Meinanderin haastattelu Pressossa
Lähetetty: 21.06.07 20:42
On tullut julkisuuteen, että Helsinkiä aioitaan markkinoidan venäläisenä kaupunkina.
Ny Kauppalehden Presso-liite on haastatellut Henrik Meinanderia. HM vähättelee venäläistä vaikutusta. Venäläisyys on hänestä vain ohut kerrostuma, joka näkyy Uspenskin katedraalissa, Kaartin kasarmissa ja Merikasarmissa. Sitten hän kertoo, ettei Senaatintorin alueen arkkitehtuuri ole venäläistä, vaan keisarillista arkkitehtuuria. HM päättelee, että venäläisyys on ohut kerros siksi, että Suomi kuului pitkään Ruotsin valtakuntaan (mutta eihän Helsinkiä käytännössä ollut silloin). Hän kertoo Viaporista, joka on rakennettu Ruotsin vallan aikana.
Ihmettelen hiukan HM:n kirjoitusta. Kirjoituksen sävy on sellainen, että Helsingissä ei juuri ole venäläisyyttä, ja kirjoitus korostaa ruotsalaisuutta. Helsinkihän on pikkukaupunki Ruotsin vallan aikana. Missä näkyy Ruotsin vaikutus Helsinkiin, jonka olemassa olosta Menander vihjailee?
HM pesee venäläisyyttä pois jopa sillä, että Helsingissä näkyy Ruotsin kulttuurin vaikutus vahvana sitä ylläpitävien instituutioiden kautta. Hän varmaan vihjaa suomenruotsalaisiin instituutioihin.
Miksi tuollainen kirjoitus? Saan vaikutelman, että kirjoittaja on suomenruotsalainen kansalliskiihkoilija. HM mainitaan kuitenkin HY:n historian professoriksi. Mieleeni tulee ruotsalainen väitöskirja Nationalstaten och arkeologin, joka käsittelee paljon historian ja arkeologian käyttöä suomenruotsalaisessa kansallisuusliikkeessä.
Mitä mieltä te muut olette?
Vai onko aihe liian tulenarka ja sensuroidaan?
Ny Kauppalehden Presso-liite on haastatellut Henrik Meinanderia. HM vähättelee venäläistä vaikutusta. Venäläisyys on hänestä vain ohut kerrostuma, joka näkyy Uspenskin katedraalissa, Kaartin kasarmissa ja Merikasarmissa. Sitten hän kertoo, ettei Senaatintorin alueen arkkitehtuuri ole venäläistä, vaan keisarillista arkkitehtuuria. HM päättelee, että venäläisyys on ohut kerros siksi, että Suomi kuului pitkään Ruotsin valtakuntaan (mutta eihän Helsinkiä käytännössä ollut silloin). Hän kertoo Viaporista, joka on rakennettu Ruotsin vallan aikana.
Ihmettelen hiukan HM:n kirjoitusta. Kirjoituksen sävy on sellainen, että Helsingissä ei juuri ole venäläisyyttä, ja kirjoitus korostaa ruotsalaisuutta. Helsinkihän on pikkukaupunki Ruotsin vallan aikana. Missä näkyy Ruotsin vaikutus Helsinkiin, jonka olemassa olosta Menander vihjailee?
HM pesee venäläisyyttä pois jopa sillä, että Helsingissä näkyy Ruotsin kulttuurin vaikutus vahvana sitä ylläpitävien instituutioiden kautta. Hän varmaan vihjaa suomenruotsalaisiin instituutioihin.
Miksi tuollainen kirjoitus? Saan vaikutelman, että kirjoittaja on suomenruotsalainen kansalliskiihkoilija. HM mainitaan kuitenkin HY:n historian professoriksi. Mieleeni tulee ruotsalainen väitöskirja Nationalstaten och arkeologin, joka käsittelee paljon historian ja arkeologian käyttöä suomenruotsalaisessa kansallisuusliikkeessä.
Mitä mieltä te muut olette?
Vai onko aihe liian tulenarka ja sensuroidaan?