Aasian historialliset kaupunkivaltiot

Uuden ajan alussa Eurooppa kurkotti kaikkialle maailmaan Marco Polon tarinoiden kiinalaisten kulta-aarteiden perässä. Samalla kun eurooppalaisten maapallon tuntemus parani, kuningashuoneet saivat uusia alusmaita ja mantereita hallittavikseen. Itse tavoiteltu Kiina ei kuitenkaan ollut alistettavissa siirtomaaksi, sillä oli omat keisarinsa ja etunsa maailmassa valvottavina. Kaukoidän kalliilla ylellisyystuotteilla oli kysyntää länsimaissa.

Sivonen, Seppo: Aasian kaupunkivaltioiden historia. Hongkong, Macao ja Singapore. Gaudeamus, 2006. 281 sivua. ISBN 951-662-958-X.

Uuden ajan alussa Eurooppa kurkotti kaikkialle maailmaan Marco Polon tarinoiden kiinalaisten kulta-aarteiden perässä. Samalla kun eurooppalaisten maapallon tuntemus parani, kuningashuoneet saivat uusia alusmaita ja mantereita hallittavikseen. Itse tavoiteltu Kiina ei kuitenkaan ollut alistettavissa siirtomaaksi, sillä oli omat keisarinsa ja etunsa maailmassa valvottavina.

Kaukoidän kalliilla ylellisyystuotteilla oli kysyntää länsimaissa. Kauppahuoneet reittiensä ja Kiina kauppatulojensa varmistamiseksi saivatkin sovittua molempia tyydyttävistä järjestelyistä. Näin syntyneitä Hongkongia, Macaota ja Singaporea käsittelee Seppo Sivonen viime vuonna julkaistussa Aasian kaupunkivaltioiden historiassa. Esipuheen mukaan teos on tarkoitettu akateemista Aasian historian opetusta varten.

Jo 1500-luvulla Portugali sopi Guangdongin paikallisten viranomaisten kanssa Macaon kauppapaikan perustamisesta. Lissabonissa saari lisättiin hallittuihin alueisiin, mutta vastaavaa vähennystä ei Pekingissä tehty. Kaikkinaista omavaraisuutta ja sisäänpäin kääntynyttä itsenäisyyttä korostaneen Ming-dynastian (1368-1644) vaikutus Kiinan politiikassa jatkui pitkään. Macaon perustamisen taustalla oli kiinalaisten halu päästä eroon rannikkoa kiusaavista japanilaisista merirosvoista.

Briteillä oli Kantonissa oma kauppa-asemansa, mutta hong-kortteli (ulkomaankaupan yritysten kaupunginosa) ei tyydyttänyt kumpaakaan osapuolta. Koko 1700-luvun ajan etsittiin parempaa ratkaisua: britit uutta siirtomaata ja kiinalaiset ulkomaankaupan ”ulkoistamista”. Länsimaiden Kiinan tuonti oli maksettava hopeassa, tavaran vaihtoon perustuvaan kauppasuhteeseen pääseminen kesti todella pitkään. Nykyäänkin kauppa on Kiinalle vahvasti ylijäämäistä.

Väliaikainen ratkaisu syntyi Napoleonin sotien jälkeen. Kun Hollannin siirtomaat palautettiin pääasiassa brittiläisen Itä-Intian kauppakomppanian hallusta entisen emämaan hallintaan, Thomas Stamford Raffles (1781-1826) vastusti hanketta. Neuvoteltuaan kauppakomppanian ja Johoren sulttaanikunnan kruununperijöiden kanssa Raffles perusti siirtokunnan 1819 Malakan niemimaan kärjessä olevalle saarelle. Jo saman vuoden aikana sinne muutti muutamia brittejä ja tuhansittain kiinalaisia.

Ulkomaalaisten kauppiaiden asema kävi Kantonissa 1830-luvulle tultaessa entistä ahtaammaksi. Keisari Daognang kielsi 1836 laittoman oopiumikaupan. Kiristynyt ilmapiiri leimahti sodaksi 1839. Ensimmäisen oopiumisodan (1839-1842) päätteeksi britit saivat havittelemansa: Hongkongin. Näin Macao sai viereensä kilpailijan, jolla oli etunaan luonnon muovaama syväsatama.

Macaon 1800-luku oli Seppo Sivosen mukaan vaikea. Ruotsalaisen Macaon konsulin Anders Ljungstedtin (1759-1835) mukaan Macao oli itse asiassa kiinalaisille vuokraa maksava kiinalaisterritorio. Singapore ja Hongkong ottivat osansa markkinoista – Hongkong pyrki jopa kontrolloimaan Macaota osana itseään.

Tee-, silkki- ja oopiumimarkkinoita riitti kuitenkin kaikille. 1880-luvulla Taiping-kapinan jälkeen Macaoon muutti kiinalaistehtailijoita pääomineen. 1850-luvulta lähtien kaupunki sai kaksi uutta tulonlähdettä, kulikaupan (kiinalaisten välitys Amerikkaan) ja uhkapelit. 1900-luvulla Macaosta kehkeytyikin Aasian Monte Carlo, kasinokaupunki, jossa kiinalaiset saattoivat tyydyttää uhkapelihimonsa. Huumekauppa loppui ja oopiumiluolat suljettiin 1946.

Hongkong ja Singapore luotsasivat talouttaan jo 1960-luvulla suuntaan, joka suosi voittojen maksimointia, alhaista verotusta ja julkisen talouden kurinalaisuutta. Maapalloistumisen myötä tuolloin syntynyt ”Made in Hongkong” -kestokulutushyödykelaatu ja -tuotantotapa tuntuvat levinneen kaikkialle maailmaan. Jälkiteollisena aikana molemmista kaupungeista tuli Aasian taloustiikereitä.

Macaon taloudellista kehitystä samaan suuntaan jarrutti Itä-Timor. Portugali siirsi vastuun köyhän siirtomaansa kehittämisestä Macaolle: näin tulleja ja kasinolisenssimaksuja virtasi pois kaupungista. Portugalilla ei ollut halua syventää Macaon ja emämaan välisiä kauppasuhteita, korkeiden tullien vuoksi portugalilaiset joivat Iso-Britanniasta hankittua teetä.

Toisen maailmansodan jälkeen kolonialismi oli tullut tiensä päähän niin taloudellisena kuin poliittisena järjestelmänä. Hongkongiin virtasi kuitenkin valtavasti uutta pääomaa Shanghailaisten kauppiaiden paettua kommunistista järjestelmää. Tämä siirtokunta kannatti säilyttää. Singapore sen sijaan sai itsenäistyä 1959. Kiinalais-intialais-brittiläisen monikulttuurisen yhteisön liittäminen osaksi pari vuotta aiemmin itsenäistynyttä Malesiaa olisi ollut hankalaa.

Kiinan kansantasavallalle Hongkong oli kapitalistinen piikki, mutta sen tuomat taloudelliset hyödyt olivat kuitenkin kiistattomat. Vuosituhannen lopulla Hongkong (1997) ja Macao (1999) palautuivat pitkien neuvottelujen jälkeen osaksi Kiinaa. Hongkongin asukkaiden piti luopua brittipasseistaan, mutta macaolaiset saivat pitää Portugalin kansalaisuutensa. Vuonna 2001 Kiinan viennistä kulki 61 prosenttia Hongkongin kautta.

Seppo Sivosen Aasian kaupunkivaltioiden historia on sujuvasti etenevä esitys monikulttuurisista kauppayhteisöistä. Teoksen viimeinen luku, katsaus kaupunkien historiankirjoituksesta on kuitenkin lähinnä kommentoitu kirjallisuusluettelo. Eri kulttuuripiirien historiankirjoituksen esittämistä erilaisista näkemyksistä on enemmän kerrottu pääluvuissa. Parempi ratkaisu olisi ollut koota kaikki nämä huomiot loppulukuun. Teoksen loppuun sijoitetut kronologia ja hakemisto helpottavat teoksen käyttöä – ja tenttiin lukua.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *