Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Pirkkalan koulukokeilu 1970-luvulla

11.08.16 10:27


Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen arvio Jari Leskisen teoksesta:
Uutta koulutuspolitiikkaa 1970-luvun Suomessa
Jari Leskinen tutkii teoksessaan Kohti sosialismia! ns. Pirkkalan koulukokeilua 1970-luvun alkupuolella, jossa pyrittiin selvittämään, kuinka kouluopetuksella voitaisiin lapset ja nuoret saada omaksumaan marxilainen maailmankatsomus.

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

12.08.16 23:49

Tapio Onnela kirjoitti:Jyväskylän yliopiston Suomen historian professorin Petri Karosen arvio Jari Leskisen teoksesta:
Jari Leskinen tutkii teoksessaan Kohti sosialismia! ns. Pirkkalan koulukokeilua 1970-luvun alkupuolella, jossa pyrittiin selvittämään, kuinka kouluopetuksella voitaisiin lapset ja nuoret saada omaksumaan marxilainen maailmankatsomus.

Petri Karonen kirjoittaa marxilaisen Pirkkala-koulukokeilun laaditun periaatteella "kapitalismi paha ( USA ) ja sosialismi hyvä ( Neuvostoliitto )".

Tampereen yliopiston prof. Tapio Nummenmaa on käynyt kirjeenvaihtoa Pirkkala-kokeilun rahoituksesta kouluhallituksen pääjohtaja Esko Ahon kanssa ja tuon "kirjeenvaihdon sanotaan olevan hyvin kiinnostavaa luettavaa." Esko Aho ja opetusministeri Ulf Sundqvist eivät ole kokeilun tultua julkisuuteen kuitenkaan muistaneet eivätkä tienneet Pirkkala-kokeilusta mitään."

"Tänä päivänäkään ei tarvitse kuin vilkaista tiettyjä teemoja sivuavien julkaisujen kommenttipalstoja ja jo viimeistään viidennen kirjoituksen kohdalla menneisyyden tyylilajit heräävät eloon."

Pirkkala-kokeilun, PETO-projektin, takana sanotaan olleen prof. Tapio Nummenmaan, apul.prof. Juhani Karvosen, Liisa Rantalaihon, Tuomas Takalan ja hankkeen äidin sanotaan olleen professori Annika Takalan.

"Punaiseksi professoriksi" 31-vuotiaana YLE:stä siirtynyt Kaarle Nordenstreng kirjoittaa median ja viestinnän koulutushankkeesta ja tutkimusohjelmasta lukuvuodelle 1964 - 1965, http://mediaviestinta.fi/blogi/median-j ... 50-vuotta/ Eino S. Repo on luvannut YLE:n rahoituksen
"ainakin viideksi vuodeksi."
YLE:n koulutushankkeen ja tutkimusohjelman suorittajina tuolloin J:kylän yliopistossa ovat olleet Annika ja Martti Takala ( psykologia ja kasvatustiede ).

Pirkkala-kokeilun "tavoitteena oli muuttaa peruskoulujen opetussuunnitelmat "toimivan maailmankuvan" mukaisiksi."
Olisikohan Pirkkala-kokeilun taustalla ollut prof. K. Nordenstrengkin eräänä hankkeen isistä?
Lehdistö radio ja tuolloin mustavalkoinen tv:kin ehkäpä esittivät asioita "mustavalkoisesti" ja määrittelivät paljolti asiat, joista ihmisillä oli sitten mielipiteitä. Yleisön asenteita, mielipiteitä, käyttäytymistä saatettiin ehkä tuohon aikaan muokata ja antaa tietoja keskitetymmin kuin nykyisin internetin aikakaudella? YLE:ssäkin puhuttiin "ohjelmapolitiikasta".

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

14.08.16 11:26

Veikko I Palvo kirjoitti:
Tampereen yliopiston prof. Tapio Nummenmaa on käynyt kirjeenvaihtoa Pirkkala-kokeilun rahoituksesta kouluhallituksen pääjohtaja Esko Ahon kanssa ja tuon "kirjeenvaihdon sanotaan olevan hyvin kiinnostavaa luettavaa." Esko Aho ja opetusministeri Ulf Sundqvist eivät ole kokeilun tultua julkisuuteen kuitenkaan muistaneet eivätkä tienneet Pirkkala-kokeilusta mitään."


Veikko Palvo
"Vaikka Pirkkala-moniste tuomittiin laajalti, siitä huolimatta kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho oli ilmoittanut, että myös muita vastaavia kokeiluja
" opetuksen tieteellistämiseksi " oli käynnissä", kirj. tässä http://www.kasvatus-ja-aika.fi/site/?page_id=114 Vapaan Koulutuksen TukiSäätiön ( VKTS )
perustamisen 1973 yhteydessä.
Erkki Ahosta oli 1973 tullut kouluhallituksen pääjohtaja ja Ulf Sundqvist oli opetusministerinä v. 1972 - 1975.

"Koulujen yhteiskuntaopetuksen nähtiin vasemmistolaistuvan, mistä räikeimpänä esimerkkinä oli Pirkkalan koulutuskokeilu ja Pirkkala-moniste."
Hanke tuomittiin mediassa laajalti.
Ja kohu Pirkkalan kokeilun ympärillä oli Vapaan Koulutuksen TukiSäätiölle kuin lahja, "säätiön rekrytointi näyttää oleellisesti helpottuneen v. 1975 paljon julkisuutta saaneesta marxilaisesta Pirkkalan historianopetuksen kokeilusta.

Vapaan koulutuksen tukisäätiöstä ( VKTS ) ei sanota tiedetyn mitään ennen vuonna 2004 Jari Leskisen julkaistua tutkimusta ja Pirkkalan marxismileninististä historinopetuskokeilua ei näytetä liiemmin halutun tuoda esille Erkki Ahon ja Ulf Sundqvistin puolueen taholtakaan.

Mutta miksi tuollainen neuvosto-oppien mukainen Pirkkalan historianopetuskokeilu on toimeenpantu, onko selityksenä yksinomaan intomielisten vasemmistolaisten halu muuttaa koulujen opetussuunnitelmat heidän mielestään "toimivan maailmankuvan" mukaisiksi?
Ja millaisiahan nuo Erkki Ahon aikanaan Pirkkala-monisteen tultua julkisuuteen julistamat muut käynnissä olleet "opetuksen tieteellistämiset" ovat olleet?

Veikko Palvo

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

25.08.16 10:49

Toimittaja Jari Heino arvostelee tänään lehdessään (TS 25.8.2016) Jari Leskisen kirjan Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973 - 75, jolloin hän toteaa mm. seuraavaa:
Leskisen kirjan eittämätön heikkous löytyy asenteellisuudesta. Kirjoittaja tekee selväksi, että perinteinen porvarillinen opetus on normaalia ja vasemmistolainen, tuotantosuhteisiin ja luokkarakenteisiin perustuva ajattelu, vaarallista haihattelua. Vasemmistolaiset virkamiehet opetushallituksen johtajasta Ahosta aina opetusministeriön nuorempaan hallitussihteeriin Pentti Arajärveen ovat tarinan konnia. Sankareiksi nousevat porvarilliset virkamiehet, joiden taustalta kurkkii Vapaan koulutuksen tukisäätiö VKTS. Ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan lompakko.
Heinon havainto on mielestäni osuva ja tarkka. Jopa niin tarkka, että se viimeaikaisten kirjoitusten perusteella näkyy jääneen joiltakin alan professoreiltakin huomaamatta.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

26.08.16 08:03

nylander kirjoitti:Toimittaja Jari Heino arvostelee tänään lehdessään (TS 25.8.2016) Jari Leskisen kirjan Kohti sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973 - 75, jolloin hän toteaa mm. seuraavaa:
Leskisen kirjan eittämätön heikkous löytyy asenteellisuudesta. Kirjoittaja tekee selväksi, että perinteinen porvarillinen opetus on normaalia ja vasemmistolainen, tuotantosuhteisiin ja luokkarakenteisiin perustuva ajattelu, vaarallista haihattelua. Vasemmistolaiset virkamiehet opetushallituksen johtajasta Ahosta aina opetusministeriön nuorempaan hallitussihteeriin Pentti Arajärveen ovat tarinan konnia. Sankareiksi nousevat porvarilliset virkamiehet, joiden taustalta kurkkii Vapaan koulutuksen tukisäätiö VKTS. Ja Elinkeinoelämän valtuuskunnan lompakko.
Heinon havainto on mielestäni osuva ja tarkka. Jopa niin tarkka, että se viimeaikaisten kirjoitusten perusteella näkyy jääneen joiltakin alan professoreiltakin huomaamatta.
Sinänsä oikea havainto, mutta selittämättä jää, miksi demarit ihannoivat Neuvostoliittoa, jossa heiltä itseltään olisi kielletty poliittinen toiminta, eivätkä esim. Ruotsia.

Yleisellä tasolla voi todeta, että ei kai missään päin maailmaa ole mahdollista opettaa, että oma yhteiskunta on läpihuono ja naapurimaassa hyvä, vaan päinvastoin opetetaan oman yhteiskunnan olevan hyvä tai ainakin pyrkivän omiin ihanteisiinsa. Koska Suomessa porvarilliset ja sosialistiset puolueet olivat 60-70-luvulla melko tasavahvoja, olisi (toivottavasti) ollut mahdollista opettaa kriittisyyttä.

On myös vaikea ymmärtää, miten Pirkkalan kokeilijat kuvittelivat, että asia jää salaan, jolloin seuraukset olisivat tuhoisia heidän ajamalle asialle. Kun mukana oli psykologeja, on huvittavaa, että he uskoivat, että ekaluokkalaisille voi opettaa abstrakteja käsitteitä.

Veikko I Palvo
Viestit: 1137
Liittynyt: 04.03.13 23:09

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

31.08.16 11:21

Emma-Liisa kirjoitti:
Yleisellä tasolla voi todeta, että ei kai missään päin maailmaa ole mahdollista opettaa, että oma yhteiskunta on läpihuono ja naapurimaassa hyvä, vaan päinvastoin opetetaan oman yhteiskunnan olevan hyvä tai ainakin pyrkivän omiin ihanteisiinsa. Koska Suomessa porvarilliset ja sosialistiset puolueet olivat 60-70-luvulla melko tasavahvoja, olisi (toivottavasti) ollut mahdollista opettaa kriittisyyttä.

On myös vaikea ymmärtää, miten Pirkkalan kokeilijat kuvittelivat, että asia jää salaan, jolloin seuraukset olisivat tuhoisia heidän ajamalle asialle. Kun mukana oli psykologeja, on huvittavaa, että he uskoivat, että ekaluokkalaisille voi opettaa abstrakteja käsitteitä.
Pirkkalan moniste on räikeä esimerkki 1970-luvulla toteutetusta kokeilusta alaluokilla, mutta samaa ideologiaa näyttää harjoittaneen Akateemisen SosialistiSeuran hallinnassa ollut Kronos http://www.helsinki.fi/~ilva/kronikka/ Kronikka-lehtineen "yläluokillakin".

YYA velvoite historian opetukselle, oikean tiedon puolesta 1973.

"Yksi Kronoksen toiminnan keskeinen tavoite oli "rauhanvastaisen aineksen" poistaminen tenttikirjoista ja opetuksesta. Rauhanvastaisten oppikirjojen tilalle vaadittiin neuvostoliittolaisen oppimateriaalin kääntämistä ja sisällyttämistä tutkintovaatimuksiin."

"Tärkeää oli nimenomaan oikean tiedon levittäminen: totuushan oli jo valmiiksi olemassa ja löytyi Neuvostoliiton Kommunistisen Puolueen puolueohjelmasta tai ehkä myös ASS:n historian osaston marxismi - leninismin peruskurssilta."

"Yksi tärkeä herättäjä oli Heikki Ylikankaan Nuijasodan aiheuttama kiista, jonka myös Kronikka 3/77 huomioi näkyvästi haastattelemalla Ylikangasta ja julkaisemalla tämän Historiallisen yhdistyksen keskustelutilaisuudessa pitämän tiukkasanaisen alustuksen."

Oma yhteiskunta näyttäisi olleen 1970-luvulla joillekin läpihuono tai ainakin suomalainen historiantutkimus on nähty "traditionaalisen taantumuksellisena" ja vaihtoehdoksi on tarjottu marxilaista tutkimusmetodia NKP:tä seuraten ja neuvosto-oppikirjoja kääntämällä suomalaiseenkin opetukseen.

Veikko Palvo

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

07.10.16 11:48

Seurassa on julkaistu 6.10. 2016 Kohti sosialismia teokseen liittyvää kritiikkiä artikkelissa:
Miia Saari: Dosentti heittäytyi poliitikoksi: Leimasi kirjassaan maanpetoksen valmistelijaksi kouluhallituksen ex-pääjohtajan (Seura 6.10.2016)
Miia Saari haastattelee laajassa artikkelissa Erkki Ahoa, jota Jari Leskinen teoksessaan Kohti sosialismia päävastuullisena suunnitelmasta jossa olisi hänen mukaansa ollut tarkoitus koko suomalaisen yhteiskunnan kaappaaminen sosialistiseksi Pirkkalan monisteen ja koululaitoksen kautta.
Leskisen jutut ovat Ahon mielestä niin täyttä potaskaa, ettei hän halua koskea niihin pitkällä tikullakaan. Kirjan luettuaan Ahosta tuntuu siltä, että jos hän mielisi oikaista kaikki sen väitteet itsestään, hänen pitäisi kirjoittaa vastineeksi oma kirja. Leskinen on nimittäin tehnyt Ahosta koko tarinan pääkonnan.
Ahon omissa muistelmissa kerrottuja tietoja Pirkkalan tapauksesta Leskinen pitää kirjassa ”erittäin puutteellisina, harhaanjohtavina ja jopa totuudenvastaisina”.
Pelkkä Leskisen kirjan kannen katselu aiheuttaa Ahossa vastenmielisiä tuntemuksia. Hän haluaisi heittää opuksen roskakoriin, minne se hänen mielestään kuuluukin.
Mutta alkaa näyttää pahasti siltä, että Leskisen totuus alkaa muuttua yleiseksi totuudeksi.
Väitteet läpäisevät median
Ahon hämmästykseksi Leskisen väitteet läpäisevät lähes koko median. Kirjasta tehdään useita juttuja ja niissä Leskinen saa esittää näkemyksiään Erkki Ahosta. Mutta kukaan ei enää soita Aholle ja kysy, pitävätkö Leskisen väitteet hänen mielestään paikkaansa.

”Tutkija Leskisen mukaan vastuu hankkeesta oli yksiselitteisesti opetusalan korkeilla demarivirkamiehillä. Päähenkilöitä olivat kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho ja silloinen opetusministeri, myöhempi SDP:n puheenjohtaja Ulf Sundqvist.”
Yle 5.5.2016

”Leskisen mukaan kouluhallituksen pääjohtaja Erkki Aho oli kaiken takana.”
Aamulehti 5.5.2016

”Marxilaisen opetuskokeilun pääarkkitehti oli Erkki Aho, joka aloitti Kouluhallituksen pääjohtajana 1973.”
Suomen Kuvalehti 18/2016.

Suomen Kuvalehden jutussa annetaan myös ymmärtää, että vallankumouksen suunnittelu alkoi Ruotsin Rönnebystä sosiaalidemokraattisten koulutuspoliitikkojen kansainvälisestä kokouksesta vuonna 1968.

”Siellä Oittinen ja matkalla mukana ollut Kouluhallituksen seuraava pääjohtaja Erkki Aho keskustelivat Leskisen mukaan sosialistisen koulutuspolitiikan tavoitteista, jotka muutamaa vuotta myöhemmin kirjattiin myös Pirkkalan kokeilun tavoitteiksi”, Suomen Kuvalehti kirjoittaa.

Aho on entistä enemmän hämillään, sillä hän ei ollut edes mukana koko matkalla.

Syyskuun Kanava kirjoittaa:
”Pirkkalan kokeilun johtaja oli Leskisen analyysin mukaan Erkki Aho. Aho myös hankki kokeilulle sen edellyttämän suuren rahoituksen. Kokeilu hoidettiin kouluhallituksessa siten, että toista mieltä olevat korkeatkin virkamiehet pidettiin sen todellisesta luonteesta tietämättöminä.”
Aho kiistää jyrkästi haastattelussaan Leskisen syytökset:
”Se että Pirkkalan kokeilu päätyi marxilais-leninistiseksi aivopesuksi, oli minulle aivan yhtä suuri yllätys kuin muillekin. Enkä ole koskaan ollut marxilainen sosialisti, en edes sosialisti, vaan vakaumuksellinen sosiaalidemokraatti”, Aho sanoo.

Ahosta väite, että hänen tavoitteensa olisi ollut sosialistinen Suomi, on paitsi uskomaton, myös herjaava. ”Olin aina täysin lojaali hallituksille ja noudatin pilkuntarkasti eduskunnan tahtoa”, Aho sanoo.
Ahon mukaan asialliselta kuullostava projekti muuttui erilaiseksi kuin oli ajateltu:
Erkki Aho todellakin tuki Pirkkalan kokeilua ja suositteli sille rahoitusta, mutta siinä vaiheessa hän ei voinut nähdä tulevaisuuteen ja tietää etukäteen, että hyvältä ja asialliselta kuulostava hanke nimeltä Yhteiskunnallisten oppiaineiden opetussuunnitelmien kehittämisprojekti (YOK) muuttuu Tampereen yliopistossa marxilais-leniniläiseksi, luokkavihaa lietsovaksi oppimateriaaliksi.
Tulevaisuuteen ei osannut katsoa myöskään keskustalainen opetusministeri Marjatta Väänänen, joka myönsi luvan kokeilun aloittamiseen elokuussa 1974.
* Petri Karosen arvio teoksesta Agricolan arvostelujulkaisussa: Uutta koulutuspolitiikkaa 1970-luvun Suomessa (Agricolan arvostelujulkaisu 11.8.2016)

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

07.10.16 12:34

Jari Leskisen kirjasta Kohti sosialismia. Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973 - 75 (Siltala 2016) on arvostelu myös Historiallisen Aikakauskirjan uusimmassa numerossa 3/2016. Arvostelun on kirjoittanut dosentti, KT Matti Rautiainen Jyväskylän yliopistosta.

Lukija ei voi olla saamatta vaikutelmaa, että Rautiainen ei muutoin diskreettiin sävyyn kirjoittamassaan arviossa ole lainkaan tyytyväinen Leskisen kirjan luotettavuusarvoon. Lainaan lopusta:
Ennen Leskisen teosta Pirkkalan opetuskokeilu oli useimmille alan ammattilaisillekin nimeä myöten tuntematon asia. Leskisen teoksen myötä näin ei enää ole, mutta lukiessa on syytä olla kriittinen, ettei Pirkkalan kokeilun pyrkimys käy toteen - aivopesu eli yksipuolisen näkemyksen saaminen historiasta.
Siteerattu avainlause luo mielestäni ironisen kaksoismerkityksen myös arvioinnin otsikkoon: "Puhdasta ideologista aivopesua".

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

07.10.16 14:13

Erkki Aho on kirjoittanut Kanavaan 6/2016 (s. 60-1) vastineen Leskisen kirjaan ja Seikko Eskolan kirja-arvosteluun numerossa 5:
Leskisen keskeinen väite on, että hanke oli SDP:n vasemmistosiiven hahmottama kartta, jonka viitoittamaa tietä oli tarkoitus uudistaa peruskoulun opetussuunnitelma niin, että oppilaat olisivat valmiit hyväksymään sosialismin. Tämä piti toteuttaa maassa, jossa parlamentissa ja jokaisessa koalitiohallituksessa oli porvarillinen enemmistö ja jonka opettajisto ja kouluhallinto oli maailmankatsomukseltaan vankasti porvarillista. Mitään tällaista suunnitelmaa ei ainakaan minun tiedossani ollut. Leskisen johtopäätös on mielikuvituksellisuudessaan ylittämätön.

Leskinen nostaa minut arvoon arvaamattomaan, eräänlaiseksi Messiaaksi, jonka edeltäjäni R.H. Oittinen oli valinnut ja pikakouluttanut marxilaiseksi sosialistiksi ja jonka tehtävä oli käytännössä puolueen ja viraston voimavarat yhdistäen toteuttaa rauhanomainen siirtyminen sosialismiin! Se on todella uskomaton väite, jopa 1970-luvun alkuvuosien värikkääseen poliittiseen maastoon sijoitettuna.

En koskaan ole ollut marxilainen sosialisti, en edes sosialisti, vaan vakaumuksellinen sosialidemokraatti ja aion sellaisena pysyä.

Eskola toteaa, että kokeilu oli "oleellinen osa taistelua peruskoulu-uudistuksen luonteesta", ikään kuin Pirkkala olisi ollut jokin taitekohta, jossa ratkaistiin uudistustyön suunta. Tämä ei pidä paikkaansa. Sen olisi voinut todeta myös Leskinen, jos hänellä olisi ollut hiukankin voimia ja kiinnostusta paneutua siihen, mitä Suomen koulutuspolitiikassa ja nimenomaan opetuksen sisällön ja arvopohjan rakentamisessa 1970-luvun alussa todella tapahtui.

Peruskoulun opetussuunnitelmatyön tuloksena syntyi opetussuunnitelma, jonka laatu kestää kansainvälisen vertailun tänäkin päivänä. Kouluhallitus vahvisti sen kansallisen opetussuunnitelman pohjaksi 1972. Uuden opetussuunnitelman vaatima oppimateriaalien uudistaminen tapahtui yhteistyössä yksityisten kustantajien kanssa, ja opettajien työtä tuettiin täydennyskoulutuksella ja työnohjauksella. Valtioneuvosto teki 1974 periaatepäätöksen yhtenäiskoulutyyppisen peruskoulun pohjalle rakentuvasta ammatillisesta koulutuksesta. Tavoitteena oli uudistaa koulutus modernisoituvan yhteiskunnan vaatimuksia vastaavaksi ja kehittää ammatillisesta koulutuksesta lukioille kilpailukykyinen väylä jatko-opintoihin. Päätös edellytti myös lukion opetussuunnitelman uudistamista, ja opetussuunnitelmien kehittäminen alkoi välittömästi. Valtioneuvosto päätti niinikään, että siirtymävaiheeseen kuulunut tasokurssijärjestelmä puretaan ja peruskoulusta tehdään aito, yleisen jatko-opintokelpoisuuden tarjoava yhtenäiskoulu. Alkoi pitkäjänteinen, tutkijoiden ja opettajien kanssa tapahtunut avoin opetussuunnitelmien kehittämistyö, joka oli olennainen osa kouluhallituksen toimintaa.

Peruskoulu-uudistuksen käynnistyessä Suomi eli syvällisen rakennemuutoksen keskellä. Perinteiset arvot olivat murenemassa, ja niin vanhemmat kuin opettajat kysyivät, mikä oli se arvopohja, jolle kasvatustyö rakentui. Olin tästä erittäin huolissani, ja niin kouluhallitus käynnisti aloitteestani tammikuussa 1976 kasvatustavoiteprojektin Suomen setlementtiliiton kanssa. Siinä haettiin erilaisia näkemyksiä omaavien asiantuntijoiden kanssa yhteistä ja tulevaisuuteen suuntaavaa arvopohjaa koulun kasvatustyölle. Virisi vilkas keskustelu, joka laajeni ja eteni uuden koululain kasvatustavoitteiden määrittelyyn. Tämän tuon tuloksista on luettavissa myös minun henkilökohtainen näkemykseni suomalaisen koulun kasvatustyön arvopohjasta. Kohun aiheuttaneen Pirkkalan monisteen tekijöiden valinnan ja tekstin sisällön kanssa minulla ei ollut mitään tekemistä, enkä luonnollisestikaan voinut tekstiä hyväksyä.

Koulutuspoliittinen keskustelu koulutuksen rakenteista ja sisällöstä kävi 1970-luvulla alkuvuosina vilkkaana, osin kärkevänäkin. Kehittämistyön suureen linjaan Pirkkalan projekti ei vaikuttanut millään tavalla. Tätä kehittämistyötä kouluhallitus teki eduskunnan, valtioneuvoston ja opetusministeriön päätösten mukaisesti, enkä voinut kuvitellakaan, että työssäni viraston päällikkönä olisin siinä rinnalla valmistellut ja johtanut näiden päätösten vastaista toimintaa. Tämä oli minulle täysin selvää myös silloin, kun asiantuntijana osallistuin Sdp:n koulutuspoliittisen työryhmän toimintaan.

Yksi konkreettinen tulos Pirkkalan kokeilusta kuitenkin oli. Vapaan Koulutuksen Tukisäätiön toiminta aktivoitui ja EVA:n taloudellinen tuki sille kasvoi. Toimieni seuranta tiivistyi niin, että kuiskauksistanikin raportoitiin. Jopa arvostamani kollegat, ammattikasvatushallituksen pääjohtaja Seppo Oinonen ja Jorma Pöyhönen liittyivät Leskisen mukaan tähän rintamaan. Uskoakseni kuitenkin passiivisina jäseninä.

Eskolan tavoin minäkin odotan mielenkiinnolla niin Sdp:n historiaa kuin muutakin lähihistoriaamme koskevaa tutkimusta. Yksi kysymys Leskisen tekstejä läpikäydessä heräsi, ja ehkä siihenkin löytyy jatkotutkimuksissa vastaus. Leskinen toteaa erään virastoni osastopäällikön kuulusteluja selostaessaan, että asian mahdollisesti edetessä valtionsyyttäjälle asti alaiseni olisivat joutuneet todistamaan minua vastaan. Mikähän olisi ollut rikosnimeke, johon valtionsyyttäjä olisi syytteen perustanut?
Aho puolustautuu taitavasti ja osoittaa vakuuttavasti, ettei Leskinen hallitse asian laajempaa kontekstia.

Toisaalta Aho sivuuttaa Pirkkalan lähes täysin ja varsinkin keskeisen asian: miten Pirkkalan kokeilu oli mahdollinen? Minkälaisia selvityksiä kokeilujen sisällöstä vaadittiin vaiheessa, jossa rahoituksesta päätettiin? Miten kokeiluja seurattiin ja valvottiin?

Ja: miten Aho suhtautui, kun moniste julkistettiin? Oliko hän kauhistunut sisällöstä? ? Häpeissään siitä että kouluhallituksen valvonta oli pettänyt? Vihainen siitä että häntä oli käytetty hyväksi? Huolissaan siitä, miten asia vahingoitti hänen omaa toimintaansa?

nylander
Viestit: 1356
Liittynyt: 07.06.06 20:33

Re: Oliko koulujen historianopetus suomettunutta 1970-luvulla?

07.10.16 15:21

Emma-Liisa kirjoitti:Ja: miten Aho suhtautui, kun moniste julkistettiin? Oliko hän kauhistunut sisällöstä? ? Häpeissään siitä että kouluhallituksen valvonta oli pettänyt? Vihainen siitä että häntä oli käytetty hyväksi? Huolissaan siitä, miten asia vahingoitti hänen omaa toimintaansa?
Niinkin, mutta tuo surullisenkuuluisa moniste oli kuitenkin vain yksittäisen opettajan tai ryhmän aikaansaannos vuosikymmeniä sitten.

Verrattomasti enemmän minua kiinnostaa tri Jari Leskisen anno 2016 ilmestynyt kirja suomalaisen ns. tieteellisen historiankirjoituksen edustajana; sehän on saanut osakseen muutaman sävyltään myönteisen tai kiittavänkin arvion.

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Pirkkalan koulukokeilu 1970-luvulla

08.10.16 10:28

nylander kirjoitti:
Emma-Liisa kirjoitti:Ja: miten Aho suhtautui, kun moniste julkistettiin? Oliko hän kauhistunut sisällöstä? ? Häpeissään siitä että kouluhallituksen valvonta oli pettänyt? Vihainen siitä että häntä oli käytetty hyväksi? Huolissaan siitä, miten asia vahingoitti hänen omaa toimintaansa?
Niinkin, mutta tuo surullisenkuuluisa moniste oli kuitenkin vain yksittäisen opettajan tai ryhmän aikaansaannos vuosikymmeniä sitten.

Verrattomasti enemmän minua kiinnostaa tri Jari Leskisen anno 2016 ilmestynyt kirja suomalaisen ns. tieteellisen historiankirjoituksen edustajana; sehän on saanut osakseen muutaman sävyltään myönteisen tai kiittavänkin arvion.
Leskisen kirjasta ilmenee, että kyseessä ei ollut vain moniste, vaan projekti oli laajempi ilmiö, jossa ekaluokkalaisiakin yritettiin käännyttää sosialismin (ja kuten edellä sanoin, psykologian asiantuntijat ovat olleet hämmästyttävän tietämättömiä siitä, minkä ikäisenä lapsi kykenee käsitteelliseen ajatteluun).

Käsittääkseni Leskinen on joutunut aineistonsa (poliisin kuulustelupöytäkirjojen) johdateltavaksi, mikä osaltaan on johtunut siitä, ettei hän hallitse sen enempää 70-luvun vasemmiston ideologisia eroja kuin ajan koulutuspolitiikkaa.

Arvosteluissa on kyllä ollut varauksia juuri tämän ison kuvion kohdalla.

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Pirkkalan koulukokeilu 1970-luvulla

11.10.16 14:52

Emeritusprofessori Ari Antikainen kommentoi Jari Leskisen teosta Suomen Kuvalehdessä:
Lehtenne esittelee Jari Leskisen ”Kohti sosialismia!- kirjaa Pirkkalan koulukokeilusta Tuomo Lappalaisen artikkelissa ”Tavoite: sosialistinen Suomi” 6.5.2016. Kirja on virallisesti historiallinen tutkimus ja siten odotan historian tutkijoiden arviota siitä. En ole historian tutkija, enkä tunne Pirkkalan kokeilua tarkemmin. Sitä vastoin tunnen yhtenä pääideologina esitellyn edesmenneen akatemiaprofessori Annika Takalan tuotantoa ja ajattelua. Tunsin hänet työtoverinani ja ystävänäni. Siksi esitän arvioni Annika Takalaa koskevasta tekstistä.

Muodollisesti kirjan lähestymistapa näyttää historialliselta tutkimukselta runsaine lähdeviitteineen. Niinpä Annika Takalan ”kommunistista moraalia” koskeva tarkastelu viittaa monin viittein hänen teokseensa ”Uuden sukupolven vaihtoehdot”, jonka hän kirjoitti 70-luvun alussa vierailijana Stanfordin yliopistossa. Teos on sosialisaatioteorian eli yhteiskunnan jäseneksi kasvamisen yleisesitys, jossa avarakatseisesti tarkastellaan erilaisia lähestymistapoja kasvatustieteen ohella sosiologisesta ja kulttuuriantropologisesta näkökulmasta. Se ei ole marxismin ylistyslaulu, ja Takala toteaakin, ettei hän tunne hyvin marxilaista tutkimusta. Hän ei myöskään juuri puhu kommunistisesta tai sosialistisesta yhteiskunnasta, vaan käyttää ensisijaisesti tyypittelyä kollektivistiseen eli yhteisökeskeiseen ja individualistiseen eli yksilökeskeiseen yhteiskuntaan. Leskisen esittämät johtopäätökset tai syytökset Takalan ajattelusta eivät perustu Takalan tekstiin, vaan Leskinen lukee lähteitään kuin piru raamattua välittämättä lähteen alkuperäisestä sisällöstä.

Myöhemmin kirjassa silmilleni hyppää, miten Leskinen liittää Annika Takalan Pedon eli Pirkkalan kokeilun pyrkimykseen torjua kristinuskon opetus lapsilta. Sortavalassa syntynyt Annika Takala oli harras kristitty. Me hänen työtoverinsa muistamme, kuinka hän jokapäiväisellä työlounaalla risti ruokailun aluksi kätensä ja luki hiljaa ruokarukouksen. Leskisen tekstiä lukiessani en voinut estää nauruun purskahtamistani ja sen jälkeen suuttumustani.
Leskinen ja Siltala näyttäisivät hakevan myyvää sensaatiota.
Ari Antikainen
Professori, emeritus (Joensuun yliopisto)
Tampere

Tapio Onnela
Viestit: 4862
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Pirkkalan koulukokeilu 1970-luvulla

21.10.16 10:48

Emeritaprofessori Sirkka Ahosen arvio Jari Leskisen teoksesta Kohti Sosialismia! Pirkkalan peruskoulun marxilainen kokeilu 1973-1975.
Sirkka Ahonen: Kylmän sodan haamu kouluopetuksen historiassa (Agricolan kirja-arvostelut, 21.10.2016)
Jari Leskisen tutkimus käsittelee 1970-luvulla poliittista kohua herättänyttä, Pirkkalan peruskoulussa toteutettua opetuskokeilua. Oikeiston suuttumusta ruokki erityisesti viidennen luokan historianopetuksessa käytetty materiaali, joka ilmeni alkuperältään neuvostoliittolaiseksi ja sisällöltään vahvasti ideologiseksi. Leskinen on käynyt läpi oppimateriaalin lisäksi aiheesta tehdyn eduskuntakyselyn ja oikeuskanslertin käynnistämän tutkinnan asiapaperit. Hän ei kuitenkaan alista niitä moninäkökulmaiselle tarkastelulle ja ajalliselle kontekstualisoinnille. Esimerkiksi hänen haastattelemansa henkilöt ovat kaikki lähellä oikeistolaista peruskoulukritiikkiä1970-luvulla harjoittanutta Vapaan koulutuksen tukisäätiötä, joka käytti Pirkkalan monistetta poliittisen agendansa tueksi. Leskisen kirja on näin enemmän 1970-luvun koulutaistelun jälkimaininki kuin 2010-luvun perspektiivistä tehty historiantutkimus.

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”