Aleksis Kiven Nummisuutarit (1864) on kaikkien aikojen suosituimpia suomalaisia komedioita. Ensipainoksen jälkeen näytelmästä on tehty kymmenittäin eri laitoksia sekä näyttämö- ja elokuvasovituksia. Nummisuutarien kriittinen editio tuo näytelmän nykylukijalle siinä muodossa kuin Kivi itse sen julkaisi. (Edith – suomalaisen kirjallisuuden kriittiset editiot, SKS.)

Yli 60 000 ilmaista elektronista kirjaa, myös suomenkielisiä. Painopiste vanhemmassa, jo tekijänoikeuksiltaan vanhenneessa kirjallisuudessa.

Projekt Runeberg digitoi pohjoismaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Mukana on isojakin hakuteoksia. Tekstien sisältöön voi tehdä sanahakuja.

Den historisk-kritiska utgåvan Samlade skrifter av Edith Södergran omfattar hela hennes litterära produktion och hennes bevarade brev.
(Litteraturbanken.se, Svenska litteratursällskapet i Finland)

Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg i tjugo delar hör till de mest omfattande verken i Svenska litteratursällskapets skriftserie. Det är en historisk-kritisk kommenterad utgåva av skaldens samtliga diktverk, dramatik, prosa, översättningar, psalmer, artiklar och brev. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.

SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.

SKS:n kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Kirjaston keskeisalat ovat kulttuurien tutkimus ja kirjallisuudentutkimus.

Tietokannassa on perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta miehestä ja naisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös Seuran ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.

Suomen kirjailijat -tietokanta sisältää lyhyitä elämäkertatietoja vuoden 1809 jälkeen tuotantonsa aloittaneista suomalaisista kirjailijoista, kirjallisuudentutkijoista ja kääntäjistä. Tietokannassa on yli 4900 henkilön tiedot.

Suomen kirjallisuuden käännökset -tietokannassa on viitetietoja suomalaisen, suomenruotsalaisen ja saamelaisen kauno- ja tietokirjallisuuden käännöksistä.

Runeberg-projektin digitaalinen faksimile-painos Karl Warburgin Svensk litteraturhistoria i sammandrag -teoksesta (1904). Kirja sisältää tietoa ruotsalaisista kirjailijoista keskiajalta 1800-luvulle.

Vanhan ruotsin ymmärtämiseen soveltuva sanakirja. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) är en historisk ordbok som beskriver svenskt skrift­språk från 1521 till våra dagar och omfattar 37 band och cirka 500 000 uppslags­ord. Det första bandet trycktes år 1898, det senaste 2017. Idag är artiklarna a—vret färdiga och publicerade. Ordboken är ett viktigt hjälpmedel framför allt vid läsning av äldre texter, och den riktar sig såväl till forskare som till alla andra som är intresserade av ord och uttryck.

SLS:n arkistosta löytyy runsaasti tietoa Suomen ruotsinkielisestä kulttuurista ja aineiston kirjo on laaja. Arkistossa on aineistoa liittyen henkilö-ja kirjallisuushistoriaan, teatterihistoriaan, kansanmusiikkiin ja kansantanssiin, kansankulttuuriin ja -perinteisiin, nimistöön, kieliin, yhteisöihin, seuroihin ja yhteiskuntaan. Aineisto käsittää käsikirjoituksia, piirroksia, karttoja, valokuvia sekä ääni- ja kuvatallenteita. Arkisto kerää, hoitaa ja saattaa käyttöön aineistoaan.

Apuväline vanhan ruotsin ymmärtämiseen: "På svenska.se kan du söka i tre ordböcker: Svenska Akademiens ordlista, Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien och Svenska Akademiens ordbok."

Tuglas-seuran valokuva-arkisto sisältää tuhansia Viroa käsitteleviä tai seuran toimintaan liittyviä valokuvia.

Kuninkaallisessa Turun akatemiassa (sv. Kongliga akademien i Åbo, lat. Regia academia aboensis) ilmestyi vuosina 1642-1828 noin 4433 väitöskirjaa tai muuta opinnäytettä. Digitaalisiin väitöskirjoihin on liitetty eri teoskappaleista löytyvät onnittelu- ja omistuskirjoitukset sekä muut aikalaismerkinnät. Kokoelman perustana on käytetty Jorma Vallinkosken luetteloa Turun Akatemian väitöskirjat 1642 -1828. Helsinki 1962-1966. Kokoelmaan on liitetty myös Pehr Kalmin (1716-1779) väitöskirjat.

Vanhan kirjasuomen korpuksessa on Ruotsin vallan aikana (1500-luvulta n. vuoteen 1810) ilmestyneitä eri alojen teoksia, tuolta ajalta säilyneitä laajahkoja käsikirjoituksia (joista suurin osa on myöhemmin ilmestynyt painettuna) sekä yksittäisiä almanakka- ja asetustekstejä, saarnoja ja runotekstejä. (Kotimaisten kielten keskus)

Sivusto Vienan Karjalan runokylistä. Sivut sisältävät tekstiaineiston lisäksi valokuvia, panoraamoja ja runonlaulunäytteitä nykyajalta.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ja Svenska litteratursällskapet i Finlandin yhteistyönä toteuttama editio Zacharias Topeliuksen Maamme kirjasta (toim. Reeta Holopainen, Sakari Katajamäki ja Ossi Kokko). Editio painottaa Maamme kirja -suomennoksia vuosilta 1878, 1915 ja 1944.

Brevsam on kirjetietokanta, jossa voit selailla kokoelmiin kuuluvien kirjeiden tietoja. Kirjeitä voi hakea sekä lähettäjän että vastaanottajan nimeillä. Hakutuloksesta selviää, montako kirjettä tiettyyn kirjeenvaihtoon kuuluu, milloin ne on kirjoitettu ja mihin kokoelmaan kirjeet kuuluvat.