Lähteille
Linkkejä humanistisen alan lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin. Jos havaitset tietokannassa puutteita vihjaa siitä Agricolan toimitukselle ”Ehdota aineistoa” -linkin kautta.
Avoin Kalevala tarjoaa näkökulmia eepoksen kieleen, lähdeaineistona käytettyyn suullisen runoperinteeseen sekä Elias Lönnrotin kirjalliseen toimitustyöhö. Se sisältää sananselityksiä, tieteellisiä kommentaareja ja laajempia kirjoituksia vuonna 1849 ilmestyneeseen Kalevalaan.
Etnologiska och folkloristiska samlingarna, Svensk-Finlands textilarkiv.
Kansansatuja, folklorea ja mytologiaa lajiteltuna useasta eri maasta.
Folkloristiikan arkisto perustettiin vuonna 1927. Vuodesta 2011 kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Äänitearkisto, Valokuva-arkisto ja paperiaineisto. Spegeln, Åbo Akademi.
Íslendingasögur -saagan tapahtumat linkitettynä Islannin karttaan.
Tekstejä uskonnoista, mytologiasta, legendoista, folkloresta, ja okkultistisista ja esoteerisista aiheista.
Aineistopalvelu Kainossa on tarjolla muun muassa suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia, tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheet, Karjalan kielen sanakirjan hakusanat ja saamen sanojen etymologinen tietokan
Sivustolla on tutkittua tietoa Kalevalasta, mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.
Kalevalaseuran tuottama sivusto pohjautuu Kalevalan kulttuurihistoria -teokseen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008). Sen tarkoituksena on esitellä Kalevalan tulkintoja sekä niiden aatteellisia taustoja ja vaikutteita.
Arkistoon kuuluvat äänite- ja valokuva-arkisto sekä käsikirjoitus- ja asiakirjakokoelmat. Se säilyttää ja kerää etnomusikologian, musiikkitieteen ja kansanperinteen alaan liittyvää aineistoa.
Luettelo kansanrunousarkiston keruuaineistoista. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä luettelo pitää sisällään tiedot kansanrunousarkiston vanhimmista (n. 1700 – 1880) kerääjäkokoelmista.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassa on noin 1400 luetteloitua kirjekokoelmaa, joissa on yli 230 000 kirjettä. Kirjekokoelmaluettelosta saat tiedot arkistonmuodostajien (kirjeensaajien) luetteloiduista kirjekokoelmista.
Aineistopalvelu on tarjolla muun muassa suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia, tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheet.
Sivusto Elias Lönnrotin Kainuuseen suuntauneista runonkeruumatkoista ja Kalevalan syntyprosessista
Tietokannassa voi selata sananlaskuja luokituksen mukaan tai hakea sanahaulla. Siihen sisältyy tietoja sananlaskujen levinneisyydestä sekä kirjallisuusviitteitä. Tietokanta perustuu akateemikko Matti Kuusen laajaan kansainväliseen sananparsikirjallisuuden kokoelmaan, joka on nykyisin SKS:n kirjastossa
Kansansatujen monikielinen tietokanta. Satuja voi etsiä tekijän, kielen, alkuperäisen kielen ja alkuperämaan avulla. Sivustolla käytetään ATU luokittelua, jonka avulla satuja voi myös etsiä.
Sisältää hallinnolliset aineistot, arkeologiset aineistot, rakennetun ympäristön aineistot, kansatieteen aineistot, kuvakokoelmat, muut aineistot. Arkistoaineistot alkavat Muinaistieteellinen toimikunnan perustamisesta 1884 mutta sisältää myös tätä ajankohtaa vanhempaa aineistoa, esimerkiksi kihlakunnan kertomuksia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkisto.
Noituus, taikuus ja noitavainot Suomessa
Raita sisältää Kansalliskirjaston Kansallisen äänitearkiston kokoelmista digitoituja tekijänoikeudesta vapaita äänitteitä.
Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)
SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.
Kansankirjoittajien aineistoja digitoitiin Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa tutkimushankkeessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Pääasiassa 1800-luvun kotimaista perinteentutkimusta, ainesjulkaisuja ja kansatieteellisiä kuvauksia sekä varhaisia suomalaisen kansanperinteen käännöksiä. Kokoelmassa on myös useita nuottijulkaisuja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
SPEGELN-portaali kattaa Åbo Akademin kulttuurihistorialliset kokoelmat, joita osa on saatavilla digitoituna.
SKS:n kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Kirjaston keskeisalat ovat kulttuurien tutkimus ja kirjallisuudentutkimus.
Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, joka perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teossarjaan Suomen Kansan Sävelmiä (1898 - 1933). Tietokannassa sävelmät on julkaistu eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva). Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos.
Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen.
SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.
Karttaan on koottu tuhansia erilaisia taruja Norjan ja Ruotsin alueelta. Kartan ovat koonneet Norwegian Folklore Archives ja Institute for Language and Folklore (Göteborg, Sweden).