Suomen suhtautuminen Viron uudelleenitsenäistymiseen 1980-90 -luvuilla
Lähetetty: 22.08.16 12:06
Viron uudelleenitsenäistymisestä tuli kuluneeksi 25 vuotta. Paljon keskustelua on herättänyt kysymys siitä, mikä oli Suomen näkökulma tuolloin 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa. Monesti on väitetty Mauno Koiviston ja valtiojohdon suhtautuneen Viron itsenäistymiseen nuivasti ja vältellen.
Oheisessa haastattelussa Heikki Rausmaa kertoo, että Suomen etu oli tukea virolaisten itsenäistymispyrkimyksiä ja tuota tukea kyllä annettiin mutta ei suoraan vaan välikäsien kautta. Olisi ollut tyhmää esittää asiassa jyrkkiä virallisia mielipiteitä, koska parempaa tuloksen päästäisiin vaivihkaisemman avun kautta. Esim Tuglas-seuraa tuettiin ja lisäksi ylipäätään muutakin kultuuriyhteistyötä. Yhteistyö ja Viron tukeminen oli itse asiassa valtavan laajaa kattaen tavallisia ihmisiä sekä vapaaehtoisia kansalaisjärjestöjä mutta myös alemman tason valtiollisia toimijoita. Kun silloinen opetusministeri Annaliisa Kasurinen oli kysynyt Koivistolta, miten pitkälle asiassa voitaisiin mennä Koivisto oli vastannut: ”Kyllä kulttuurin nimissä voidaan harrastella aika paljon.”
Suomen politiikka oli ”kahden raiteen politiikkaa” jossa haluttiin samanaikaisesti tukea Gorbatsovin uudistuslinjaa mutta myös Viron itsenäistymistä. Koivisto tuki julkisissa kannaotoissaan Gorbatsovia, (kuten tekivät kaikki muutkin läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen johto) Pidättymällä virallisista kovasanaisista kannanotoista Suomi sai tilaa tehdä laajamittaista konkreettista työtä Viron itsenäisyyden tukemiseksi.
Haastatelussa käy kiinnostavasti esille mm se, että Suomessa olevien kännäykkäverkkojen tukiasemien tehoja nostettiin, jotta ne olisivat kuuluneet paremmin pohjoisessa Virossa. Tällä oli puolestaan merkittävä vaikutus Viron itsenäisyyskamppailussa.
Neuvostoliiton suurlähetystö ei tietenkään katsonut hyvällä suomalasiten toimia SDP:n Ulpu Iivaria mm peloteltiin sabotaasilla, kun hän oli menossa Viron sosialidemokraattien kokoukseen Viroon.
Tiedeykkösen haastatellussa mm Heikki Rausmaa
Suomen suhtautuminen Viron itsenäistymiseen ja Viron Ahhaa
Oheisessa haastattelussa Heikki Rausmaa kertoo, että Suomen etu oli tukea virolaisten itsenäistymispyrkimyksiä ja tuota tukea kyllä annettiin mutta ei suoraan vaan välikäsien kautta. Olisi ollut tyhmää esittää asiassa jyrkkiä virallisia mielipiteitä, koska parempaa tuloksen päästäisiin vaivihkaisemman avun kautta. Esim Tuglas-seuraa tuettiin ja lisäksi ylipäätään muutakin kultuuriyhteistyötä. Yhteistyö ja Viron tukeminen oli itse asiassa valtavan laajaa kattaen tavallisia ihmisiä sekä vapaaehtoisia kansalaisjärjestöjä mutta myös alemman tason valtiollisia toimijoita. Kun silloinen opetusministeri Annaliisa Kasurinen oli kysynyt Koivistolta, miten pitkälle asiassa voitaisiin mennä Koivisto oli vastannut: ”Kyllä kulttuurin nimissä voidaan harrastella aika paljon.”
Suomen politiikka oli ”kahden raiteen politiikkaa” jossa haluttiin samanaikaisesti tukea Gorbatsovin uudistuslinjaa mutta myös Viron itsenäistymistä. Koivisto tuki julkisissa kannaotoissaan Gorbatsovia, (kuten tekivät kaikki muutkin läntisen Euroopan ja Yhdysvaltojen johto) Pidättymällä virallisista kovasanaisista kannanotoista Suomi sai tilaa tehdä laajamittaista konkreettista työtä Viron itsenäisyyden tukemiseksi.
Haastatelussa käy kiinnostavasti esille mm se, että Suomessa olevien kännäykkäverkkojen tukiasemien tehoja nostettiin, jotta ne olisivat kuuluneet paremmin pohjoisessa Virossa. Tällä oli puolestaan merkittävä vaikutus Viron itsenäisyyskamppailussa.
Neuvostoliiton suurlähetystö ei tietenkään katsonut hyvällä suomalasiten toimia SDP:n Ulpu Iivaria mm peloteltiin sabotaasilla, kun hän oli menossa Viron sosialidemokraattien kokoukseen Viroon.
Tiedeykkösen haastatellussa mm Heikki Rausmaa
Suomen suhtautuminen Viron itsenäistymiseen ja Viron Ahhaa
Näin Viro itsenäistyi uudelleen 25 vuotta sitten – Suomi auttoi salassa (MTV 19.8.2016)Kun Viron itsenäistymiskehitys alkoi 80-90-lukujen vaihteessa, Suomen poliittisella johdolla oli edessään ongelma: auttaako virolaisia vai olla mieliksi Neuvostoliitolle. Miten ongelma ratkaistiin? Tiedeykkösessä luodaan myös katsausta virolaiseen tiedekulttuuriin ja poiketaan Tartoon AHHAA-Tiedekeskukseen. AHHAA tuo tieteen tutuksi kaikenikäisille kokeilemisen ja leikin kautta. Haastateltavina tohtori Heikki Rausmaa, vanhempi neuvonantaja Madis Tiik, näyttelyjärjestäjät Jegor Jermakov, Xavier Lebrun ja Anne Hernalsteen. Toimittajina Virpi Väisänen, Tiina Harpf, Emilia Cronvall ja Maija Kaipainen.
– Jos ajatellaan Suomen kansallisia- ja turvallisuuspoliittisia etuja, ilman muuta Suomen kannalta on parempi, että Suomenlahden etelärannalla on itsenäinen pikkuvaltio kuin osa suurta Neuvostoliittoa. Mutta eihän tällaisella päämäärällä voinut lähteä avoimesti ajamaan politiikkaa.