Oulun Arkki sisältää vanhaa Pohjois-Pohjanmaata käsittelevää kirjallisuutta ja erilaisia pienpainatteita digitaalisessa muodossa. Aineisto on jaoteltu oikeanpuoleisen valikon mukaisiin teemoihin. Pääpaino on kaunokirjallisuudessa ja historiallisissa

Porvarillisen Työn Arkisto (PTA) on perustettu vuonna 1975 säilyttämään ja kokoamaan konservatiivista yhteiskunnallista toimintaa koskevia ja porvarillisissa järjestöissä syntyneitä asiakirjoja.

Program-Bladet (verkossa saatavilla vuosikerrat 1882, 1892-1901) sisältää yksityiskohtaiset tiedot Helsingissä järjestetyistä teatteriesityksistä ja konserteista sekä yritysten mainoksia.

Yli 60 000 ilmaista elektronista kirjaa, myös suomenkielisiä. Painopiste vanhemmassa, jo tekijänoikeuksiltaan vanhenneessa kirjallisuudessa.

Projekt Runeberg digitoi pohjoismaista kauno- ja tietokirjallisuutta. Mukana on isojakin hakuteoksia. Tekstien sisältöön voi tehdä sanahakuja.

Museoviraston koululaisille suunnattu näyttely Suomen puurakentamisen perinteestä

Aalto-yliopistoon liittyviä kuva-aineistoja. Tietokannasta löydät korkeakoulun historiaa, taiteellista toimintaa ja tutkimusta esitteleviä kuvia. Aalto yliopistoksi yhdistyivät 2010 oppilaitokset joita aiemmin kutsuttiin nimillä: Helsingin teknillinen reaalikoulu, Polyteknillinen koulu, Polyteknillinen opisto, Suomen Teknillinen Korkeakoulu, Taideteollisuuskeskuskoulu, Taideteollinen korkeakoulu ja Helsingin kauppakorkeakoulu.

Radio- ja tv-arkisto (RTVA) sisältää tallennettuja radio- ja tv-ohjelmia vuodesta 2009 lähtien. RTVAn keräämisestä ja käyttöön asettamisesta vastaa Kansallinen audiovisuaalinen arkisto. Radio- ja tv-arkistoa voi käyttää Kansalliskirjaston ja muiden vapaakappalekirjastojen työasemilta.

Raita sisältää Kansalliskirjaston Kansallisen äänitearkiston kokoelmista digitoituja tekijänoikeudesta vapaita äänitteitä.

Ruotsin kansallisarkiston hakusivusto. Hakea voi sekä digitoiduista aineistoista että kansallisesta arkistotietokannasta.

Den historisk-kritiska utgåvan Samlade skrifter av Edith Södergran omfattar hela hennes litterära produktion och hennes bevarade brev.
(Litteraturbanken.se, Svenska litteratursällskapet i Finland)

Samlade skrifter av Johan Ludvig Runeberg i tjugo delar hör till de mest omfattande verken i Svenska litteratursällskapets skriftserie. Det är en historisk-kritisk kommenterad utgåva av skaldens samtliga diktverk, dramatik, prosa, översättningar, psalmer, artiklar och brev. (Svenska litteratursällskapet i Finland)

Perinteenkerääjä ja kirjailija Samuli Paulaharjun (1875–1944) teoksia digitoituna. Kirjailija Samuli Paulaharju (1875-1944) oli Oulun kuuromykkäinkoulun opettaja, joka keräsi matkoillaan eri puolilta Suomea, Karjalaa, Lappia ja Ruijaa suuren määrän kansanperinnettä. Hän myös piirsi ja valokuvasi esineistöä ja rakennuksia, ihmisiä ja heidän ympäristöään sekä keräsi esineistöä. (SKS, Kansalliskirjasto)

Kansalliskirjasto on digitoinut kaikki Suomessa vuosina 1771-1929 ilmestyneet sanomalehdet, ja ne ovat vapaasti käytössä tämän palvelun kautta. Uudemmat digitoidut sanoma- ja aikakauslehdet ovat käytettävissä kaikissa vapaakappalekirjastoissa.

Siiri on Tampereen museoiden ja pirkanmaalaisten paikallismuseoiden yhteinen esineitä ja valokuvia sisältävä tietokanta.

Siirtolaisuusinstituutin sivuilla on kuva-arkisto, siirtolaisrekisteri ja digitoitua siirtolaisuuteen liittyvää kirjallisuutta

Peter von Baghin käsikirjoittaman TV-dokumentin yhteyteen valmistettu verkkosivusto (osittain puuttellinen)

Sjöhistoriska institutet vid Åbo Akademi (SHIÅA) är ett specialarkiv och -bibliotek med inriktning på sjöhistoria och maritimetnologi. Institutets historia går tillbaka till år 1936 då Sjöhistoriska museet vid Åbo Akademi grundades som det första sjöfartsmuseet i Finland. Sjöhistoriska institutet har till uppgift att främja sjöhistorisk och maritimetnologisk dokumentation, forskning, undervisning och information

SKS:n digikirjasto sisältää Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran kirjaston kokoelmista digitoitua kotimaista kaunokirjallisuutta, kansanperinnejulkaisuja ja kansankirjoittajien teoksia. Pääosa aineistosta on peräisin 1800-luvulta.

StatFin on maksuton tietokanta, joka sisältää Suomea koskevaa keskeistä tilastotietoa suomen, ruotsin ja englannin kielellä.

Suomalainen verkkoarkisto sisältää Kansalliskirjaston vuodesta 2006 lähtien haravoimia verkkoaineistoja. Aineistoon voi tehdä vapaasti hakuja verkossa mutta arkistoidut verkkoaineistot ovat käytettävissä vapaakappalekirjastojoen työasemilla.

SKS:n kokoelmissa on aineistoa perinteen ja nykykulttuurin sekä kirjallisuuden ja kulttuurihistorian aloilta. Kirjaston keskeisalat ovat kulttuurien tutkimus ja kirjallisuudentutkimus.

Tietokannassa on perustiedot niistä noin 2000 suomalaisesta miehestä ja naisesta, jotka kutsuttiin Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran jäseneksi vuosina 1831–1892. Mukana ovat myös Seuran ulkomaiset kirjeenvaihtajajäsenet.

ELKAn tarkoitus on turvata suomalaista elinkeinoelämää koskevan ja sivuavan historiatiedon ja -perinteen säilyminen. Elkassa oleva materiaali on tarkoitettu eri tieteenalojen tutkijoiden sekä muiden tiedon tarvitsijoiden hyödynnettäväksi. Elkan yhteydessä toimii myös suomalaisen muotoilun arkisto.

Suomalaisten kansansävelmien elektroninen tietovaranto, joka perustuu Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran julkaisemaan teossarjaan Suomen Kansan Sävelmiä (1898 - 1933). Tietokannassa sävelmät on julkaistu eri tiedostomuotoina (MIDI, Scorch-nuotinnos, GIF-kuva). Palvelua ylläpitää Jyväskylän yliopiston Musiikin laitos.