton johdosta suostunut tekemään Karsin rauhan 13.10.1921 Turkin vapaussodan vielä jatkuessa kreikkalaisten peräytyvien kreikkalaisten takaa-ajona.
https://en.wikipedia.org/wiki/Treaty_of_Kars
Turkki on saanut rauhanteossa ottomaani-Turkin aiemmin Venäjälle menettämää aluetta takaisin.

Kurdit ovat kapinoineet mm. Persian raja-alueella Ararat / Agri-kapinassa 1927 - 1930 pitäen tukialueenaan Persian puoleista aluetta, joka on 1932 sopimuksessa annettu Turkille Persian saamaa Qotur-aluetta vastaan.

Ulkoasiainkomissaari Molotov puhui Hitlerille 1940 lopulla Berliinissä Bosporin salmista Neuvostoliitolle kuuluvina.
Toisen maailmansodan jälkeen Molotov on Stalinin käskystä palannut asiaan vaatien Neuvostoliitolle suurin piirtein W. Wilsonin 1920 ehdottamaa "Armenian tasavallan" aluetta nyky-Turkista.
Tuokin uhka lienee saanut Turkin hakemaan NATOn jäsenyyttä ja liityttyään 1952 Natoon, Turkki ja turkkilaiset ovat taistelleet YK:n joukoissa
Pohjois-Korean hyökkäystä et.-Koreaan vastaan Stalinin aloittamassa viimeisessä sodassa.

Turkissa Erdoganin Oikeus- ja kehityspuolue ( AKP ) on voittanut perättäin 13 kertaa vaaleissa ja Turkin 100-vuotisen historian aikana Turkissa lienee ollut yhtä monta sotilasvallankaappausta, mutta sotilaat eivät ole olleet Neuvostoliitto / Venäjän takia perustetun puolustusliitto NATOn
vastaisia ja/tai neuvotelleet NATOn vihollisen kanssa.

Erdogan on 2014 ottanut Ak Sarayn ( = Valkoinen palatsi ) yli 1000 huoneisen presidentinpalatsin käyttöön Ankarassa ja saattaahan olla, että Erdoganin elinaikainen presidenttiys vahvistuu 14.5.2023 vaaleissa.
Mustafa Kemal Atatyrkille riitti Dolmabachen entinen sulttaanien palatsi Istanbulissa ja hän kuolikin tuossa palatsissa. Istanbulin sotamuseossa on muuten nuoren Mustafa Kemalin sotilasakatemian aikainen lukujärjestys ja siinä kiinnittää huomiota kielten opiskelu;
perivihollinen Venäjän kielen opetus alkaa varhain ja ranskan lyhyt opetus vasta opiskelun loppuvaiheissa.

Turkin kansallinen hallitus perustettiin samoihin aikoihin 103 vuotta sitten Ankarassa ja Mustafa Kemal Atatyrk julisti Turkin tasavallan perustetuksi 29.10.1923, sata vuotta sitten ja 29.10. Turkissa juhlitaan Tasavallan juhlapäivää.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Pohjoismainenkin puolustusliitto toteutuu

Pääministeri Risto Ryti allekirjoitti 12.3.1940 Kremlissä Moskovan sanelurauhan. "Sanelua siksi", että Suomi oli torjunut puna-armeijan hyökkäkset Sortavalan itäpuolelle ja Kannaksella Viipurin itäpuolelle, mutta Stalin "otti kynällä" Suomelta aluetta yli kaksi kertaa enemmän kuin mitä puna-armeija oli kyennyt Talvisodassa valtaamaan.

Salkuton ministeri J.K.Paasikivi oli Rytin valtuuskunnassa 12.3.1940 ja ennen Talvisotaa Suomen Ruotsin lähettiläänä ollut Juho Kusti jäi Moskovaan Suomen lähettilääksi vääntämään kättä Molotovin monista vaateista.

Mannerheim antoi 14.3.1940 päiväkäskyn nro 43.:
http://histdoc.net/historia/mheim.html

YYA-ajan historian kirjoituksessa lähettiläs Paasikiven toiminta Moskovassa sai vääränkinlaisia mittasuhteita: "J.K.P. oli kiukuissaan Rytin hallitukselle, Petsamon nikkelin toimilupa olisi tullut suorastaan antaa NL:lle, "Erkon sota" yms. sodanjälkeiseen yya-idänpolitiikkaan sopivaa.

Toimintani Moskovassa välirauhan aikana, kysymys puolustusliitosta Suomen ja Ruotsin välillä:
http://jkpaasikivi.fi/book/toimintani-m ... n-valilla/

Norjan suurkäräjien puhemies ja Kansainliiton yleiskokouksen puheenjohtaja 1939 - 20.4.1946 Carl Joachim Hambro esitti 14.3.1940 muodostettavaksi pohjoismaisen puolustusliiton Suomi, Ruotsi ja Norja.
Ulkoasiainkomissaari V.M.Molotov tyrmäsi heti puolustusliittoehdotuksen; "se olisi rauhansopimusta vastaan ( Tass 20.2.1940 )".
Molotov kutsui 25.3.1940 Ruotsin ministeri ( = lähettiläs ) Assarssonin ja Norjan lähettiläs E.Masengin puheilleen Hambron puolustusliittoehdotuksesta.
Ehdotuksen C.J.Hambro oli tehnyt ilmeisesti Kansainliitonkin puolesta, Neuvostoliitto oli tosin erotettu jo joulukuussa 1939, mutta eihän NL puolustusliittoon olisi kuulunutkaan, Stalinin ja Hitlerin sopimus 23.8.1939 oli voimassa ( kesäkuuhun 1941 saakka ).

Neuvostoliiton korkeimman neuvoston istunnossa 29.3.1940 Molotov sanoi mm. " ettei Suomelta oltu vaadittu ja otettu sotakorvauksia, vaikka mikä tahansa muu valtio olisikin niin tehnyt."

Suomen ja Ruotsin puolustusliittoajatus jäi eloon ja neuvoteltavaksi, mutta ulkoasiainkomissaari Molotov tyrmäsi sen jälleen joulukuussa 1940:
"Moskovan rauha 12.3.1940 on likvidoitu jos sopimus puolustusliitosta Suomi- Ruotsi tehdään.

Molotov oli marraskuussa 1940 käynyt Berliinissä neuvottelemassa Hitlerin kanssa ja sanoi "Suomen kysymyksen olevan edelleen ratkaisematta."
Mutta Hitler tyrmäsi Stalinin ajatuksen Talvisodan revanssisodasta : "Ei sotaa Itämeren piirissä."
Paasikivi kirjoitti pääministerinä ja presidenttinä päiväkirjaansa: " Hitler silloin pelasti meidät. "

J.K.Paasikiven päiväkirja 7.12.1940
"Tämä osoittaa, mihin tukalaan asemaan olemme joutuneet. Suomessa toitotetaan, että olemme pelastaneet ( Talvi- )sodalla vapautemme, mutta siitä vapaudesta on nyt suuri osa mennyttä.
Olemme puolivapaa valtakunta.
Emme saa tehdä edes puolustussopimuksia, ja viime kesänä olimme lähellä kadottaa lopunkin vapaudestamme."

Ruotsi Suomi puolusliittoajatus vuodelta 1940 toteutuu v. 2022 jätettyjen NATO-hakemusten johdosta viimeinkin, 28 NATOn jäsenmaata 30:stä on jo hyväksynyt hakemukset.

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”