Jan Kunnas
Viestit: 11
Liittynyt: 29.02.08 16:42
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

05.03.19 21:36

Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu Kansantaloudellisessa aikakauskirjassa:

Jukka Pekkkarisen mukaan https://www.taloustieteellinenyhdistys. ... 90-192.pdf hallinnon syyllisyystaakkaa,voisi pitää raskaampana kuin Kunnas antaa alkuperäisessä artikkelissaan ymmärtää https://www.taloustieteellinenyhdistys. ... B-9-29.pdf

Kunnas seisoo edellee arvionsa takana, että Snellmanin johtama hallitus teki rajallisen liikkumavaransa rajoissa kaikkensa syksyllä 1867 nälänhädän
torjumiseksi. https://www.taloustieteellinenyhdistys. ... 93-194.pdf

Tapio Onnela
Viestit: 4816
Liittynyt: 13.09.05 12:40
Viesti: Kotisivu

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

16.03.19 18:55

Aiheesta löytyy kiinnostava ohjelmasara Ylessä:
Suomen nälkävuodet – kolmiosainen radiosarja nälkävuosista 1866–1868

Kolmiosainen radiosarja Suomen nälkävuodet kertoo Suomen ja Euroopan viimeisestä suuresta nälkäkatastrofista vuosina 1866–1868, jolloin nälkä ja nälkäisiin ihmisiin tarttuneet kulkutaudit tappoivat arviolta 150 000 ihmistä. Suomalaisia kuoli enemmän kuin talvi- ja jatkosodassa yhteensä.

Sarja alkaa Yle Radio 1:ssä maanantaina 11.3.2019. Toimittajana on Virpi Väisänen.

Katastrofin mittaluokasta saa käsityksen, kun muistaa, että nälkäkatastrofin alla Suomen väkiluku oli vain runsaat 1,8 miljoonaa. Jos nälkävuosien kuolinluvut siirtäisi nykypäivään, se tarkoittaisi noin 450 000 kuollutta lyhyen ajan sisällä.

Nälänhädän välittömänä syynä olivat useat peräkkäiset katovuodet, jotka seurasivat toistaan 1860-luvun Suomessa. Pahin kato koettiin syksyllä 1867, jolloin syyshallat tuhosivat viljan ja muut syötävät kasvit laajoilla alueilla ympäri Suomea. Nälkä ja taudit veivät parin vuoden sisällä kuolemaan 8 prosenttia tuolloisesta väestöstä. Jos mukaan laskee myös ne vauvat, jotka nälkävuosien takia jäivät syntymättä, koko väestötappio nousee 10 prosenttiin.

Suomen nälkävuodet-sarja lähetetään Yle Radio 1:ssä maanantaisin 11.– 25.3.2019 klo 12.10, toinen lähetys lauantaina klo 17.15. Sarjaa voi kuunnella myös Yle Areenasta.

Jaksot

Osa 1/3: Suuren tuhon aattona
Suomi oli 1800-luvun alussa yksi Euroopan köyhimpiä maita. Eriarvoisuus oli suurta. Tulonjaon eriarvoisuutta kuvaavalla gini-kertoimella mitaten tuon ajan Suomi sijoittui suunnilleen samalle tasolle kuin nykyiset kehitysmaat, esim. Haiti tai Guatemala.

Maaseudulle oli kasvamassa maattomien tilapäistyöntekijöiden ryhmä, joka eli kädestä suuhun ja toimeentulon rajoilla. Tämä ryhmä joutui ensimmäisenä vaikeuksiin, kun halla vei viljan syksyllä 1867.

Haastateltavina ovat tutkijatohtori Miikka Voutilainen Jyväskylän yliopistosta ja dosentti Antti Heikkilä Helsingin yliopistosta.

Osa 2/3: Nälkäkurjuus ja kulkutaudit
Nälkävuosien 1866–1868 tapahtumista on säilynyt runsaasti muistitietoa. Etelä-Pohjalainen osakunta keräsi vuosina 1915–1916 nälkävuosiin liittyvää muistitietoa Pohjamaalta. Suomen historiallinen seura puolestaan toteutti koko maan kattavan muistitiedon keräyksen samoihin aikoihin, vuosina 1916–1917. Nälkävuosista oli tuolloin kulunut 50 vuotta, ja nuo ajat kokeneita ihmisiä oli vielä runsain määrin elossa.

Ohjelmasarjan toisessa osassa kuullaan nälkävuosina eläneiden ihmisten muistoja tuolta ajalta. Haastateltavana on taloushistorioitsija, dosentti Antti Häkkinen Helsingin yliopistosta, joka kertoo miten tapahtumat etenivät kohti kevättä 1868. Muutaman keväisen viikon aikana koko köyhänhoitojärjestelmä romahti ja kymmeniä tuhansia ihmisiä menetti henkensä.

Osa 3/3: Nälänhädän jälkisanat
Sarjan kolmannessa osassa tutkitaan, mitä nälänhädästä kerrottiin jälkikäteen ja miten tapahtumia yritettiin selittää.

Heti nälänhädän jälkeen kirjoitettiin runoja ja pian myös kaunokirjallisuutta, joka sivusi nälkävuosien tapahtumia. Myös historiantutkijat ja oppikirjojen kirjoittajat joutuivat tekemään tulkintaa nälkävuosien syistä ja seurauksista. Alkuvaiheessa nälänhätä selitettiin vanhaan tapaan Jumalan rangaistuksena, joka johtui ihmisten omista synneistä. Vähitellen vanha tulkinta sai väistyä kriittisempien selitysten tieltä.

Haastateltavina ovat tutkijat Tuomas Jussila Turun yliopistosta ja Henrik Forsberg Helsingin yliopistosta.

Ohjelma Ylen Areenassa

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

25.03.19 12:08

Miksi viljaa ei pidetty varastossa tai miksi viljaa ei ostettu nälänhädän 1867-1868 estämiseksi ja oliko v. 1863 finanssitoimikunnan 1. osaston päällikkönä aloittanut J.V.Snellman ja hallinto syyllinen.

"Helmikuussa 1864 Snellman hylkäsi artikkelissaan ajatuksen, että viljaa voitaisiin vapaasti hankkia maahan kadon sattuessa. Sen tilalle hän esitti kaksi vaihtoehtoa: joko kruununmakasiinit ja kunnan jyvästöt pidetään täynnä tai
otetaan miljooniin kokoava kuoletuslaina yksinomaan viljantuontia varten." Kumpikaan vaihtoehto ei näyttäisi kuitenkaan
toteutuneen?

Valtiopäivät 1755 - 1756 ovat jo tehneet päätöksen lainamakasiinien perustamisesta jokaiseen seurakuntaan, miten päätöstä sitten lienee noudatettukaan?
Joitain hätäapumakasiineja on ehkä ollut jo neljäsosan väestöstä surmanneen 1695 - 1697 nälänhädän seurauksena?

Ja katovuosia ainakin on ollut jatkuvasti, "Vuonna 1856 alkanut katojen sarja, jonka aikana vain vuodet 1859 ja 1861 olivat normaaleja, huipentui 1867 katoon, joka kohtasi koko maata."

Kruununmakasiinit on määrätty 1857 pakollisiksi; jokaiselta vero-mk:lta 2 kappaa ruista, 2 ohraa, 2 kauraa. Veroina näytettäisiin viljaa kerätyn kruununmakasiineihin? Ja maanvijelijä on saanut ja tottunut saamaan halvalla viljaa, yleensä lainaksi tynnyri tynnyriä vastaan. Luottamus jatkuvan avun saantiin on synnyttänyt huonoa taloudenhoitoa, maanviljelijä ei säästänyt silloin tulevia tarpeita varten, ei edes kylvöjä varten. 268.
http://snellman.kootutteokset.fi/fi/luv ... -1867-1868
http://snellman.kootutteokset.fi HAKU: Snellmanin hätäohjelma nälkävuosina 1867-1868

Kruununmakasiinin merkityksen hätä- ja siemenviljavarastona sanotaan vaihdelleen eri paikkakunnilla, koska hyvinä vuosina kaikki vilja oli lyhytnäköisesti lainattu pois ja hädän hetkellä makasiini oli tyhjä.269.

J.V.Snellmanin tilannekuva näyttäisi olleen kuvernöörien raporttien varassa ja mm. Turun ja Porin läänin maaherra Creutzin kriittinen raportti Malmgårdin kartanosta 17.8.1867 näyttäisi tulleen liian myöhään tilanteen muuttamiseksi. Syyskuun 3. - 5. ja 14 pv hallat palelluttivat viljan koko maassa, kato oli pahin kolmessa pohjoisessa läänissä, Oulu, Kuopio, Vaasa, joissa asui 730 000 ihmistä maan 1,8 miljoonan väestöstä.
Ja nyt
kaikista lääneistä tuli viestejä, että viljavarat eivät riittäisi väestön ruokkimiseen seuraavaan viljankorjuuseen asti. "Isku oli suuri, koska Snellman oli toivonut uudesta sadosta elvytystä tilanteeseen viimeiseen asti, sillä valtion kassa oli tyhjä."

Milloin lainoja viljan ostamiseen onkaan saatu Saksasta, 1867 keväällä jäätilanne on estänyt viljan tuonnin, jäät lähtivät Etelä-Suomesta vasta kesäkuun alussa. Snellman on kyllä laivaliikenteen myöhästymisen johdosta sähköttänyt Pietariin kenraalikuvernöörille, jonka pyysi hankkimaan finanssiministeriltä luvan käyttää ulkomaisiakin laivoja viljan tuomiseksi maahan venäläisistä satamista.
Rautateitse viljantuonti Pietarista ei ole käynyt päinsä, koska "nälkärata" sinne rakennettiin vasta nälänhädän vuosina. Ja jääesteet ovat estäneet sisäjärvilläkin vesiliikenteen.

Mitä syksyllä 1867 olisi sitten ollut tehtävissä, lainajyvästöjä ja siemenrahastoja on kyllä myöhemmin perustettu ja v. 1934 niistä on annettu uusi lakikin ja vielä vuonna 2008 on ollut seitsemän lainajyvästöä ja siemenrahastoa jäljellä.

Veikko Palvo

Jan Kunnas
Viestit: 11
Liittynyt: 29.02.08 16:42
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

26.03.19 15:14

Alkuperäisessä artikkelissani https://www.taloustieteellinenyhdistys. ... B-9-29.pdf osoitan, ettei ruokapulaa olisi voitu välttää viljan varmuusvarastoinnilla: "sillä mitään ylijäämäviljoja ei 1860-luvulla yksinkertaisesti ollut varastoitavaksi asti. Mahdolliset varastot, jotka oli saatu kerättyä vuoden 1857 kadon jälkeen, oli todennäköisesti syöty jo 1862. " Varastojen täyttämiseksi olisi pitänyt tuoda vilja ulkomailta. Syitä siihen, miksi näin ei tehty, pitäisi varmaan etsiä yhdistelmästä talouspoliittinen ideologia ja valtion kehno taloustilanne.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

27.03.19 17:21

Jan Kunnas kirjoitti:
26.03.19 15:14

"sillä mitään ylijäämäviljoja ei 1860-luvulla yksinkertaisesti ollut varastoitavaksi asti. Mahdolliset varastot, jotka oli saatu kerättyä vuoden 1857 kadon jälkeen, oli todennäköisesti syöty jo 1862. " Varastojen täyttämiseksi olisi pitänyt tuoda vilja ulkomailta. Syitä siihen, miksi näin ei tehty, pitäisi varmaan etsiä yhdistelmästä talouspoliittinen ideologia ja valtion kehno taloustilanne.
Suomen ollessa osana Ruotsia nuo varastot olivat ilmeisestikin viljelijöiden omia lainajyvästöjä ja vuoden 1857 määräys kruununmakasiineista ei liene tilannetta paljoakaan muuttanut? Kruununmakasiinit eivät olleet tuontiviljan varastointiin tarkoitettuja.

Suomen Hypoteekkiyhdistys on perustettu senaatin päätöksellä 27.12.1858 ja 12.1864 yhdistys on saanut ensimmäisen ulkomaisen lainan Rothschildin pankkiiriliikkeeltä Frankfurtista, 3 miljoonaa Preussin taalaria = 8 998 300 mk.

Suomessa olivat 1864 käytössä ruplat ja rahauudistuskin, mk:n käyttöönotto, näyttää lykkääntyneen vuodesta 1860 vuoteen 1865, jolloin Suomen Hypoteekkiyhdistys on lainannut Suomen Pankille 8 miljoonan mk:n valuuttareservin hopeaan sidotun mk:n käyttöön ottamiseksi.

Hypoteekkiyhdistyksen varat näyttäisivät olleen sen suomalaisten jäsenten ( perustettaessa noin 70 maanomistajaa ) varoja eli kiinnityksiä maatalouskiinteistöihin ja hieman rahaa Suomessa liikkeelle lasketusta obligaatioista. Ja Hypoteekkiyhdistys näyttäisi mahdollistaneen mk:n lykkäytyneen käyttöönoton? Ja pankkiiri Rothschild lainasi Suomelle Preussin taalereita n. 70+ maaomistajan omaisuudet vakuutena?

J.V.Snellman oli senaattorina v. 1863 - 1868 ja 1867 kadon jälkeen hän on neuvotellut pankkiiri Rothschildin kanssa 1,5 miljoonan Preussin taalerin lainan Suomen Pankille? ( ei siis keisarilliselle senaatille ), mutta senaatti on 25.1.1868 hylännyt tuon lainan pitäen pankkiiri Erlangeria edullisempana Pietarin radan rakentamisen rahoitukseen. Hätäapu tuohon maailmanaikaan merkitsi, että sen saamiseksi oli tehtävä työtä ja esim. tuosta Pietarin "nälkäradan" rakentajista olen lukenut, että "(hätä-)avulla eli palkalla" sai ainoastaan oman ravintonsa hankittua.

Senaatin lainan Erlangerilta sanotaan osoittautuneen valtiolle epäedulliseksi ja sitä vastaan ollut J.V.Snellman on pyytänyt eroa senaatista 15.7.1868 ja ollut sitten Suomen Hypoteekkiyhdistyksen puheenjohtajana 1869 - 1881.
Tuskin Snellmanin neuvottelema laina Rothschildilta olisi sekään toteutuneena mennyt muunlaiseen "hätäapuun" kuin työpalkkoihin mm. Pietarin radan rakentamisessa? Pohjois-Ruotsissakin ns. hätäapu 1968 nälänhädässä jaettiin samoin perustein eli työtä vastaan.

Senaattorina Snellman on puhunut "kaksinkertaistuneesta väestömäärästä" Suomessa ja irtaimesta, maattomasta väestöstä sen seurauksena, joten olisikohan suuressa väestönkasvussa Suomen sodasta Krimin sotaan välisenä ajanjaksona "syyllinen" 1867 - 1867 nälänhätään Suomessa?

Veikko Palvo

Jan Kunnas
Viestit: 11
Liittynyt: 29.02.08 16:42
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

28.03.19 18:36

Hienoa, että saatiin keskustelua aikaiseksi.

Hollolan piirilääkärin Ringbomin mukaan työmiesten päiväpalkka Riihimäki-Pietari rautatietyömaalla, kaikkien elintarvikkeiden nykyiseen korkeaan hintaan verrattuna, ei riittäne hänelle tarvittavan ja terveelliseen ravinnon hankkimiseen, ja vielä vähemmän hän voi ajatella kohentavansa mitä kehnointa ja vajavaisinta vaatetustaan.

Omien laskelmien mukaan ravinnosta, jota olisi työmaan päiväpalkalla voinut ostaa, olisi saanut tarpeeksi energia tyydyttämään raskaan työn vaatimuksia, mutta ei olisi jättänyt juurikaan rahaa vaatteita ja majoitusta varten tai mahdollisen perheen elättämiseksi.

Suuressa väestönkasvussa Suomen sodasta lähtien oli varmaan suuri ellei ratkaiseva rooli nälänhädän syntymisessä, sillä peltojen raivauksella oli vaikeuksia pysyä väestönkasvun tahdissa, ja merkitsi suurelta osin laajentumista hallan aroille seuduille. Erityisen ongelmallista oli laajan tilattoman väestönosan syntyminen, jota vanha työvoimapulan aikana syntynyt lainsäädäntö Pekka Haataisen sanoin aitasi niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin synnyintienoilleen, mistä työtä ei löytynyt ja missä sosiaalisen kohoamisen mahdollisuudet olivat tuiki vähäiset. https://agricolaverkko.fi/review/valite ... klassikko/

Kun sato epäonnistui nämä olivat ensimmäiset uhrit.

I Palvo
Viestit: 259
Liittynyt: 29.09.16 17:45

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

29.03.19 18:58

Jan Kunnas kirjoitti:
28.03.19 18:36
Hienoa, että saatiin keskustelua aikaiseksi.

Erityisen ongelmallista oli laajan tilattoman väestönosan syntyminen, jota vanha työvoimapulan aikana syntynyt lainsäädäntö Pekka Haataisen sanoin aitasi niin horisontaalisesti kuin vertikaalisestikin synnyintienoilleen, mistä työtä ei löytynyt ja missä sosiaalisen kohoamisen mahdollisuudet olivat tuiki vähäiset. https://agricolaverkko.fi/review/valite ... klassikko/

Kun sato epäonnistui nämä olivat ensimmäiset uhrit.
Autonomian alkuaika näyttäisi olleen pysähtyneisyyden aikaa, ainakin siinä mielessä että Krimin / Oolannin sotaan mennessä väestönkasvu lähes kaksinkertaiseksi, 1,84 miljoonaan sai aikaan suuren tilattoman väestönosan synnyn. Vanha järjestys sisälsi muuttorajoituksiakin, tilaton ja köyhin väestönosa haluttiin pitää oman seurakunnan alueella. Vähää ja niukkaa köyhäinapua ei ulkopaikkakuntalaisille haluttu juuri antaakaan.

Aleksanteri II v. 1863 - 1864 valtiopäivien aloitti avajaispuheensa: "Suomen Suuriruhtinanmaan edusmiehet!
Nähdessäni teidät tässä kokountuneina tunnen Minä itseni onnelliseksi, että olen woinut täyttää teidän toiwomuksenne ja omat mielihaluni."

Esityslistan 50 kohtaa lienevät kuitenkin koonneet kenraalikuvernööri muutama senaattori apunaan? Uusi kunnallislakikin annettiin 1865 ja siinä kirkolliset asiat ja maalliset asiat erotettiin toisistaan. Köyhäinhoito oli uuden lain mukaan maallisen vallan asia nälkävuosina 1867 - 1868. Kunnallislaki lienee kuitenkin tullut
käyttöön siirtymäajalla, kestänyt joitakin vuosia?
Nälkävuosien 1867-68 aikaan oli montakin muutosta vaikuttamassa, valtiopäivien muutokset, uusi kunnallislaki ja 7.1.1868 Suomen Pankkikin oli luovutettu säädyille. Suomen Pankki toimi valtiopäivien alaisuudessa ja itsenäisenä suhteessa suuriruhtinaskunnan hallitukseen eli keisarilliseen senaattiin, joka toimi
https://www.eurojatalous.fi/fi/blogit/2 ... en-pankki/
Venäjän keisarin eli Suomen suuriruhtinaan nimissä.
( 1870-luvulla perustetun Valtiokonttorin ylitirehtööriksi Nikolai Bobrikov nimitti 1903 J.K.Paasikiven vuoteen 1914 asti, joten Valtionkonttori näyttää tuolloin olleen kenraalikuvernöörin ja keisarillisen senaatin alainen. Vuosina 1917 - 1918 jäi vallitöistä taas suurehko irtain joukko työttömiksi. )

Snellman oli lokakuussa 1867 Pietarissa ja oli saanut Frankfurtista Rothschildin hyväksymisen 8 miljoonan Preussin taalerin lainalle, mutta senaatti päätti
25.1.1868 katkaista neuvottelut ja laina otettiin pankkiiri Erlangerilta. Viivästymällä ei liene ollut merkitystä Riihimäki - Pietari-n rautatien rakennustöiden aloittamiselle, hätäaputyömaalle. Huippuvahvuuden olen lukenut olleen noin 10 000 työntekijää. Snellman näyttäisi ajatelleen kapearaiteista rataa ja Venäjän valtio on maksanut erotuksen 10 miljoonaa mk leveäraiteisena tehdystä radasta. Ehkä Venäjä on maksanut förskottiakin 1868?
Rata valmistui osuudelta Riihimäki-Lahti 1.11.1869 ja Lahti-Pietari 11.9.1870.

Mutta liikaväestön ongelma näyttäisi alkaneen purkautua vasta 1870- 1880-luvuilta alkaen suomalaisten lähtiessä siirtolaisiksi Pohjois-Amerikkaan?
Vuosina 1830 - 1930 Suomesta lähti n. 400 000 ja Pohjoismaista samana aikana yhteensä 2,5 miljoonaa.
Suomalaisia on nälkävuosina lähtenyt Finmarkiin ja sieltäkin jotkut ovat lähteneet Amerikkaan, kuten Ruotsin ( ja Norjan ) suomalaismetsistäkin.

Vuoden 1967 - 1968 nälänhädän ainoina valtionapuina näyttäisivät olleen erilaiset hätäaputyöt, joista Riihimäki-Pietari rata suurimpana?
Nykypäivän ajattelun mukaiseen vastikkeettomaan ja suureen hätäapuun Suomen senaatilla ei näyttäisi olleen mahdollisuuksiakaan?

Veikko Palvo

Emma-Liisa
Viestit: 4990
Liittynyt: 30.01.07 18:25

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

04.04.19 15:25

Uudessa kokoomateoksessa Suomalaisen kuoleman historia on VTT Antti Häkkisen kiinnostava artikkeli Nälkävuodet, yhteisöt ja kuoleman kuvat, jossa aihetta tarkastellaan tavallisten ihmisten kertoman ja keräämän muistitiedon näkökulmasta. Häkkinen on Helsingin yliopiston sosiaali- ja taloushistorian dosentti ja yliopistonlehtori, jonka tutkimusaiheita ovat sukupolvihistoria, sukujen historia, elämänkulku, kriisit, konfliktit ja köyhyys.
Suomalaisen muistitiedon erityispiirteenä on sen "läheisyys" verrattuna esimerkiksi Irlannin nälänhätätarinoille, joille etäännyttäminen eri tavoin on tyypillistä. Suomalainen muistitieto on hätkähdyttävän omakohtaista, kiertelemätöntä ja rehellistä.
Kansallisessa virallisessa kertomuksessa on ollut vähän sijaa hävinneille epäonnistujille. Nälkävuodet 1860-luvulla olivat kaiken kaikkiaan niin surkea epäonnistuminen, niin kauhea kokemus ja monelle ihmiselle niin traumaattinen henkilökohtainen näky, että sitä on yritetty painaa virallisen kansallisen historiankirjoituksen mustaan aukkoon.

jankunnas
Viestit: 14
Liittynyt: 08.07.14 09:30

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

18.04.19 15:58

Antti Häkkisen artikkeli em. kirjassa https://jojalonen.wordpress.com/2019/03 ... -historia/
tarjoaa ytimekkään kuvauksen nälkävuosien kokemuksista. Yhdessä kohtaa olen kuitenkin eri mieltä Häkkisen, tai oikeastaan Oiva Turpeisen, kanssa:
…Turpeinen päättelee, että kriisialueilla perustetut sairasmajat lisäsivät kuolleisuutta… Kysymys ei Turpeisen mukaan ollut surkeasta tai väärästä ravinnosta, jota sairasmajoissa tarjoiltiin. Kyse oli pikemminkin näiden majojen ahtaissa ja epähygieenisissä oloissa samanaikaisesti raivonneista useista eri kulkutaudeista.
Myönnän, että on täysin mahdollista, että kulkutaudit ehtivät korjata sairasmajojen onnettomia pois, mutta omassa artikkelissani esittämien laskelmien perusteella he olisivat muulloin kuolleet nälkään päiväannosten riittämättömyyden takia. Jopa ohjeiden mukaiset annokset olivat riittämättömiä kun huomioidaan ruoan vastapainoksi vaadittujen työpanosten energiankulutusta nostava vaikutus.

Näin nähdään, miten kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimus täydentävät toisiaan. Turpeisen tutkimus tosin oli hyvinkin kvantitatiivista, mutta hän ei selvittänyt ravinnon riittävyyttä, vaikka tutkimuskysymyksenä olikin: Nälkä vai tauti tappoi? Jossain tapauksissa ruoka saattoi olla paitsi surkeata myös väärää, sillä jos tarjolla oli väärin käsiteltyä jäkälää korvikkeena, se saattoi hyvinkin tappaa. Virheellisiä ohjeita oli tuolloin liikkeellä.

Jan Kunnas
Viestit: 11
Liittynyt: 29.02.08 16:42
Paikkakunta: Jyväskylä
Viesti: Kotisivu

Re: Keskustelu 1860-luvun nälkävuosista jatkuu

23.05.19 20:08

Ehkä olennaisin kysymys nälkävuosista on se, mitä niistä voidaan oppia. Juuri julkaistussa tietosanakirja-artikkelissa minä ja Bruno Borsari nostamme yhdeksi opetukseksi monokulttuurien aiheuttaman riskin. Oli se sitten yksipuolinen tukeutuminen perunaan, joka perunaruton myötä johti Irlannin suuren nälänhätään 1845-1849, tai Suomen tapauksessa yksipuolinen tukeutuminen viljaan ja rukiin. https://link.springer.com/referencework ... 062-4_78-1

Palaa sivulle “Puheenvuoroja historiasta”