SKS:n kirjaston kokoelmista digitoituja kansanperinnejulkaisuja, kansankirjoittajien teoksia ja kaunokirjallisuutta sekä kirjaston kartuntaluetteloita. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta. Digikirjasto sisältyy Kansalliskirjaston ylläpitämään Doria-palveluun.

Suomalaisen kodin ja arjen muutoksesta 1900-luvun aikana kertova sivusto

Bildarvet-projektin tavoitteena on saattaa Internetin kautta suomenruotsalainen kuvaperintö tutkijoiden saataville ja siten liittää se tärkeänä resurssina yhteiseen kansalliseen kuvaperintöömme. Kuvien valintakriteereinä on ollut saattaa vaikeasti saatava kuvamateriaali tutkijoiden käyttöön ja siten suojata vanhempia arvokkaita ja usein kysyttyjä kuvakokoelmia kulumiselta.

Elias Lönnrotin (1802 - 1884) kirjeenvaihto avaa ainutlaatuisen näkymän 1800-luvun suomalaisen oppisivistyneistön maailmaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee kirjeiden faksimilet ja transkriptiot, joita on täydennetty kommentaarein. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-tiedostoina. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan Lönnrotin kirjoittamat noin 1800 yksityiskirjettä vaastanottaja kerrallaan. Kokoelma täydentyy jatkuvasti

Elore on folkloristiikan ja sen lähialojen kannalta kiinnostavia tieteellisiä kirjoituksia julkaiseva avoin verkkolehti.

Etnologian arkisto perustettiin vuonna 1952. Vuodesta 2011 etnologian kokoelmat ovat osa Kulttuuritieteiden arkisto Culturaa. Kuva-arkisto, kartta-arkisto ja textiiliarkisto. Spegeln, Åbo Akademi.

Aineistopalvelu Kainossa on tarjolla muun muassa suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia, tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheet, Karjalan kielen sanakirjan hakusanat ja saamen sanojen etymologinen tietokan

Sivustolla on tutkittua tietoa Kalevalasta, mm. vuoden 1849 Kalevalan teksti kokonaisuudessaan ja tarkistettuna.

Kalevalaseuran tuottama sivusto pohjautuu Kalevalan kulttuurihistoria -teokseen (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2008). Sen tarkoituksena on esitellä Kalevalan tulkintoja sekä niiden aatteellisia taustoja ja vaikutteita.

Arkistoon kuuluvat äänite- ja valokuva-arkisto sekä käsikirjoitus- ja asiakirjakokoelmat. Se säilyttää ja kerää etnomusikologian, musiikkitieteen ja kansanperinteen alaan liittyvää aineistoa.

Luettelo kansanrunousarkiston keruuaineistoista. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä luettelo pitää sisällään tiedot kansanrunousarkiston vanhimmista (n. 1700 – 1880) kerääjäkokoelmista.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kokoelmassa on noin 1400 luetteloitua kirjekokoelmaa, joissa on yli 230 000 kirjettä. Kirjekokoelmaluettelosta saat tiedot arkistonmuodostajien (kirjeensaajien) luetteloiduista kirjekokoelmista.

Kontentti on Varastokirjaston kaikille avoin ja maksuton artikkeliviitetietokanta. Tietokannan lehdet löytyvät Varastokirjaston kokoelmista, joten haussa löytyvät artikkelit ovat kirjastojen tilattavissa. Kontenttiin on digitoitu 65:n suomalaisen aikakauslehden sisällysluetteloita vuosilta 1858-2002.

Aineistopalvelu on tarjolla muun muassa suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia, tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheet.

Kuriositeettikabinetti on museologiasta ja museoilmiöistä kertova verkkolehti, jota julkaisee Turun yliopiston ja Åbo Akademin museologian ainejärjestö Museion.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran Kirjallisuuden ja kulttuurihistorian kuvakokoelma muodostuu noin 400 erillisestä kuvakokoelmasta. Yksittäisiä valokuvia on yli 150 000. Kuvakokoelmaluettelo kertoo keiden toimijoiden (arkistonmuodostajien) arkistoihin sisältyy valokuvia sekä kuvailee kunkin kuvakokoelman sisältöä.