Re: Venäjän vallankumouksen uhrit
Lähetetty: 04.03.17 12:12
Leninin kannattajat tietysti syyllistävät vastapuolta sisällissodasta. Toisaalta on selvää, että jos ottaa vähemmistönä vallan, ei voi olettaa että siihen noin vain alistutaan.jsn kirjoitti:Nyt hieman haiskahtaa haastamiselta, mutta sanottakoon sen verran että totta kai jos vallankumousta tarkastelee pelkän vallanottohetken näkökulmasta, esim. päivämäärällä ja kellonajalla, uhrit jäivät juuri sillä hetkellä pieniksi. Tämä ei ole kovin historiallinen tarkastelutapa - eihän Ranskan vallankumouksenkaan uhreja lasketa pelkästä Bastiljin valtauksesta tai Pallohuoneen valan hetkestä 1789. Tapana on tarkastella syy-seuraussuhteita vähän laajemmin. Sisällissota alkoi vallankumouksesta, eikä varmasti olisi alkanut ilman sitä.lentävä kirvesmies kirjoitti:jsn kirjoitti:Syy-yhteyksien kiistäminen tuntuu melko tarpeettomalta. Eiköhän suurin osa uhreista aiheutunut suoraan sisällissodasta eli venäläiset tai maan muut kansallisuudet tappoivat toisiaan sekä riistivät toisiltaan ruuan. Taustalla oli keskushallinnon ja yhteiskunnan täydellinen romahdus, eli vallankumous, jota ilman näin ei olisi koskaan voinut tapahtua. Nälänhätiä oli jo keisarivallan aikana, mutta yhteiskunnallinen ja poliittinen romahdus pahensivat tilannetta merkittävästi. Ja tunnustihan itse Leninkin ettei munakasta voi tehdä rikkomatta munia eli piti uhreja kuului tulla. Ulkovaltojen osuus kuolonuhreihin oli marginaalinen eivätkä ne edes halunneet sitoutua Venäjän asioihin tämän enempää. Niiden omat resurssit olivat kuluneet sodassa. Mutta myös kansainvälistä humanitaarista apua tuli Venäjän väestölle melko paljon, varsinkin USA:sta.
Näinhän se taitaa olla. Itse vallankumouksessa ei syntynyt paljoakaan uhreja.Myöhemmin käynnistyneessä, tai käynnistetyssä sisällissodassa sitä vastoin syntyi uhreja. Mikä sitten olikaan sisällissodan käynnistymisen taustalla.
Kannattaa muistaa, että Lenin oli hajottanut perustuslakia säätävän kansalliskokouksen. Sen vaalit oli pidetty lokakuun vallankaappauksen jälkeen, mutta bolsevikit olivat saaneet vain neljäsosan äänistä.
Niin traaginen kuin keisariperheen murha olikin, se ei ollut suinkaan turha toimenpide: valkoisia piti estää saamasta käsiinsä keisaria ja hänen poikaansa. Toki samalla surmattiin muitakin: keisarinna, tyttäret joilla ei vallanperimysoikeutta ollut sekä pari muutakin. Vallankumouksellisen perinnön kannalta (Kaarle I:n ja Ludvig XVI:n teloitus) murhat olivat perusteltuja: ne sitoivat vallankumoukselliset yhteen, niiden jälkeen ei ollut paluuta.Leninin hallituksen tietoisena tavoitteena oli johtavien luokkien likvidointi. Tunnetuin esimerkki on varmaankin vangittuna pidetyn keisariperheen raaka teloitus, joka viimeisteltiin pistimillä. Myös valkoiset venäläiset panivat toimeen murhia.
"Tavallistakaan" terroria ei voi suoraa päätä sanoa turhaksi. Sisällissodan aikana ei ole samanlaisia rintamia kuin normisodassa. Sisällissotaa ei voi voittaa ilman terroria. Sen tehtävä oli rauhoittaa selusta. Lisäksi kun paikkakunta vaihtoi omistajaa monta kertaa, seurauksena oli koston kierre. Ja varmaan kaikenlaista tuli tehdyksi ihan yksityisistä syistä ja ilman syytäkin.