Jarmo
Viestit: 1
Liittynyt: 08.12.21 13:57

Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939

Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmia aloitettiin laatimaan melko pian Suomen itsenäistymisen jälkeen. Kannaksen puolustussuunnitelmia laadittiin ensin, jonka jälkeen 1920-luvun alussa aloitettiin myös evakuointisuunnitelmien laatiminen. Puolustussuunnitelmat ja evakuointisuunnitelmat olivat seurausta epäluulosta suurta naapuria kohtaan ja haluttiin, että konfliktin tullessa, olisi olemassa selkät suunnitelmat miten toimitaan. Kuitenkin vuonna 1939 juuri ennen talvisotaa suunnitelmat olivat vielä kesken, eikä evakuoitavilla alueilla tuntunut olevan kovinkaan tarkkaa käsitystä, miten evakuointi käytännössä suoritetaan. Muun muassa Osmo Ahokas on kirjassaan Karjalan kannaksen evakuointi (2004) kuvannut, miten evakuointisuunnitelmia tehtiin ja millaisia ongelmia suunnitelmien laatiminen kohtasi.

Ensimmäiset salaiset evakuointisuunnitelmat laadittiin vuonna 1922 ja sen jälkeen suunnitelmia päivitettiin ainakin osaksi vuosina 1928, 1931, 1932-1934. Vuonna 1939 evakuointisuunnitelmien pääosa perustui vielä 1931 tehtyihin suunnitelmiin, eivätkä ne siis olleet aivan ajan tasalla.

Ilmeisesti ainakin vastuut olivat suunnitelmien teossa epäselvät. Tarkoituksena oli, että yleisesikunta johtaa suunnitelmien laatimista, mutta sisäasiainministeriö oli päävastuussa, koska evakuointisuunnitelmien katsottiin kuuluvan siviiliviranomaisten vastuulle. Käytännössä laatiminen jäi kuitenkin yleisesikunnan vastuulle. Lisäksi 1930-luvun alussa ns. Kaakkois-Suomen toimikunta, joka oli johtanut evakuointisuunnitelmien laatimista, lopetettiin. Tämän taustalla oli jonkinlainen arvovalta kiista siitä, kuka evakuointisuunnitelmien laatimista johtaa ja tuloksena oli suunnitelmien teon hidastuminen moneksi vuodeksi.

Kaiken kaikkiaan tuloksena oli epäselvä evakuointisuunnitelma, joka johti talvisodan sytyttyä joissain osin rajaseutua lähes paniikinomaiseen evakuointiin. Miksi suunnitelmia ei tehty valmiiksi vaikka niiden laatiminen oli aloitettu jo 17 vuotta ennen talvisodan alkua. Tai olisiko niitä ylipäätään voinut tehdä valmiimmaksi, kun pitäjien rajat ja väestön määrä vaihtelivat kahden vuosikymmenen aikana alueella? Millaiset olisivat olleet valmiit suunnitelmat? Olisiko vastuut voinut jakaa selkeämmin?

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939

Jarmo kirjoitti:
08.12.21 15:01

Kaiken kaikkiaan tuloksena oli epäselvä evakuointisuunnitelma, joka johti talvisodan sytyttyä joissain osin rajaseutua lähes paniikinomaiseen evakuointiin. Miksi suunnitelmia ei tehty valmiiksi vaikka niiden laatiminen oli aloitettu jo 17 vuotta ennen talvisodan alkua.
Eivätköhän evakuointisuunnitelmat liittyneet puolustussuunnitelmiin, väestö oli evakuoitava puolustusalueen taisteluista turvaan ja ennen Talvisotaa evakuointisuunnitelmat lienevät olleet nimismiesten laatimia eli sisäministeriön alaista toimintaa, sellaistahan väestönsuojelu ja esim. Helsingin evakuointisuunnitelmat ovat vieläkin.

Lokakuussa 1939 sisäministeriö on antanut ohjeen vapaaehtoisesta evakuoitumisesta, mutta suuri osa evakoista palasi takaisin ja koulujakin ehdittiin taas avata. Asutuskeskuksistakin evakuoiduttiin maaseudulle, mutta vasta punailmavoimien pommitukset 30.12.1939 lienevät mm. helsinkiläisillä saaneen aikaiseksi suuremman evakuoitumisen.
Silvo Hietanen Siirtoväen pika-asutuslaki 1940 SHS 1982 mukaan "Tuolloin ( 10.1939 ) ei vielä tehty eroa rajaseuduilta rintaman alta evakuoituneiden ja väestökeskuksista pommitusten pelossa pois siirtyneiden välillä."

Salmissa evakuointikäskyn ovat välittäneet sotilaat 29.11.1939 illalla: "Aamulla klo 05.00 on lähdettävä". Jalkaisin ja mukana se mitä jaksoi kantaa ja evakuoitumismääräyksen antanut suojapataljoonan komentaja oli järjestänyt kuorma-autojakin kuljetuksiin. Aamulla 30.11.1939 venäläistykistökin 20 km:n päässä säesti evakuoitumista.

Evakuoinneista Kannaksen Uudeltakirkolta Talvisodan alettua 1. - 2.12.1939 ja
http://karjalanliitto.fi/karjalan-liitt ... aikaa.html
10.1944 päämaja on antanut evakuointikäskyt; "kuormausasemat joutuivat paljolti vihollisen pommittamiksi ja suuri osa tavaroista jäi kokoontumispaikkoihin. ( Talvisodan evakuoinnissa tavarat olivat jääneet kokoamispaikkoihin. )
Mutta siviilisotavankeja ei ole ollut, kuten Talvisodassa Suomussalmella ja Suojärven Hyrsylän mutkassa.

Talvisotaa ennen ei ole ollut laajoja evakointisuunnitelmia rajaseuduilta ja asutuskeskuksista evakuoitaville noin 500 000:lle ( ? ) siviilille,
karjalaiset evakot on "pudotettu junista" ilmeisestikin varsin suunnittelemattomasti?

Välirauhan aikana on sitten säädetty pika-asutuslakikin ja evakkoalueet, joille on tehty "tasaussiirtoja" ja osa karjalaisista on jäänyt niille seuduille, joihin heidät oli junista purettu Talvisodan aikana.
Jatkosodan alussa 1941-1942 suuri osa karjalaisista muutti takaisin kotiseuduilleen ja kesällä 1944 täytyi taas evakuoitua ja nyt on ollut nuo 1940 laaditut asutussuunnitelmatkin osalle siirtoväestä Petsamon suunnaltakin.

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939

Jarmo kirjoitti:
08.12.21 15:01

Puolustussuunnitelmat ja evakuointisuunnitelmat olivat seurausta epäluulosta suurta naapuria kohtaan

Nimismiehillä on ollut ennen Talvisotaa evakuointisuunnitelmia oman kuntansa alueelta ja jatkosodan uudelleen evakuoinneissa suunnitelmat lienevät olleet puolustusvoimien.

Vielä helmikuussa 1940 Suomen päättäjillä lienee ollut käsitys rauhanteosta Stalinin NL:n osoittaessa merkkejä rauhanhalukkuudesta ja neuvotteluhalukkuutta, suurin piirtein rintamalinjojen mukaisella uudella itärajalla
Viipuri - Vuoksi - Taipale -linjalla eli Leningradin turvallisuusrajalla, jollainen oli ollut esillä ennen Talvisotaakin.

Viipuri, Käkisalmi ja Sortavala olivat suomalaisten joukkojen hallussa ja Laatokan Karjalassa Salmin Mantsi ja Lunkulansaaren länsiosa olivat Suomen hallussa n. 20 km:a "vanhalta rajalta." Sortavalan itäpuolella puna-armeijan hyökkäys oli pysäytetty ja motteja oli tuhottukin ja
"Kollaa kesti."

Lopullinen Suomelle saneltu rajalinja selvisi rauhanvaltuuskunnalle vasta Moskovan neuvotteluissa helmikuussa 7.3. - 13.3.1940 ja
Suomi-NL- rauhansopimuksessa 13.3.1940 ei mainittu väestökysymystä lainkaan. Kreml oli luopunut Terijoen hallituksestaan ja Suomen väestö ei ollut osoittanut halukkuutta joutua sen alaisuuteen, siviilisotavangitkaan leireillä eivät juurikaan halunneet NL:n kansalaisiksi.

Rintamalinjan itäpuolen ja länsiosan pinta-alojen perusteella karjalaisia on ollut ehkäpä jopa puolet evakuoitumatta rauhan tultua
http://luovutettukarjala.fi/kartat/talv ... tlinja.htm
ja siviiliväen ja sotilaiden oli lähdettävä alueelta uudelle rajalle 7 kilometrin päivämarssein.
Evakuointisuunnitelmia ei ollut nytkään ja olisikohan Talvisodan rauhanteon jälkeen pikamarssein evakuoituvia ollut ainakin
100 000 - 200 000 karjalaista?

Moskovassa Suomen rauhanvaltuuskunnalle ilmoitetulla alueella on ollut vielä evakuoimattomia 100 000 - 200 000 karjalaista ja
heitä varten Suomen valt.kunta on ehdottanut venäläisille optio-oikeutta:
Silvo Hietanen, Siirtoväen pika-asutuslaki 1940, SHS 1982 : sivut 108 - 115 . "Paasikivi teki 14.3.1940 valtioneuvostolle selkoa Moskovan neuvotteluista:
Paasikivi kertoi suomalaisten ehdottaneen Moskovassa luovutettavan alueen väestölle optio-oikeutta, jonka perusteella asukkaat voisivat vuoden kuluessa päättää, haluaisivatko he Suomen kansalaisuuden ( siirtyä Suomeen ) vai jäisivätkö Neuvostoliittoon."

"Maaliskuun 21 pv:nä 1940 jättivät suomalaiset rauhansopimuksen toimeenpanoon liittyvät artiklaluonnoksensa Molotoville, artikloiden joukossa olivat optiokysymys että uskonnonvapaus. Molotov lupasi antaa vastauksen niistä 23.3.1940.
Vastaus viipyi aivan maaliskuun lopulle.
Molotov oli sitä mieltä, ettei erillistä sopimusta väestökysymyksessä tarvita. Neuvostoliitto ei estäisi halukkaita poistumasta luovutetulta alueelta.
Paasikivi muistutti Molotovia siitä, että tämä oli rauhanneuvotteluissa viitannut mahdollisuuteen ottaa mallia NL:n ja Saksan sopimuksesta väestökysymyksessä. ( viron saksalaisten lähtö Virosta Puolaan Saksan valloittamalle alueelle. )

Paasikivi katsoi evakuoinnin johtuneen sotatoimista. Tähän Molotov vastasi suomalaisten evakuoineen myöskin 13.3.1940 jälkeen, mutta Neuvostoliitto ei siihen puutu.
Paasikivi yritti vielä penätä Tarton rauhansopimusta esimerkiksi, mutta keskustelu asiasta päättyi siihen. Nämä 29.3.1940 keskustelut olivat päätepiste niille karjalaisen väestön optio-oikeudesta käydyille sitkeille neuvotteluille, joissa aloite tuli toistuvasti suomalaisilta."
viitteet:
Paasikivi, Ryti, Tanner, Voionmaa, VA=nyk.KA, UM arkistot jne.

prof. Ylikangas on esittänyt Göringin neuvo -tulkintansa ja sanoo Suomen samalla ryhtyneen valmistelemaan uutta sotaa NL:a vastaan ja
mm. Pirkko Kanervo 2015 käynnistetyssä tutkimuksessa Karjalani, Karjalani, Maani ja Maailmani esittää Ylikankaan arvelun kirjoituksessaan
Miksi menetimme Karjalan? Poliittista taustaa sivut 29 - 51. Siirtolaisinstituutti. Suomeen tuli 2015 ennätysmäärä siirtolaisia pakolaisasemaa hakemaan.

"Suomen hallitus ajoi itsepintaisesti optio-oikeutta karjalaisille aina maaliskuun loppuun 1940 saakka..........on osoitus siitä, että Suomessa haluttiin pitää raja auki Neuvostoliittoon päin tapahtuvalle paluumuutolle", kirj. Silvo Hietanen 1982 ____________________________________ ja
"Hallitus etsi väestökysymyksessä ratkaisuja, jotka eivät olleet sidoksissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen--------väestön mielipide oli sivuseikka."


SNSeura 1.:n ympärille ryhmittyneet kommunistit ovat S.Hietasen mukaan jättäneet 1940 200 muuttohakemusta jälleenrakennustöihin Talvisodassa pommitettuun Viipuriin, lieneekö sitten ollut todellisia lähtijöitä. Neuvostoliitto palautteli siviilisotavankeja.
http://histdoc.net/pdf/valpo_19.6.1940-12.9.1940.pdf

Siirtoväen pika-asutuslaista kesäkuussa 1940 ja asutustoiminnasta välirauhan aikana ja 1944 jälkeen on kirjoitettu paljonkin, mutta evakkotaipaleista ja paluusta 1941-1942 miehityksestä vapautettuun Karjalaan ei niinkään, eihän se yya-aikana asioiden ollessa tuoreessa muistissa ollut oikein "ystävyyteen ja luottamukseen" sopivaakaan?

Veikko Palvo

Veikko I Palvo
Viestit: 1404
Liittynyt: 04.03.13 22:09

Re: Karjalankannaksen evakuointisuunnitelmat 1922-1939

Veikko I Palvo kirjoitti:
10.12.21 20:46


"Suomen hallitus ajoi itsepintaisesti optio-oikeutta karjalaisille aina maaliskuun loppuun 1940 saakka..........on osoitus siitä, että Suomessa haluttiin pitää raja auki Neuvostoliittoon päin tapahtuvalle paluumuutolle", kirj. Silvo Hietanen 1982 ____________________________________ ja
"Hallitus etsi väestökysymyksessä ratkaisuja, jotka eivät olleet sidoksissa suomalaiseen yhteiskunnalliseen todellisuuteen--------väestön mielipide oli sivuseikka."



Veikko Palvo
"Monikulttuurisuus-yhteydessä" karjalaisten evakuoitumista on käsitelty v. 2010 Agricola-keskusteluissakin otsikolla Karjalaisuus sodanjälkeisessä Suomessa, viewtopic.php?t=2964
ja mm. Jussi Jalonen näyttäisi pitäneen Silvo Hietasen "optio-oikeutta" lähinnä salaliittoteoriana.

Stalinin NL:n Moskovan sanelurauhassa kynällä valloitetulta alueelta karjalaisevakot siirtyivät Suomeen ja Neuvostoliitto perusti 3.1940 Karjalais-Suomalaisen Sosialistisen Neuvostotasavallan, johon Suomelta sodassa ja Moskovan rauhanteossa valloitetut alueet liitettiin, paitsi
Karjalan Kannaksen 13.3.1940 rintamalinjan itäpuolista aluetta, joka liitettiin Leningradin alueeseen. Terijoen nukkehallituksen päämies nimitettiin piankin uuden Sosialistisen neuvostotasavallan johtajaksi vuoteen 1956 saakka.

FT Toivo Flink, Karjalan liitto/Viipuri-keskus; Välirauhan 1940 -1941 aikana Neuvostoliitto siirsi Karjalan Kannakselle 55717 venäläistä, venäjänmaalaista. Stalinin 1.11.1944 vahvistaman väestönsiirtosuunnitelman mukaan Kannakselle siirrettiin 3-4 kk:ssa 55000.
Entä
Laatokan Karjalaan, saman verranko, noin 55000 ja välirauhan ja Stalin-Hitler-sop. voimassaoloaikana NL kyyditti länsi-Ukrainasta, vuoden 1939 Puolasta ja Itä-Puolasta, nykyisen Valko-Venäjän länsiosasta väestöä muualle, osan ehkä Suomelta valloitetuille alueillekin?
Laatokan Karjalan Impilahdellakin oli 1941 siviilivankileiri, jolta venäjänmaalaiset siviilit siirrettiin Taavetin keskitysleiriin, josta heitä lienee
päätynyt Miehikkälän keskitys-/siirtoleiriinkin?
Stalinin NL:lla näyttäisi olleen kiire Talvisodan jälkeen ja 1944/-45 alkaen ww2:n vielä jatkuessa miehittää valloitettu Karjala venäjänmaalaisilla siviileillä?


Siirtolaisinstituutti aloitti v. 2015 tutkimuksen Karjalani, Karjalani, maani ja maailmani kun Suomeen oli tullut 32476 hakemaan turvapaikkaa.
http://siirtolaisinstituutti.fi/wp-cont ... ilmani.pdf

"Pian keskustelun kärjessä olivat myös Neuvostoliitolle luovutetulta alueelta evakuoidut karjalaiset ja heidän asuttamisensa."

"Karjalaiset - Suomen kansalaiset - rinnastettiin vuoden 2015 turvapaikanhakijoihin. mutta karjalaisevakot eivät täytä Geneven v. 1951 solmitun pakolaissopimuksen kriteereitä."

Täysin ihmisistä tyhjänä Karjala kylläkin maaliskuussa 1940 Neuvostoliitolle jäi olivat karjalaisevakot sitten pakolaisia tai ei?

Veikko Palvo

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”