Digihistoriahankkeet Suomessa

[Aaro Sahari]

Tähän ketjuun kerätään tietoa kaikenlaisista digitaalisen historian tutkimus- ja esityshankkeista, joita Suomessa on käynnissä tai tehty.

[Tapio Onnela]

Käynnissä oleva Svenska Litteratursällskapetin hanke:
MEDELTIDA BALLADER I FINLANDS SVENSKBYGDER
http://www.sls.fi/sv/projekt/medeltida- ... enskbygder

Utgivningsprojektet Medeltida ballader i Finlands svenskbygder syftar till att ge ut ballader som har sjungits på svenska i Finland. Den vetenskapliga balladutgåvan ska omfatta alla kända medeltidsballader som tryckts, upptecknats eller spelats in på svenska i Finland. Balladen är en samnordisk och i stor utsträckning sameuropeisk visgenre genom att visor med samma eller liknande motiv förekommer i flera europeiska länder. I de nordiska länderna finns en gemensam skandinavisk balladtradition – också på finska sjungs ballader ur den skandinaviska traditionen.

Det svenska balladmaterialet i Finland, som finns framför allt i traditionssamlingarna i Svenska litteratursällskapets arkiv i Helsingfors och Vasa, har väckt internationell uppmärksamhet genom sin ålderdomlighet och livskraft. I detta nu finns det ca 1 500 balladbelägg i arkiven. De äldsta uppteckningarna och inspelningarna är 170 år, men det bevarade materialet har avsevärt djupare rötter.

Projektet beviljades 400 000 euro och kommer att sysselsätta en huvudredaktör, en melodiredaktör och en textredaktör 2018–2019. Huvudredaktör och projektledare är professor Ann-Mari Häggman.

[Tapio Onnela]

Käynnissä oieva SLS:n hanke:
http://www.sls.fi/sv/projekt/henry-parlands-skrifter
HENRY PARLANDS SKRIFTER

Henry Parland (1908–1930) var en av de ledande modernisterna på svenska i Finland och kanske den modernaste av dem alla. Han var speciellt intresserad av urbana fenomen som teknik, reklam och film, och var den första egentliga filmkritikern i Finland. Parlands roman Sönder har utkommit i översättning till tyska, engelska, finska, franska, ryska, spanska och litauiska. Hans dikter i urval har också översatts till ett antal språk, bland dem engelska, tyska, franska och spanska.

År 2005 utgav SLS Sönder som textkritisk utgåva och i januari 2015 inleddes arbetet med utgivningen av Parlands samlade produktion. Första delen av Skrifter, som omfattar författarens dikter, planeras utkomma 2018 både i tryck och som fritt tillgänglig digital utgåva. Den textkritiska utgåvan av dikterna omfattar både de dikter som trycktes under författarens livstid eller postumt och hittills opublicerade verk. Den digitala utgåvan innehåller också författarens olika versioner av enskilda dikter. De övriga delarna av Skrifter omfattar skönlitterär prosa, publicistik och korrespondens.

[Tapio Onnela]

Käynnissä oleva hanke:
Propreau – Profiling Premodern Authors
https://blogit.utu.fi/propreau/

Propreau – Profiling Premodern Authors

The Consortium Profiling Premodern Authors (PROPREAU) applies and develops new flexible machine learning-based tools for the analysis and classification of texts in order to explore several fundamental and unresolved questions of authorship in classical and medieval Latin texts. Despite the cultural importance of Latin, many essential texts remain anonymous. This is largely so because of the highly conservative nature of Latin based culture, characterized by imitation of earlier authors and quoting excerpts of their texts. Therefore, authorship attribution requires an analysis and comparison of large quantities of text. PROPREAU incorporates machine learning-based tools developed at the Turku NLP Group (IT Department) into the conventional argumentation of the humanities, allowing a much wider look at textual material than is attainable by single scholars using conventional methods.

The expected results of the Consortium are new, well-grounded answers to questions of authorship that were previously considered unsolvable. PROPREAU will provide guidelines and new computational methods for future endeavors to identify anonymous premodern texts. The subproject at the Department of Cultural History addresses several significant aspects of the Latin literary culture: reconsidering and re-attribution of Ciceronian corpus, patristic texts and their medieval imitation, forgery and authencity of early-medieval works, and the identification of late-medieval polemical treatises.

The researchers of the Turku NLP Group are responsible for the computational analysis, using both a simple but effective linear classifier, Support Vector Machine (SVM), as well as the Convolutional Neural Network (CNN), representing the current state of the art in text classification. Both classifiers have been proven effective in the attribution tasks of modern texts, but their implementation to ancient and medieval works requires new solutions.

The Consortium is funded by the Academy of Finland, Digital Humanities Academy Programme (2016-2019)

Contact:
Principal Investigator
Marjo Kaartinen
marjo.kaartinen@utu.fi
tel. +358 2 333 5054

[Tapio Onnela]

Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640-1910
http://www.utu.fi/fi/yksikot/hum/yksiko ... omhis.aspx

Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640-1910, (Academy of Finland, 2016-2019), a consortium together with the National Library of Finland, the Faculty of Humanities, University of Helsinki and the Department of Information Technology, University of Turku).

Consortium PI: Hannu Salmi (University of Turku)

Subproject PIs: Kimmo Kettunen (National Library of Finland), Tapio Salakoski (University of Turku), Hannu Salmi (University of Turku), Mikko Tolonen (University of Helsinki)

The consortium Computational History and the Transformation of Public Discourse in Finland, 1640–1910 (COMHIS) is based on the cooperation of four partners, The Faculty of Humanities at the University of Helsinki, the Departments of Cultural History and Information Technology at the University of Turku and the Centre for Preservation and Digitisation of the National Library of Finland. This brings together relevant complementary expertise on the research subject (eighteenth- and nineteenth-century history), methodology (computational sciences and language technology) and data (the preservation and enhancement of digital resources). The consortium establishes national collaboration in a key research area that is further linked with the very best international research centers via already existing collaborations.

The objective is to reassess the scope, nature, development, and transnational connections of public discourse in Finland, 1640–1910. Two complementary approaches will be utilized, one based on the use of library catalogue metadata and the other based on the full text-mining of all the digitized Finnish newspapers and journals published before 1910. In previous research, public discourse in Finland has been largely approached from the perspective of the breakthrough of the Finnish language, the role of elite discourse at the university, early Swedish-language newspapers, and book history. COMHIS combines all these perspectives, and analyzes further how language barriers, elite culture and popular debate, text reuse as well as different publication channels interacted. Earlier historians have not been able to analyze, for example, the entire record of Finnish publications, including newspapers. The point of this undertaking is to begin to fill this gap with multidiscilinary collaboration and identify overlooked moments of transformation in Finnish public discourse. Such extensive materials as Finnish newspapers and journals do not exist in digitized form in many other European contexts. COMHIS has thus a unique opportunity to carry out pioneering work. To conduct its research, COMHIS introduces the concept of open data analytical ecosystems which represents a key methodological innovation in the field of digital humanities.

Contact: Hannu Salmi, hansalmi(a)utu.fi

Publications:

Kimmo Kettunen, Tuula Pääkkönen: “Measuring Lexical Quality of a Historical Finnish Newspaper Collection? Analysis of Garbled OCR Data with Basic Language Technology Tools and Means”, LREC 2016.
Kimmo Kettunen, Eetu Mäkelä, Juha Kuokkala, Teemu Ruokolainen, Jyrki Niemi: “Modern Tools for Old Content - in Search of Named Entities in a Finnish OCRed Historical Newspaper Collection 1771-1910”, LWDA 2016: 124-135.
Tuula Pääkkönen, Jukka Kervinen, Kimmo Kettunen, Asko Nivala, Eetu Mäkelä: “Exporting Finnish Digitized Historical Newspaper Contents for Offline Use”, D-Lib Magazine 22(7/8) (2016).
Mikko Tolonen, Jani Marjanen, Niko Ilomäki, Hege Roivainen and Leo Lahti, “Printing in a Periphery: a Quantitative Study of Finnish Knowledge Production, 1640-1828”, Proceedings of Digital Humanities 2016, long papers, Kraków, Poland, July, 2016
Mikko Tolonen, Leo Lahti and Niko Ilomäki, “A Quantitative Analysis of History in the ESTC catalogue”, Liber Quarterly, 25(2), pp. 87–116, 2016. DOI: http://doi.org/10.18352/lq.10112
Aleksi Vesanto, Asko Nivala, Tapio Salakoski, Hannu Salmi and Filip Ginter: “A System for Identifying and Exploring Text Repetition in Large Historical Document Corpora”, In Proceedings of the 21st Nordic Conference of Computational Linguistics. Gothenburg, Sweden, 23–24 May 2017 (Linköping 2017), s. 330–333, http://www.ep.liu.se/ecp/131/049/ecp17131049.pdf.
Aleksi Vesanto, Asko Nivala, Heli Rantala, Tapio Salakoski, Hannu Salmi and Filip Ginter: “Applying BLAST to Text Reuse Detection in Finnish Newspapers and Journals, 1771-1910”, In Proceedings of the 21st Nordic Conference of Computational Linguistics. Gothenburg, Sweden, 23–24 May 2017 (Linköping 2017), s. 54–58, http://www.ep.liu.se/ecp/133/010/ecp17133010.pdf

Open code and software:

https://comhis.github.io/
https://github.com/avjves/textreuse-blast

[Tapio Onnela]

Towards a Roadmap for Digital History in Finland

https://digihistfinlandroadmapblog.word ... n-finland/
The project ”Towards a Roadmap for Digital History in Finland: Mapping the Past, Present & Future Developments of Digital Historical Scholarship” is funded by Kone Foundation (for a year in 2016-2017). Principal Investigator is Professor Mats Fridlund (Aalto university).

Projekti kartoittaa digitaalisen historiantutkimuksen taivalta, nykytilaa ja kehitystoiveita Suomessa. Tutkijoilta kerätään tietoa haastatteluin ja verkkokyselyn (josta on saatavilla alustava raportti) avulla.

[heikkikokko]

Translocalis-tietokanta

Translocalis-tietokanta on Kokemuksen historian huippuyksikön (HEX) digitaalinen historiaprojekti. Hankkeen tarkoituksena on luoda digitaalinen tietokanta 1800-luvun suomenkielisissä lehdissä julkaistuista lukijakirjeistä, joista välittyy paikallinen kokemus. Kirjeitä on tietokannassa sekä Suomesta että ulkomailta.

https://research.uta.fi/hex-fi/translocalis/

[tuulap]

2000 kirjan digitointi ja käyttöönavaus digi.kansalliskirjasto.fi - palvelussa

Kansalliskirjasto on digitoinut https://digi.kansalliskirjasto.fi/searc ... ection=182 avoimeen verkkokäyttöön ja https://digi.kansalliskirjasto.fi/searc ... ection=181 1000 kaunokirjaa tutkimus- ja opetuskäyttöön (kirjaudu Haka-tunnuksilla). Kirjat sijoittuvat kahteen verkkokokoelmaan (Kirjahistoria https://digi.kansalliskirjasto.fi/searc ... lection=61 , Klassikkokirjasto: https://digi.kansalliskirjasto.fi/searc ... lection=21 ) ja ovat käytettävissä digi.kansalliskirjasto.fi -palvelussa vuoden 2021 loppuun asti.

Lue lisää https://www.kansalliskirjasto.fi/fi/uut ... kokayttoon, hankkeen mahdollistaa hyvä yhteistyö Kopioston ja Sanaston kanssa.

(Samassa yhteydessä merkittävä osa muitakin Kansalliskirjaston aineistoja on tuotu Kansalliskirjaston Digiin, loppuja siirrellään vielä tovi ja osa voi vaihtaa vielä kokoelmallista sijaintiaan. Yksi teos voi olla useammassakin kokoelmassa).

[tietokonemies]

Yle uutisoi tänään kuinka kansallisten arkistojen digitointi olisi tärkeää sodan uhan takia: https://yle.fi/uutiset/3-12368434
Jutun mukaan Suomessa digitointiin kuluu nykyisellä tahdilla 200 vuotta...

Ghanassa valtio päätti toissa vuonna investoida 115 miljoonaa dollaria arkistojensa digitointiin: https://www.epressi.com/tiedotteet/tied ... suomi.html
Suomessa en tarkkaa lukua tiedä paljonko julkista rahaa digitointeihin käytetään, mutta ylimmän linkin mukaan jo miljoonan euron lisäyksellä määrärahoihin päästäisiin jo pitkälle. Kulttuurirahoista puheen ollen ihmeellistä että kaiken maailman oopperoille kyllä löytyy kymmeniä miljoonia euroja vuosittain mutta digitointeihin ei millään rahaa löydy, ooppera kyllä pystyisi pyörimään oman herrakerhonsa rahoilla mutta digitoinnit ei. Poliitikot kyllä puhuu digitalisaatiosta jatkuvasti mutta digitalisaatiollahan ei paljoa mitään tee jos ei ole tarjota mitään digitaalisessa muodossa.

Ihmiset eivät ole kovinkaan kiinnostuneita varsinaisista digitointiprojekteista tai digitointityöstä jota ei juurikaan arvosteta. Digitointityöstä ei juurikaan kirjoiteta missään mitään, eikä varsinaista digitointityöntekoakaan dokumentoida jotta siitä jäisi dokumenttia tulevaisuuden historoitsijoille. Itsekin digitointityötä hieman tehneenä olen sen kokenut kuinka alkuun suhtaudutaan nihkeästi ja vastustavasti uusiin projekteihin ja sitten kun digitointityö on saatu valmiiksi niin vasta tajutaan että "tämähän on mielenkiintoinen kokoelma!".

[tietokonemies]

Kymmenen uutisissa 10.1.2023 oli juttua että MTV3 on digitoinut kaikki vanhat Kymmenen uutisten kasetit. Nyt digitoinnin jälkeen vanhat kasetit menevät energiajakeeksi: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/van ... an/8609410. Digitointityötä on tehty kolme vuotta. Näyttäisi vuoden 1993 kasetti olevan Betacam SP -formaattia.

[tietokonemies]

Väylävirastolla projektina digitoida edeltäjiensä (mm. Tiehallinto, Ratahallintokeskus, Merenkulkulaitos) arkistojen vanhat keskeiset piirrustukset: https://vayla.fi/-/digitoinnilla-vaylie ... hokayttoon
Jäljellä digitoimatta vielä 3 hyllykilometriä asiakirjoja ja satoja tuhansia piirrustuksia.

[tietokonemies]

Kymmenen uutisissa 10.1.2023 oli juttua että MTV3 on digitoinut kaikki vanhat Kymmenen uutisten kasetit. Nyt digitoinnin jälkeen vanhat kasetit menevät energiajakeeksi: https://www.mtvuutiset.fi/artikkeli/van ... an/8609410. Digitointityötä on tehty kolme vuotta. Näyttäisi vuoden 1993 kasetti olevan Betacam SP -formaattia.

Elokuvauutiset -sivustolla oli 15.5.2023 juttua kuinka MTV:n filmiarkistoja digitoidaan: https://www.elokuvauutiset.fi/site/uuti ... nahtavilla
Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntänyt projektiin 150 000 euron tuen. Monimutkaisten tekijänoikeuksien takia tallenteita tuskin tullaan lähiaikoina verkossa julkaisemaan.

[tietokonemies]

Aalto-yliopistolla projektina digitoida vanhat Teknillisen korkeakoulun ja Kauppakorkeakoulun opinnäytetyöt: https://www.aalto.fi/fi/arkisto/digitointi
Tähän mennessä digitoineet jo 60 000 opinnäytetyötä.

[tietokonemies]

Petteri Orpon hallituksen uudessa hallitusohjelmassa lukee sivulla 90: "Hallitus turvaa kulttuuriperinnön säilymistä digitoinnin avulla."
Oletettavasti tämä tarkoittanee lisää määrärahoja arkistojen digitointiin.

[tietokonemies]

Suomen Kuvalehti julkaisi kesäkuussa 2023 mielipidekirjoituksen vanhojen dokumentti- ja lehtikuvien pelastamiseksi ja digitoimiseksi:
"Uuden hallituksen pitää tehdä vielä tallessa olevien dokumenttikuvien pelastussuunnitelma" (22.6.2023)
Kirjoituksessa nostettiin esille muun muassa se kuinka kuvatoimistot ja monet lehtitalot ovat tuhonneet kuva-arkistojaan aikojen saatossa. Kirjoituksessa nostettiin esille kuinka vanhojen valokuvien digiloikka on edelleen ottamatta.

Tutkijat, esitelmöitsijät ja kirjailijat hakevat usein turhaan tiettyä valokuvaa, josta heillä on varma näkömuisti tai varmennus vanhasta dokumentista. Mihin tuon vuosikymmeniä sitten ikuistetun tilanteen aineisto on voinut hävitä? Sanomalehtien arkistot antavat epämääräisiä vastauksia. Valokuvaajat tai heidän perillisensä viittaavat kellareissa lojuviin järjestämättömiin kuva- ja negatiivipinoihin.

Museoviraston edustajat vastasivat heinäkuussa 2023 kyseiseen kirjoitukseen:
"Vastaus puheenvuoroon: On tärkeää saada talteen ja kaikkien saataville kattava aineisto lehtikuvia" (6.7.2023)
Museovirasto kertoo heidän kokoelmissaan olevan 20 miljoonaa valokuvaa. Finnan haun mukaan näistä JOKA:n kuvista on verkossa saatavilla tällä hetkellä vain 22 325 ruutua: museovirasto.finna.fi/joka/