Lähteille
Linkkejä humanistisen alan lähde- ja tutkimusaineistoihin sekä aineistojen käyttöä tukeviin palveluihin ja viitetietokantoihin. Jos havaitset tietokannassa puutteita vihjaa siitä Agricolan toimitukselle ”Ehdota aineistoa” -linkin kautta.
eKokoelmat sisältää tieliikennehistoriaan liittyvää aineistoa.
Elias Lönnrotin (1802 - 1884) kirjeenvaihto avaa ainutlaatuisen näkymän 1800-luvun suomalaisen oppisivistyneistön maailmaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee kirjeiden faksimilet ja transkriptiot, joita on täydennetty kommentaarein. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-tiedostoina. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan Lönnrotin kirjoittamat noin 1800 yksityiskirjettä vaastanottaja kerrallaan. Kokoelma täydentyy jatkuvasti
Elonet on Kansallisen audiovisuaalisen instituutin tarjoama tietokanta ja suoratoistopalvelu. Elonetissa on katsottavissa Kavin omistamat pitkät elokuvat sekä tuhansia mainos-, dokumentti- ja lyhytelokuvia sekä muita filmikatkelmia yli sadan vuoden ajalta. Myös kaikki sota-ajan uutiskatsaukset ja Finlandia-katsaukset ovat vapaasti katseltavissa.
Kansallisen audiovisuaalisen instituutin palvelu julkaisee Suomen audiovisuaalista historiaa. Keskeisenä aineistona ovat elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston kokoelmat. Sivustolta löytyy dokumenttielokuvia, uutiskatsauksia, mainosfilmejä ja fiktioelokuvia. Ajallinen painopiste on suomalaisen elokuvan kultakaudesta 1960-luvulle.
Kasvi- ja eläintieteen digitoitua kirjallisuutta. Helsingin yliopiston erikoiskokoelmat.
Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sisältö täydentyy jatkuvasti.
Kansansatuja, folklorea ja mytologiaa lajiteltuna useasta eri maasta.
Tietokanta Viron arkistoista löytyvistä valokuvista.
Kokoelma sisältää pääosan Turun hiippakunnassa keskiajalla laadittujen ja käytettyjen kirjojen säilyneistä jäänteistä.
Kansalliskirjaston Fragmenta membranea -kokoelma sisältää leijonanosan keskiaikaisen Ruotsin valtakunnan itäosissa, Turun hiippakunnassa, laadittujen ja käytettyjen kirjojen jäänteistä. Fragmenta membranea -tietokanta sisältää 9319 digitoitua pergamenttilehteä,900- ja 1000-lukujen taitteesta aina 1500-luvun puoliväliin.
Akseli Gallen-Kallelan elämälle ja taiteelle omistettu museo
Georg August Wallin (1811–1852) reste på 1840-talet i Mellanöstern för att samla in material om arabiska dialekter och beduinstammar. Wallins unika material finns främst bevarat i dagböcker och brev men också i anteckningar han gjorde på svenska med arabisk skrift. Skrifter är en vetenskaplig illustrerad utgåva av Wallins efterlämnade papper. I varje del ingår kommentarer och artiklar som kontextualiserar materialet. (Svenska litteratursällskapet i Finland)
Suomen sukututkimusseuran hautakivitietokanta.
Tietokantaan tallennetut noin 5800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta ovat hänen mittavan karttatutkimuksensa satoa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta aina 1930-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600–1800-lukujen kartoissa. Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston, Ruotsin kansallisarkiston tai sen osana toimivan Sota-arkiston kokoelmista.
Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä tietokanta sisältää tietoa eri arkistoissa olevista suomalaisista henkilökuvista, muotokuvista, muistomerkeistä ja erilaisista jälkimaineeseen liittyvistä asioista. Kannassa on myös kuvatiedostoja, joita voi selata verkossa ja tilata digitaalisina kopioina.
Åbo Akademis bibliotek har ett i finländska förhållanden stort kulturarv i form av tryckta böcker, småskrifter, affischer, handskrifter och bilder. Inom projektet Hereditas culturalis görs detta kulturarv tillgängligt i digital form. Vissa specialsamlingar eller enskilda verk är digitaliserade i sin helhet, andra presenteras i form av exempelsamlingar.
Lydia sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita, pienpainatteita, äänitallenteita ja rakennuspiirustuksia sekä postikortteja. Suurin osa aineistosta on julkaistu 1800-luvulla ja peräisin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja kaupunginarkiston kokoelmista sekä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon ja Suomalaisen kirjakaupan kokoelmista.
Íslendingasögur -saagan tapahtumat linkitettynä Islannin karttaan.
Internet Archiven suomenkieliset digitoidut kirjat
Tekstejä uskonnoista, mytologiasta, legendoista, folkloresta, ja okkultistisista ja esoteerisista aiheista.
Portaali sisältää henkilökuvan, kronologian ja artikkeleiden lisäksi Paasikiven omaa tuotantoa, päiväkirjoja ja muistelmia sekä Paasikivestä kertovaa tutkimusaineistoa, alkuperäislähteitä ja audiovisuaalista materiaalia.
Sisältää Snellmanin teoksia, kirjeitä, lehtiartikkeleita lausuntoja, konsepteja ja muita dokumentteja sekä kuvia. Julkaisija Snellman-instituutti ry.
Tallentaa keskeisiä suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Kokoelmiin kuuluu lehtikuvaajien, sanoma- ja aikakauslehtien sekä kuvatoimistojen arkistoja 1900-luvun alkupuolelta nykypäiviin. JOKA:n kokoelmista löytyy itsenäisyyden ajan julkinen Suomi: politiikan keskeinen uutiskuvasto ja vaikuttajat, populaarikulttuurin, viihteen ja urheilun henkilöt ja tapahtumat. Runsaasti aineistoa on myös modernisoituvasta yhteiskunnasta: elinkeinoelämästä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta, tuotekulttuurista, muodista, liikenteestä ja rakennetun ympäristön muutoksista. JOKA tallentaa myös kuvajournalismin historiaa ja lehtikuvaajan ammattikuvan muuttumista.
Juhani Ahon teoksista on pyritty valitsemaan digitoitavaksi sellaisia, joiden ensipainoksia ei ole aiemmin digitoitu muualla.
Sivusto sisältää tietoa Suomen Talousseuran arkistosta. Joitakin yksittäisiä esimerkkejä arkistosta on myös digitoituna sivustolla.
Lähteillä on Suomen Kansallisgallerian arkistokokoelmien ja kirjaston tuottama sivusto. Se esittelee ja taustoittaa poimintoja arkiston ja kirjaston kokoelmista, joihin kuuluu asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä, julkaisuja ja muita dokumentteja. Arkistossa säilytetään Suomen kuvataiteeseen liittyvää aineistoa 1800-luvulta nykypäivään.
Arkistokokoelmissa on taidehistoriallisia asiakirjoja, lehtileikkeitä ja audiovisuaalisia dokumentteja. Kansallisgallerialla on myös Suomen laajimmat suomalaista kuvataidetta ja taiteilijoita käsittelevät kuvakokoelmat.
Kansalliskirjaston aarteet esittelee Pelasta Kirja -ohjelmaan kuuluvia arvoteoksia, joiden digitointi ja tarvittaessa myös konservointi on toteutettu yksityisten lahjoittajien – yksityishenkilöiden, yritysten ja yhteisöjen – tuella.
Osa Kansalliskirjaston digitoimista kirjoista, kartoista ja muista teoksista on nyt myös saatavilla täältä. Vuotta 1929 uudemmat digitaaliset aineistot ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.
Kotimaista kaunokirjallisuutta vapaasti luettavana ja tutkittavana. 1800-luvun sekä 1900-luvun alun suomalaisen kaunokirjallisuuden kokoelma.