Elias Lönnrotin (1802 - 1884) kirjeenvaihto avaa ainutlaatuisen näkymän 1800-luvun suomalaisen oppisivistyneistön maailmaan. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura julkaisee kirjeiden faksimilet ja transkriptiot, joita on täydennetty kommentaarein. Aineisto on vapaasti käytettävissä ja muokattavissa xml-tiedostoina. Ensimmäisessä vaiheessa julkaistaan Lönnrotin kirjoittamat noin 1800 yksityiskirjettä vaastanottaja kerrallaan. Kokoelma täydentyy jatkuvasti

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin palvelu julkaisee Suomen audiovisuaalista historiaa. Keskeisenä aineistona ovat elokuva-arkiston sekä radio- ja televisioarkiston kokoelmat. Sivustolta löytyy dokumenttielokuvia, uutiskatsauksia, mainosfilmejä ja fiktioelokuvia. Ajallinen painopiste on suomalaisen elokuvan kultakaudesta 1960-luvulle.

Finna on arkistojen, kirjastojen ja museoiden yhteinen verkkopalvelu, joka tarjoaa pääsyn muistiorganisaatioiden kaikkiin aineistoihin ja palveluihin. Sisältö täydentyy jatkuvasti.

Kokoelma sisältää pääosan Turun hiippakunnassa keskiajalla laadittujen ja käytettyjen kirjojen säilyneistä jäänteistä.

Georg August Wallin (1811–1852) reste på 1840-talet i Mellanöstern för att samla in material om arabiska dialekter och beduinstammar. Wallins unika material finns främst bevarat i dagböcker och brev men också i anteckningar han gjorde på svenska med arabisk skrift. Skrifter är en vetenskaplig illustrerad utgåva av Wallins efterlämnade papper. I varje del ingår kommentarer och artiklar som kontextualiserar materialet. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Tietokantaan tallennetut noin 5800 karttaa ja niihin liittyvät noin 6350 karttakuvaketta ovat hänen mittavan karttatutkimuksensa satoa. Kokoelma sisältää karttoja Suomen alueilta 1400-luvun lopulta aina 1930-luvulle asti pääpainon ollessa kuitenkin 1600–1800-lukujen kartoissa. Alkuperäiset kartat ovat pääsääntöisesti löydettävissä joko Kansallisarkiston, Ruotsin kansallisarkiston tai sen osana toimivan Sota-arkiston kokoelmista.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran ylläpitämä tietokanta sisältää tietoa eri arkistoissa olevista suomalaisista henkilökuvista, muotokuvista, muistomerkeistä ja erilaisista jälkimaineeseen liittyvistä asioista. Kannassa on myös kuvatiedostoja, joita voi selata verkossa ja tilata digitaalisina kopioina.

Åbo Akademis bibliotek har ett i finländska förhållanden stort kulturarv i form av tryckta böcker, småskrifter, affischer, handskrifter och bilder. Inom projektet Hereditas culturalis görs detta kulturarv tillgängligt i digital form. Vissa specialsamlingar eller enskilda verk är digitaliserade i sin helhet, andra presenteras i form av exempelsamlingar.

Lydia sisältää vanhaa Hämeenlinnaa käsittelevää kirjallisuutta, karttoja, artikkeleita, pienpainatteita, äänitallenteita ja rakennuspiirustuksia sekä postikortteja. Suurin osa aineistosta on julkaistu 1800-luvulla ja peräisin Hämeenlinnan kaupunginkirjaston ja kaupunginarkiston kokoelmista sekä Hämeenlinnan Postimerkkikerhon ja Suomalaisen kirjakaupan kokoelmista.

Íslendingasögur -saagan tapahtumat linkitettynä Islannin karttaan.

Portaali sisältää henkilökuvan, kronologian ja artikkeleiden lisäksi Paasikiven omaa tuotantoa, päiväkirjoja ja muistelmia sekä Paasikivestä kertovaa tutkimusaineistoa, alkuperäislähteitä ja audiovisuaalista materiaalia.

Sisältää Snellmanin teoksia, kirjeitä, lehtiartikkeleita lausuntoja, konsepteja ja muita dokumentteja sekä kuvia. Julkaisija Snellman-instituutti ry.

Tallentaa keskeisiä suomalaisia lehtikuvakokoelmia. Kokoelmiin kuuluu lehtikuvaajien, sanoma- ja aikakauslehtien sekä kuvatoimistojen arkistoja 1900-luvun alkupuolelta nykypäiviin. JOKA:n kokoelmista löytyy itsenäisyyden ajan julkinen Suomi: politiikan keskeinen uutiskuvasto ja vaikuttajat, populaarikulttuurin, viihteen ja urheilun henkilöt ja tapahtumat. Runsaasti aineistoa on myös modernisoituvasta yhteiskunnasta: elinkeinoelämästä, teollistumisesta ja kaupungistumisesta, tuotekulttuurista, muodista, liikenteestä ja rakennetun ympäristön muutoksista. JOKA tallentaa myös kuvajournalismin historiaa ja lehtikuvaajan ammattikuvan muuttumista.

Juhani Ahon teoksista on pyritty valitsemaan digitoitavaksi sellaisia, joiden ensipainoksia ei ole aiemmin digitoitu muualla.

Sivusto sisältää tietoa Suomen Talousseuran arkistosta. Joitakin yksittäisiä esimerkkejä arkistosta on myös digitoituna sivustolla.

Lähteillä on Suomen Kansallisgallerian arkistokokoelmien ja kirjaston tuottama sivusto. Se esittelee ja taustoittaa poimintoja arkiston ja kirjaston kokoelmista, joihin kuuluu asiakirjoja, valokuvia, lehtileikkeitä, julkaisuja ja muita dokumentteja. Arkistossa säilytetään Suomen kuvataiteeseen liittyvää aineistoa 1800-luvulta nykypäivään.

Arkistokokoelmissa on taidehistoriallisia asiakirjoja, lehtileikkeitä ja audiovisuaalisia dokumentteja. Kansallisgallerialla on myös Suomen laajimmat suomalaista kuvataidetta ja taiteilijoita käsittelevät kuvakokoelmat.

Kotimaista kaunokirjallisuutta vapaasti luettavana ja tutkittavana. Helsingin yliopiston, Kansalliskirjaston ja Helsingin yliopiston kirjaston palvelussa on julkaistu noin 600 digitoitua klassikkoteosta yhteensä 38 kirjailijalta, pääosin vanhoja teoksia, joita tekijänoikeuslaki ei enää koske.

Aineistopalvelu on tarjolla muun muassa suomenkielisiä tekstejä 1500-luvulta 1900-luvun alkuun, suomalaisia sananparsia, tasavallan presidenttien uudenvuodenpuheet.

Krigsarkivet har en omfattande samling av kartor och ritningar - bortåt 1 miljon objekt. Där ingår en mycket stor mängd handritade kartor från 1600-, 1700- och 1800-talen, som omfattar både nuvarande Sverige och andra delar av världen.

Kulttuuriympäristön rekisteriportaali on Museoviraston ylläpitämä palvelu, josta löytyy tietoa muinaisjäännöksistä ja rakennetusta ympäristöstä.

Rekistereissä on tietoa muinaisjäännöksistä, niiden hoidosta ja niitä koskevista tutkimushankkeista sekä

Uuden Suomen lehtikuvia 1950- ja 1960-luvulta vapaasti katsottavissa, jaettavissa ja käytettävissä. Kuvat on valittu Alma Median lahjoittamasta noin 2,5 miljoonan kuvan negatiiviarkistosta.