Lähteille
Linkkejä humanistisen alan lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin. Jos havaitset tietokannassa puutteita vihjaa siitä Agricolan toimitukselle ”Ehdota aineistoa” -linkin kautta.
Tietoa Suomen aatelisista ja Suomen Ritaristoon ja Aateliin kuuluvista suvuista. Listattuina suvut ja vaakunat.
Palvelu sisältää tietokannan Suomen käymissä sodissa vuosina 1939-1945 menehtyneistä suomalaisista.
Suomen sotasurmat 1914-1922 on tietokanta, johon on pyritty kokoamaan eri lähteistä ensimmäiseen maailmansotaan, Suomen sisällissotaan ja heimosotiin liittyvät kuolintapaukset.
Suomen Sukututkimusseura on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on jo vuodesta 1917 lähtien ollut laadukkaan sukututkimuksen edistäminen. Seura pyrkii yhdistämään sukututkijoita, turvaamaan sukututkimuksen toimintaedellytykset Suomessa ja kehittämään sukututkijoiden tieto-taitoa. Seuran kotisivuilla on tietoa seurasta ja apuvälineitä sukututkimuksen tekemiseen.
Kansallisgallerian arkiston kokoelmiin kuuluva Suomen Taideyhdistyksen arkisto on ensiarvoisen tärkeä lähdeaineisto Suomen taiteen, taiteilijoiden ja taide-elämän tutkijoille 1800-luvun puolivälistä eteenpäin. Arkisto kattaa pääosin vuodet 1846–1939, ja aineistoa on 10,5 hyllymetriä. (Kansallisgallerian Lähteillä-julkaisu)
Talouselämän vaikuttajat -tietokanta sisältää noin 2 300 elämäkerta-artikkelia suomalaisen talouselämän julkisen tunnustuksen saaneista vaikuttajista 1700-luvulta 2000-luvulle.
Verkkopalvelusta löydät kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1945. Raportit olivat tuolloin edustustojen tärkein tapa tuottaa tietoa asemamaan ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta, talouselämästä, yhteiskunnasta ja Suomen kannalta tärkeistä tapahtumista. Edustustot lähettivät raporttien lisäksi sähkösanomia ja kirjeitä, jotka löytyvät ulkoministeriön arkistosta. Palvelussa on noin 14 000 raporttia.
Urheilumuseon arkisto toimii suomalaisen liikuntakulttuurin valtakunnallisena päätearkistona. Arkistoon siirretään sopimuksen mukaan suomalaisten urheilujärjestöjen, seurojen ja henkilöiden pysyvästi säilytettävät asiakirjat. Arkisto vastaanottaa, säilyttää, järjestää, luetteloi ja pitää käytettävissä liikuntakulttuurin historiallisesti merkittävät asiakirjat.
Satoja kuvia kokoelmista.
Museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissa on myös lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvat, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia.
Maanmittauslaitoksen kokoamat karttaluettelot auttavat hahmottamaan, mitä karttoja ja karttasarjoja on olemassa ja mistä ne löytyvät. Karttaluetteloista voit etsiä karttoja kartan nimen, tekijän ja tekoajan perusteella. Kartat on jaettu luokkiin karttatyypeittäin.
Vapaussodan Invalidien Muistosäätiön ylläpitämä sivusto vuoden 1918 sisällissodan vaiheista.
Matrikkeli sisältää koulukohtaiset perustiedot kaikista Suomessa toimineista yksityisistä oppikouluista vuosilta 1872-1977.
Arkisto sisältää tietokannan suomalaisista äänilevyistä vuosilta 1901-1999.
Suomenkielisiä tekstejä 1500-1800 -luvuilta: dokumentteja, kirjeitä, kirjoja ja lakitekstejä. Aineistot on muokattu Kotimaisten kielten keskuksen Vanhan kirjasuomen korpuksesta WWW-muotoon Agricola-projektin toimesta 1990-luvulla.
Tietokanta Suomessa jatkosodan 1941–44 aikana kuolleista neuvostosotavangeista, Itä-Karjalan siviilileireillä 1941–44 kuolleista ja syksyllä 1944 kuolleista saksalaisista sotavangeista.
Bibliografia ja tietoa Suomessa olleista suurista purjelaivoista.
Runeberg-projektin digitaalinen faksimile-painos Karl Warburgin Svensk litteraturhistoria i sammandrag -teoksesta (1904). Kirja sisältää tietoa ruotsalaisista kirjailijoista keskiajalta 1800-luvulle.
Vanhan ruotsin ymmärtämiseen soveltuva sanakirja. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) är en historisk ordbok som beskriver svenskt skriftspråk från 1521 till våra dagar och omfattar 37 band och cirka 500 000 uppslagsord. Det första bandet trycktes år 1898, det senaste 2017. Idag är artiklarna a—vret färdiga och publicerade. Ordboken är ett viktigt hjälpmedel framför allt vid läsning av äldre texter, och den riktar sig såväl till forskare som till alla andra som är intresserade av ord och uttryck.
Svenska arkivföreningen r.f. upprätthåller Svenska centralarkivet sedan 1976. Enligt stadgarna är arkivföreningens syfte att upprätthålla ett arkiv av privat karaktär omfattande svensk samhällelig och kulturell verksamhet. Medlemmar i arkivföreningen är Svenska folkpartiet, Svensk Ungdom, Svenska Kvinnoförbundet, Svensk Presstjänst, Svenska folkpartiet i Helsingfors, Svenskt Stöd, Svenska Bildningsförbundet och Svensk Utveckling.
SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.
Apuväline vanhan ruotsin ymmärtämiseen: "På svenska.se kan du söka i tre ordböcker: Svenska Akademiens ordlista, Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien och Svenska Akademiens ordbok."
Svenskt kvinnobiografiskt lexikonissa on tarjolla yli 1000 pienoiselämäkertaa ruotsalaisista tai Ruotsissa vaikuttaneista naisisista.
Unik kartskatt från 1600-talet. Omkring 12 000 av Sveriges äldsta storskaliga kartor finns nu tillgängliga via en databas. Förutom själva kartorna är också all text renskriven och registrerad i databasen.
Säätiöiden ja rahastojen yhteinen sivu, josta selviää mm. avoinna olevat apurahahaut.
Vertaisarvioitu taidehistoriallinen julkaisu. Julkaisija: Taidehistorian seura – Föreningen för konsthistoria ry
Kuvia ja tietoa Ateneumin taidemuseon, Nykytaiteen museo Kiasman ja Sinebrychoffin taidemuseon teoksista, taiteilijoista ja kokoelmista.
Taiteentutkija on verkossa toimiva tieteellinen aikakauslehti, jossa yhdistyvät taidehistorian ja arkkitehtuurin eri oppituoleissa ja riippumattomasti tehtyjen tutkimusten aiheet.
Talvi- ja jatkosodan sotapropagandalehtisiä. 1939-1945. Kansalliskirjaston aarteet -kokoelma.
Tampereen kaupungin pysyvästi säilytettävää asiakirja-aineistoa sekä kotiseutuarkisto. Pääosan kokoelmista muodostavat kunnallisten viranomaisten arkistot, mutta niiden lisäksi arkistoon on luovutettu tamperelaisten yhdistysten ja yksityishenkilöiden arkistoja.