Aineistotietokannassa on tietoja museon historiaa käsittelevistä kirjoista, tutkimuksista, artikkeleista sekä käsikirjoituksista ja opinnäytetöistä.
Haastattelutietokannassa on tietoja museon toimintaan vaikuttaneista henkilöistä, joista on tehty haastattelut.

Suomen Sukututkimusseura on kaikille avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tavoitteena on jo vuodesta 1917 lähtien ollut laadukkaan sukututkimuksen edistäminen. Seura pyrkii yhdistämään sukututkijoita, turvaamaan sukututkimuksen toimintaedellytykset Suomessa ja kehittämään sukututkijoiden tieto-taitoa. Seuran kotisivuilla on tietoa seurasta ja apuvälineitä sukututkimuksen tekemiseen.

Verkkopalvelusta löydät kaikki Suomen ulkomaanedustustojen raportit vuosilta 1918–1945. Raportit olivat tuolloin edustustojen tärkein tapa tuottaa tietoa asemamaan ulkopolitiikasta, sisäpolitiikasta, talouselämästä, yhteiskunnasta ja Suomen kannalta tärkeistä tapahtumista. Edustustot lähettivät raporttien lisäksi sähkösanomia ja kirjeitä, jotka löytyvät ulkoministeriön arkistosta. Palvelussa on noin 14 000 raporttia.

Museon kokoelmissa on yli 2 miljoonaa valokuvaa. Valokuvataiteen lisäksi kokoelmissa on myös lehtikuvia, mainoskuvia, muotikuvat, dokumenttikuvia, muotokuvia, albumikuvia, arkkitehtuurikuvia, maisemakuvia ja luontokuvia.

Vanhan ruotsin ymmärtämiseen soveltuva sanakirja. Svenska Akademiens ordbok (SAOB) är en historisk ordbok som beskriver svenskt skrift­språk från 1521 till våra dagar och omfattar 37 band och cirka 500 000 uppslags­ord. Det första bandet trycktes år 1898, det senaste 2017. Idag är artiklarna a—vret färdiga och publicerade. Ordboken är ett viktigt hjälpmedel framför allt vid läsning av äldre texter, och den riktar sig såväl till forskare som till alla andra som är intresserade av ord och uttryck.

Apuväline vanhan ruotsin ymmärtämiseen: "På svenska.se kan du söka i tre ordböcker: Svenska Akademiens ordlista, Svensk ordbok utgiven av Svenska Akademien och Svenska Akademiens ordbok."

Linkit Suomalaisen kirjallisuuden Seuran aineistoluetteloihin ja -hakemistoihin sekä kulttuurien tutkimuksen ja kotimaisen kirjallisuuden tutkimuksen kannalta keskeisiin tietokantoihin ja muihin verkkotiedonlähteisiin.

Tieteen kansallinen termipankki (TTP) rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen termipankin historian aihealue. Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Perinnöntutkimus (engl. heritage studies) on humanistisia ja yhteiskuntatieteitä yhdistelevä tutkimusala, joka tarkastelee menneisyyden käyttöä ja menneisyydelle annettuja merkityksiä kulttuurisena, yhteisöllisenä ja yhteiskunnallisena ilmiönä. Perinnöntutkimus analysoi aatteiden, arvojen, identiteettien, ideologioiden, poliittisten ja taloudellisten intressien kautta suodatettuja menneisyyden tulkintoja ja esityksiä. Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Tieteen kansallinen termipankki rakentaa kaikkien Suomessa harjoitettavien tieteenalojen yhteisen, avoimen ja jatkuvasti päivitettävän termitietokannan tiedeyhteisön ja kansalaisten käyttöön. Hanke toteutetaan talkooperiaatteella yhteistyössä koko maan tutkijoiden kanssa.

Sivulle on koottu keskeisiä pitkiä aikasarjataulukoita eri tilastoaiheista. Aikasarjat alkavat pääsääntöisesti 1900-luvun alkupuolelta, osa niistä jopa 1700-luvun puolivälistä.

Tilaushistoriakeskus on historia-alan yhteisöjen ylläpitämä palveluorganisaatio, jonka tehtävänä on palvella historiateosten teettäjiä ja tekijöitä. Se työskentelee alan tieteellisen tason ja yhteiskunnallisen arvostuksen kohottamiseksi, ja sille on kertynyt kokemuksia sadoista historiahankkeista. Tilaushistoriakeskus on yleishyödyllinen ja voittoa tavoittelematon yhteisö, jonka toiminta perustuu asiantuntemukseen.

Viipurin digitaalinen atlas on osa Suomen Akatemian rahoittamaa suomalais-venäläistä tutkimusprojektia ”Meanings of an Urban Space, Past and Present”. Digitaalista kartastoa päivitetään ja siihen lisätään jatkossa uutta informaatiota osana Karjalan Kulttuurirahaston rahoittaman Viipurin historiallinen kartasto –tutkimushanketta.

Ohjeisto on tehty malliksi, jonka perusteella digitaalisiin lähteisiin, vaikkapa Internetin tekstiarkistoihin, sähköpostiviesteihin, DVD-esityksiin, WWW-sivustoihin tai tietokonepeleihin voi tieteellisissä tutkimuksissa viitata. (Wikikirjasto)

Tilastokeskuksen keräämä lista lähteistä, joiden avulla voi tutustua itsenäisyyden ajan lukuihin, osin vähän vanhempiinkin. Mukana on myös 1920- ja 1930-luvuilta alkavia tilastoja.