Oliko sotasyyllisyysoikeudenkäynti "kotikutoinen"
Lähetetty: 12.04.19 21:52
Venäjän entisen Suomen suurlähettilään Juri Derjabinin ( nimim. Juri Komissarov yya-aikana ) mielestä Suomen oli pakko tuomita sotasyylliset vuonna 1946.
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10740 ... asyylliset TS 6.11.2005
"Juri Derjabin sanoo Suomen sitoutuneen välirauhansopimuksessa rankaisemaan sodasta vastuussa olevia henkilöitä."
Kliment Voroshilov´n 26.6.1944 ( 13.10.1943 ) Suomen ehdotonta antautumista koskevassa sopimusluonnoksessa https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... a_1943.pdf ( fond (f)0135,op.28., papka 155, delo (d). 8.AVP RE Moskova
34. on nimetty s o t a s y y l l i s e t ja s o t a r i k o l l i s e t , mutta välirauhansopimuksen 13. artikla mainitsee ainoastaa sotarikolliset.
"SKDL-poliitikot ja Valvontakomissio loivat 1945 alussa tulkinnan, että sotarikollisia ovat myös nimetyt sota-ajan poliitikot.
Oikeusministeri Kekkonen oivalsi, että ratkaisuksi tarvitaan taannehtiva erikoislaki ja erityistuomioistuin. TS 25.9.2005
Vastahakoinen pääministeri Paasikivi myöntyi sen jälkeen, kun liittoutuneet sopivat 8.1945 Lontoossa sotarikollisuuden määritelmästä ja Nyrnbergin oikeudenkäynnistä. Eduskunta hyväksyi lain sotasyyllisyydestä äänin 129-12 ja Paasikivi vahvisti erikoislain 9.1945."
Noinkin on kirjoitettu,
mutta Potsdamissa sovittu Lontoon ulkoministerikonferenssissa 9.10.1945 on keskusteltu Japanin miehityksestä NL:n ja USAn välillä ja rauhansopimuksista Romanian, Bulgarian, Unkarin kanssa pääsemättä yhteisymmärrykseen. ( Nuo maathan olivat puna-armeijan miehittämiä, tulevaa "itä-blokkia )
https://api.parliament.uk/historic-hans ... ers-london
Moskovan joulukuun 1945 ulkoministerikokouksessa Moskovassa on päästy jonkinlaiseen sopimukseen rauhansopimuksista miehitettyjen itä-blokin maiden osalta ja myös Suomi ja rauhansopimus näytetään mainittavan joissakin yhteyksissä, mutta Suomen rauhansopimushan tehtiin vasta 1947 Pariisissa.
Suomen
ns. sotasyyllisillä ja näytösoikeudenkäynnillä ei näytä olleen mitään yhteistä noiden tulevan itä-blokin maiden rauhansopimusten kanssa ja
Suomessa oikeusministeri Urho Kekkosen Hertta Kuusiselle kirjoittama välikysymys, sen eduskuntakäsittely ja Kekkosen Paasikivelle luonnostelema vastaus välikysymykseen ja pääministeri Paasikiven hyväksyntä erikoislaille olivat syyskuussa 1945 - ennen Lontoon ulkoministerikokousta.
Sotasyyllisyyden arkistoasiakirjat, Sotasyyllisyyden tutkimusprojekti, Tampereen yliopisto 2006 s. 173.: "Zhdanov näytti nimenomaan sotasyylliskysymyksen suhteen toimineen vailla Moskovan ohjeita. Se on sitäkin merkille pantavampaa, koska Stalinin julkaistut vieraspäiväkirjat osoittavat Zhdanovin tapaamiskertojen huomattavan suurta lukumäärää Stalinin luona vuosina 1945 - 1946.
Tapaamisista ei seurannut Neuvostoliiton hallituksen virallisia vaatimuksia Suomen sotasyyllisten tuomitsemiseksi."
TS 6.11.2005 Juri Derjabin ( Komissarov ) sanoo " Zhdanovin korostaneen, että Valvontakomissio olisi voinut ottaa sotasyylliskysymyksen omiinkin käsiinsä."
huom. Valvontakomissio ja Zhdanov ja SKDL. Mutta eikö Zhdanovin komissio toteutuneena todellisuutenakin hoitanut sotasyylliskysymyksen yhdessä SKDL:n kanssa ja yhteyksillään hallitukseen ylimpänä toimijana?
"Kotikutoisuus" olisi siten ollut Helsingissä?
"Derjabin tyrmää Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen väitteet sotasyyllisyysoikeudenkäynnin " kotikutoisuudesta ".
"Sotasyyllistuomioiden mitätöinti merkitsisi Derjabinin ( Komissarov ) mielestä Suomen irrottautumista monista kansainvälisistä sopimuksista, mm. vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta."
Derjabin-Komissarov edustaa ainakin yya-ajan historiatulkintoja tuohon aikaan suomeksikin kirjoitettuna, mutta olisiko hän "historian tuomari" Suomessa yhä vai edustaisiko hän jo Putinin Venäjän historiapolitiikkaa?
Tampereen yliopiston sotasyyllisyyden tutkimusprojektilla vuonna 2006 on ollut käytössään Venäjällä 1990-luvun alussa mikrofilmattuja asiakirjojakin uusina lähdetietoina.
Veikko Palvo
https://www.ts.fi/uutiset/kotimaa/10740 ... asyylliset TS 6.11.2005
"Juri Derjabin sanoo Suomen sitoutuneen välirauhansopimuksessa rankaisemaan sodasta vastuussa olevia henkilöitä."
Kliment Voroshilov´n 26.6.1944 ( 13.10.1943 ) Suomen ehdotonta antautumista koskevassa sopimusluonnoksessa https://karjalankuvalehti.fi/sso/asiaki ... a_1943.pdf ( fond (f)0135,op.28., papka 155, delo (d). 8.AVP RE Moskova
34. on nimetty s o t a s y y l l i s e t ja s o t a r i k o l l i s e t , mutta välirauhansopimuksen 13. artikla mainitsee ainoastaa sotarikolliset.
"SKDL-poliitikot ja Valvontakomissio loivat 1945 alussa tulkinnan, että sotarikollisia ovat myös nimetyt sota-ajan poliitikot.
Oikeusministeri Kekkonen oivalsi, että ratkaisuksi tarvitaan taannehtiva erikoislaki ja erityistuomioistuin. TS 25.9.2005
Vastahakoinen pääministeri Paasikivi myöntyi sen jälkeen, kun liittoutuneet sopivat 8.1945 Lontoossa sotarikollisuuden määritelmästä ja Nyrnbergin oikeudenkäynnistä. Eduskunta hyväksyi lain sotasyyllisyydestä äänin 129-12 ja Paasikivi vahvisti erikoislain 9.1945."
Noinkin on kirjoitettu,
mutta Potsdamissa sovittu Lontoon ulkoministerikonferenssissa 9.10.1945 on keskusteltu Japanin miehityksestä NL:n ja USAn välillä ja rauhansopimuksista Romanian, Bulgarian, Unkarin kanssa pääsemättä yhteisymmärrykseen. ( Nuo maathan olivat puna-armeijan miehittämiä, tulevaa "itä-blokkia )
https://api.parliament.uk/historic-hans ... ers-london
Moskovan joulukuun 1945 ulkoministerikokouksessa Moskovassa on päästy jonkinlaiseen sopimukseen rauhansopimuksista miehitettyjen itä-blokin maiden osalta ja myös Suomi ja rauhansopimus näytetään mainittavan joissakin yhteyksissä, mutta Suomen rauhansopimushan tehtiin vasta 1947 Pariisissa.
Suomen
ns. sotasyyllisillä ja näytösoikeudenkäynnillä ei näytä olleen mitään yhteistä noiden tulevan itä-blokin maiden rauhansopimusten kanssa ja
Suomessa oikeusministeri Urho Kekkosen Hertta Kuusiselle kirjoittama välikysymys, sen eduskuntakäsittely ja Kekkosen Paasikivelle luonnostelema vastaus välikysymykseen ja pääministeri Paasikiven hyväksyntä erikoislaille olivat syyskuussa 1945 - ennen Lontoon ulkoministerikokousta.
Sotasyyllisyyden arkistoasiakirjat, Sotasyyllisyyden tutkimusprojekti, Tampereen yliopisto 2006 s. 173.: "Zhdanov näytti nimenomaan sotasyylliskysymyksen suhteen toimineen vailla Moskovan ohjeita. Se on sitäkin merkille pantavampaa, koska Stalinin julkaistut vieraspäiväkirjat osoittavat Zhdanovin tapaamiskertojen huomattavan suurta lukumäärää Stalinin luona vuosina 1945 - 1946.
Tapaamisista ei seurannut Neuvostoliiton hallituksen virallisia vaatimuksia Suomen sotasyyllisten tuomitsemiseksi."
TS 6.11.2005 Juri Derjabin ( Komissarov ) sanoo " Zhdanovin korostaneen, että Valvontakomissio olisi voinut ottaa sotasyylliskysymyksen omiinkin käsiinsä."
huom. Valvontakomissio ja Zhdanov ja SKDL. Mutta eikö Zhdanovin komissio toteutuneena todellisuutenakin hoitanut sotasyylliskysymyksen yhdessä SKDL:n kanssa ja yhteyksillään hallitukseen ylimpänä toimijana?
"Kotikutoisuus" olisi siten ollut Helsingissä?
"Derjabin tyrmää Hannu Rautkallion ja Lasse Lehtisen väitteet sotasyyllisyysoikeudenkäynnin " kotikutoisuudesta ".
"Sotasyyllistuomioiden mitätöinti merkitsisi Derjabinin ( Komissarov ) mielestä Suomen irrottautumista monista kansainvälisistä sopimuksista, mm. vuoden 1947 Pariisin rauhansopimuksesta."
Derjabin-Komissarov edustaa ainakin yya-ajan historiatulkintoja tuohon aikaan suomeksikin kirjoitettuna, mutta olisiko hän "historian tuomari" Suomessa yhä vai edustaisiko hän jo Putinin Venäjän historiapolitiikkaa?
Tampereen yliopiston sotasyyllisyyden tutkimusprojektilla vuonna 2006 on ollut käytössään Venäjällä 1990-luvun alussa mikrofilmattuja asiakirjojakin uusina lähdetietoina.
Veikko Palvo