Juha Pekka Honkanen
Viestit: 9
Liittynyt: 08.03.22 19:14

Suomalaiset paikannimet maailmalla

Porissa on Pinninginnokka. Pinni-sana esiintyy myös yksittäin. Pinning on englantista suomeksi kiinnittää. Meänkielellä pinninki on suksiside. Iitti Pelinginselkä. Usein R ja L esiintyy paikannimissä joko-tai asemassa. Eli Beringinsalmi tarkoittaa samaa. Peling Resort (Bhutan). Tarrinki Harjavalta. Englanti daring = uskalias ym. Darrington kaupunki Yhdysvalloissa. Nampa Idahossa (perustuu intiaanikieleen. Nampajärvet Rovaniemellä. Tatanki (järvi) Kuusamossa. Ainut nimi Suomessa. Tatang Indonesialaisen miehen etunimi. Tatank on myös miehen etunimi. Kuusamossa Singerjärvi. Singer ompelukone, Usean englanninkielisen alueen ihmisen sukunimi.
Mistä mielestänne johtuu, että monet syrjäisilläkin paikoilla olevat paikannimet ovat lähes yksi yhteen ympäri maailmaa?

Klaus Lindgren
Viestit: 1176
Liittynyt: 30.11.05 13:31

Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla

Kun ajattelee, miten paljon paikannimiä maailmassa on ja miten paljon on maailmassa kieliä ja miten paljon on kielissä sanoja, huomaa, että väistämättä on samannäköisiä sanoje eri kielissä ilman, että niillä kielillä ja sanoilla olisi mitään tekemistä toistensa kanssa.

Juha Pekka Honkanen
Viestit: 9
Liittynyt: 08.03.22 19:14

Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla

Hyvä! Miten käsittäisit seuraavien paikannimien merkitykset? Kiimink(i), Kimink(i), Limink(a), Ruotsissa järvi Limingen (saamen Lyimede) , Ruotsissa edelleen Himing ja Iming ja Mingen, Suomessa Jokioisilla Mink(iö).

Jaakko Hakkinen
Viestit: 687
Liittynyt: 18.09.06 17:09
Viesti: Kotisivu

Re: Suomalaiset paikannimet maailmalla

Juha Pekka Honkanen kirjoitti:
20.03.22 20:49
Hyvä! Miten käsittäisit seuraavien paikannimien merkitykset? Kiimink(i), Kimink(i), Limink(a), Ruotsissa järvi Limingen (saamen Lyimede) , Ruotsissa edelleen Himing ja Iming ja Mingen, Suomessa Jokioisilla Mink(iö).
Suosittelen aloittamaan Suomalaisesta paikannimikirjasta, joka löytyy nykyään netistä:
https://kaino.kotus.fi/www/verkkojulkai ... uvaton.pdf

Paikannimistömme -nkA-päätettä on myös käsitelty, esim. Alpo Räisänen tutkimuksissaan.

Kokonaan kannattaa unohtaa tuollaiset mielivaltaiset konsonanttivaihdokset. Ei ole mitään uskottavaa eikä perusteltua syytä olettaa, että vähän samannäköiset sanat tai nimet liittyisivät keskenään yhteen. Et voi vain keksiä päästäsi jotain muinaiskieltä, jossa konsonantit tuolla lailla vaihtelisivat mielivaltaisesti.

Paikannimistöntutkimuksesta löytyy kirjallisuutta ihan kunnallistenkin kirjastojen hyllyiltä, jos uskottavaa metodiikkaa oikeasti haluaa ymmärtää.

Palaa sivulle “Kysymyksiä historiasta”