Lähteille
Linkkejä humanistisen alan lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin. Jos havaitset tietokannassa puutteita vihjaa siitä Agricolan toimitukselle ”Ehdota aineistoa” -linkin kautta.
Kansallinen kulttuurihistoriallinen kuva-arkisto, jossa on maamme laajimmat kokoelmat Suomen kulttuurihistoriasta, kansankulttuurista ja vieraista kulttuureista sekä rakennetun kulttuuriympäristön dokumentoinnista. Museoviraston Kuvakokoelmiin kuuluu myös Journalistinen kuva-arkisto JOKA, joka koostuu suomalaisista lehtikuvakokoelmista.
Sivusto Elias Lönnrotin Kainuuseen suuntauneista runonkeruumatkoista ja Kalevalan syntyprosessista
Tietokannassa voi selata sananlaskuja luokituksen mukaan tai hakea sanahaulla. Siihen sisältyy tietoja sananlaskujen levinneisyydestä sekä kirjallisuusviitteitä. Tietokanta perustuu akateemikko Matti Kuusen laajaan kansainväliseen sananparsikirjallisuuden kokoelmaan, joka on nykyisin SKS:n kirjastossa
Mikkelin seudun historiaa tietoverkossa
Kansansatujen monikielinen tietokanta. Satuja voi etsiä tekijän, kielen, alkuperäisen kielen ja alkuperämaan avulla. Sivustolla käytetään ATU luokittelua, jonka avulla satuja voi myös etsiä.
Museoalan asiasanasto on Yleisen suomalaisen asiasanaston rinnalla käytettävä erikoissanasto-opas.
Suomen museoiden yhteinen hakuportaali Museot Online tarjoaa pääsyn useiden museoiden kokoelmiin. Haettavana ja selattavana on niin esine- kuin kuvakokoelmia, taideteoksia, arkeologisia ja kansatieteellisiä esineitä, työkaluja ja laitteita.
Sisältää hallinnolliset aineistot, arkeologiset aineistot, rakennetun ympäristön aineistot, kansatieteen aineistot, kuvakokoelmat, muut aineistot. Arkistoaineistot alkavat Muinaistieteellinen toimikunnan perustamisesta 1884 mutta sisältää myös tätä ajankohtaa vanhempaa aineistoa, esimerkiksi kihlakunnan kertomuksia. Suomen Muinaismuistoyhdistyksen arkisto.
Museoviraston esine- ja kuvakokoelmissa on tietoja ihmisistä ja ilmiöistä tuhansien vuosien ajalta. Museoviraston arkistossa on yli sadan vuoden ajan muodostunutta kulttuuriympäristön ja kulttuuriperinnön tutkimiseen, hoitoon ja hallintoon liittyvää materiaalia. Kirjasto on maan suurin kaikille avoin museoalan tieteellinen erikoiskirjasto. Sen erikoisaloja ovat mm. arkeologia, historia, kansatiede, museologia, taidehistoria ja rakennussuojelu.
Naistutkimus - Kvinnoforskning -lehti on kaksikielinen monitieteinen julkaisu, joka julkaisee etupäässä Suomessa tehtyä naistutkimusta.
Yli 60 000 ilmaista elektronista kirjaa, myös suomenkielisiä. Painopiste vanhemmassa, jo tekijänoikeuksiltaan vanhenneessa kirjallisuudessa.
Projekt Runeberg digitoi pohjoismaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Mukana on isojakin hakuteoksia. Tekstien sisältöön voi tehdä sanahakuja.
Raita sisältää Kansalliskirjaston Kansallisen äänitearkiston kokoelmista digitoituja tekijänoikeudesta vapaita äänitteitä.
Ruotsin kansallisarkiston hakusivusto. Hakea voi sekä digitoiduista aineistoista että kansallisesta arkistotietokannasta.
Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)
SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.
Kansankirjoittajien aineistoja digitoitiin Kansanihmiset ja kirjallistuminen 1800-luvun Suomessa tutkimushankkeessa. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
Pääasiassa 1800-luvun kotimaista perinteentutkimusta, ainesjulkaisuja ja kansatieteellisiä kuvauksia sekä varhaisia suomalaisen kansanperinteen käännöksiä. Kokoelmassa on myös useita nuottijulkaisuja. (Suomalaisen Kirjallisuuden Seura)
SPEGELN-portaali kattaa Åbo Akademin kulttuurihistorialliset kokoelmat, joita osa on saatavilla digitoituna.
SKS:n kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Kirjaston keskeisalat ovat kulttuurien tutkimus ja kirjallisuudentutkimus.
Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, joka perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teossarjaan Suomen Kansan Sävelmiä (1898 - 1933). Tietokannassa sävelmät on julkaistu eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva). Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos.
Suomen Kansan Vanhoissa Runoissa (SKVR) julkaistiin 1908–1948, 1995 lähes kaikki arkistoihin tallennettu ja kirjallisista lähteistä löydetty kalevalainen runous. SKVR-tietokanta perustuu tähän teokseen.
Näyttelyitä käsitöiden ja käsiteollisuuden teemoista ja historiasta.
SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.
Karttaan on koottu tuhansia erilaisia taruja Norjan ja Ruotsin alueelta. Kartan ovat koonneet Norwegian Folklore Archives ja Institute for Language and Folklore (Göteborg, Sweden).
Museoviraston sivusto tiilen historiasta Suomessa.
Sivusto Suomen ensimmäisen arkkiveisun kirjoittajasta Tuomas Ragvaldinpojasta.
Kerää, järjestää ja tallentaa sosialidemokraattisen työväenliikkeen ja kansanliikkeiden asiakirjallista kulttuuriperintöä. Poliitikot, kulttuurivaikuttajat, puolueet, poliittiset järjestöt, ammattiyhdistysliike, työväenperinne ja suomalaisen järjestöelämän koko kirjo kuluttajaliikkeestä sosiaalialan ja kulttuurialan järjestöihin on edustettuna. Muistitietokokoelmiin on talletettu henkilöiden kertomuksista omasta elämästään ja kuinka he ovat sen kokeneet.
Vanhan kirjasuomen korpuksessa on Ruotsin vallan aikana (1500-luvulta n. vuoteen 1810) ilmestyneitä eri alojen teoksia, tuolta ajalta säilyneitä laajahkoja käsikirjoituksia (joista suurin osa on myöhemmin ilmestynyt painettuna) sekä yksittäisiä almanakka- ja asetustekstejä, saarnoja ja runotekstejä. (Kotimaisten kielten keskus)