Rauhaton rauha
Lähetetty: 17.09.16 23:09
Pääministeri Risto Ryti allekirjoitti 13.3.1940 klo 01.00 yöllä Moskovan rauhansopimuksen ja alkoi rauha ilman rauhaa ajanjakso.
Neuvostoliiton ensimmäinen painostus Suomea vastaan sisältyi jo rauhansopimukseen, sen seitsemäs artikla: Kauttakulusta Neuvostoliiton ja Ruotsin välillä ja tämän kauttakulun kehittämiseksi lyhintä rautatietä pitkin Kantalahdesta Kemijärvelle ja edelleen Ruotsin rajalle Suomen oli rakennettava omalla puolellaan `Sallan rata´, mikäli mahdollista vuoden 1940 aikana. Ruotsissa tuosta kauttakulusta ei tiedetty mitään ja kyseessä olikin puna-armeijan hyökkäysura Stalinin kaavailemassa revanssisodassa.
"Jo Talvisodan aikana rauhanehdoista keskustellessaan Rytri ja Mannerheim olivat sopineet kahdesta asiasta: 1. puolustuslinjan rakentamisesta pitkin uutta itärajaa, ja 2. puolustusliiton solmimisesta Ruotsin kanssa, jos Ruotsi vain olisi kiinnostunut," kirj. Kyösti Skyttä, Risto Rytin kujanjuoksu 1939 - 1945, Kirjayhtymä 1971.
Ruotsissa olikin kiinnostusta puolustusyhteistyölle ja puolustusliitollekin, mutta Kremlin kanta oli kielteinen ja Molotov oli vihainen sanoen lopuksi, että Neuvostoliiton kanta tuollaiseen hyökkäysliittoon sitä vastaan oli ehdottoman kielteinen ja tämä oli "varoitus Suomen hallitukselle".
"Suomalaisille Neuvostoliiton menettely osoitti sen haluavan eristää Suomen Sklandinaviasta ja pitää sen omassa etupiirissään".
Välirauhan aikainen pyrkimys Ruotsi-Suomi puolustusliitosta on herätetty eloon Ukrainan kriisin yhteydessä, kirj. prof. Osmo Apunen https://osmoapunen.wordpress.com/2016/0 ... en-duetto/ otsikolla Sipilän ja Löfvenin turvallisuuspoliittinen duetto.
Ukrainan kriisin yhteydessä turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Itämerelläkin Venäjän pommikoneiden ja hävittäjäkoneiden lennellessä ja Venäjän järjestettya suuria sotaharjoituksia Läntisessä sotilaspiirissäänkin.
Kiristynyt turvallisuustilanne on myös herättänyt välirauhan ajan epävarmuuden henkiin ja luottamus sopimusten pitävyyteen ja rauhan pysyvyyteen horjuu.
"Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat yhteisen kannanoton Ruotsi - Suomi puolustusyhteistyöstä ja Ruotsin ja Suomen ollessa sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella tuo puolustusyhteistyö osaltaan "myötävaikuttaa pohjoisen Euroopan vakauteen."
Pohjoinen Eurooppa tarkoittanee eräänlaista EU:n pohjoista ulottuvuutta.
"Pääministerit sanoivat Ruotsin ja Suomen voisivan toimia yhdessä "myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Toimia yhdessä - ei liittoutua," ja
"edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset Ruotsissa ja Suomessa tehdään" ja Osmo Apunen päättää kirjoituksensa toteamalla
Ruotsi - Suomi yhteistyön olleen samaa jo vuodesta 1939 alkaen.
Veikko Palvo
Neuvostoliiton ensimmäinen painostus Suomea vastaan sisältyi jo rauhansopimukseen, sen seitsemäs artikla: Kauttakulusta Neuvostoliiton ja Ruotsin välillä ja tämän kauttakulun kehittämiseksi lyhintä rautatietä pitkin Kantalahdesta Kemijärvelle ja edelleen Ruotsin rajalle Suomen oli rakennettava omalla puolellaan `Sallan rata´, mikäli mahdollista vuoden 1940 aikana. Ruotsissa tuosta kauttakulusta ei tiedetty mitään ja kyseessä olikin puna-armeijan hyökkäysura Stalinin kaavailemassa revanssisodassa.
"Jo Talvisodan aikana rauhanehdoista keskustellessaan Rytri ja Mannerheim olivat sopineet kahdesta asiasta: 1. puolustuslinjan rakentamisesta pitkin uutta itärajaa, ja 2. puolustusliiton solmimisesta Ruotsin kanssa, jos Ruotsi vain olisi kiinnostunut," kirj. Kyösti Skyttä, Risto Rytin kujanjuoksu 1939 - 1945, Kirjayhtymä 1971.
Ruotsissa olikin kiinnostusta puolustusyhteistyölle ja puolustusliitollekin, mutta Kremlin kanta oli kielteinen ja Molotov oli vihainen sanoen lopuksi, että Neuvostoliiton kanta tuollaiseen hyökkäysliittoon sitä vastaan oli ehdottoman kielteinen ja tämä oli "varoitus Suomen hallitukselle".
"Suomalaisille Neuvostoliiton menettely osoitti sen haluavan eristää Suomen Sklandinaviasta ja pitää sen omassa etupiirissään".
Välirauhan aikainen pyrkimys Ruotsi-Suomi puolustusliitosta on herätetty eloon Ukrainan kriisin yhteydessä, kirj. prof. Osmo Apunen https://osmoapunen.wordpress.com/2016/0 ... en-duetto/ otsikolla Sipilän ja Löfvenin turvallisuuspoliittinen duetto.
Ukrainan kriisin yhteydessä turvallisuuspoliittinen tilanne on kiristynyt Itämerelläkin Venäjän pommikoneiden ja hävittäjäkoneiden lennellessä ja Venäjän järjestettya suuria sotaharjoituksia Läntisessä sotilaspiirissäänkin.
Kiristynyt turvallisuustilanne on myös herättänyt välirauhan ajan epävarmuuden henkiin ja luottamus sopimusten pitävyyteen ja rauhan pysyvyyteen horjuu.
"Suomen ja Ruotsin pääministerit julkaisivat yhteisen kannanoton Ruotsi - Suomi puolustusyhteistyöstä ja Ruotsin ja Suomen ollessa sotilaallisten liittoutumien ulkopuolella tuo puolustusyhteistyö osaltaan "myötävaikuttaa pohjoisen Euroopan vakauteen."
Pohjoinen Eurooppa tarkoittanee eräänlaista EU:n pohjoista ulottuvuutta.
"Pääministerit sanoivat Ruotsin ja Suomen voisivan toimia yhdessä "myös kriiseissä ja aseellisissa konflikteissa. Toimia yhdessä - ei liittoutua," ja
"edellyttäen, että tarvittavat poliittiset päätökset Ruotsissa ja Suomessa tehdään" ja Osmo Apunen päättää kirjoituksensa toteamalla
Ruotsi - Suomi yhteistyön olleen samaa jo vuodesta 1939 alkaen.
Veikko Palvo