Äidit, nuo toivossa väkevät

Teologian tohtori Outi Lehtipuu esittelee teoksessaan Raamatun äidit 21 naista, joista useimpien tärkeä ominaisuus on, että he ovat vähintään yhden pojan äitejä. Kaikkien näiden naisten nimiä ei edes tiedetä, osa heistä tunnetaan vain heidän poikiensa kautta esimerkiksi Mooseksen äitinä tai Sebedeuksen poikien äitinä. Sisällöltään kiinnostava kirja on myös ulkoasultaan kaunis.

Lehtipuu, Outi: Raamatun äidit. Sivustakatsojista päähenkilöiksi. Kirjapaja, 2011. 176 sivua. ISBN 978-952-247-158-1.

Raamatussa keskitytään miehiin ja naisen elämää käsitellään hyvin vähän. Naiset mainitaan tavallisesti jonkun äitinä, vaimona tai tyttärenä. Lehtipuu poimiikin esimerkkinsä usein hyvin vähäisistä viitteistä. Hän pohdiskelee Raamatun äitien tunnelmia ja ajatuksia eri tilanteissa, tavallisesti heidän lastensa elämänvaiheiden kautta. Naisten elämätarinoita käsitellessään Lehtipuu nostaa esille myös nykypäivän naisten elämän ilonaiheita ja kipupisteitä. Tämä toisaalta avaa Raamatun naisia ja tapahtumia tutummiksi mutta myös laajentaa nykypäivän naiselämän perspektiiviä – samanlaisia iloja ja huolenaiheita voi löytää jo Raamatun naisten elämästä. Silti Lehtipuu muistuttaa lukijaa siitä, että elämä ja tavat olivat Raamatun naisten aikana aivan erilaiset kuin nykyään. Kaikkea ei voi sovittaa suoraan nykyaikaan, mutta toisaalta myös aivan toisenlaisen kulttuurin tapojen kauhisteleminen on melko hedelmätöntä. 

Raamattuun kuuluvat kirjoitukset on kirjoitettu hyvin pitkän ajan kuluessa. Tekstit heijastelevat kirjoitusajankohtiaan, mutta niissä näkyy myös viitteitä yhteiskunnan muutoksista. Esimerkiksi Vanhassa testamentissa käsitellään itsestäänselvyytenä moniavioisuutta ja sivu- ja jalkavaimoja, mutta Uudessa testamentissa moniavioisuutta ei mainita. Tämä voi Lehtipuun mukaan johtua siitä, ettei moniavioisuutta käytännössä enää noudatettu, tai sitten kysymyksessä ovat tekstien erilaiset painotukset: Vanhassa testamentissa kerrotaan rikkaista mahtimiehistä, Uudessa testamentissa pääosassa ovat tavalliset, usein vähävaraiset ihmiset. Yhteisenä piirteenä kuitenkin Raamatussa korostetaan äitiyttä. Lapset ovat Jumalan lahja ja palkinto uskovalle. Raamatun teksteissä lapsettomuus johtui nimenomaan naisen hedelmättömyydestä, mutta se oli myös vihjaus jumalattomuudesta tai salaisista pahoista teoista, samaten kuin synnynnäiset vammat ja pysyvät sairaudet nähtiin helposti Jumalan lähettäminä rangaistuksina.

Kirjan epilogissa Lehtipuu nostaa esiin Raamatussa usein käytetyn vertauskuvan Jumalasta isänä ja toteaa, että Raamatussa Jumalaa verrataan myös äitiin. Äitinä Jumala on sekä synnyttäjä, joka antaa elämän, että myös suoja, joka hoivaa, kantaa ja lohduttaa. Ajatus Jumalasta vanhempana voi tehdä Jumalan turvalliseksi ja helposti lähestyttäväksi, mutta toisaalta siinäkin on ongelmansa. 

Kantaäitejä ja sankarinaisia

Raamatun äidit on käsitelty kolmessa osassa, joista ensimmäisen nimi on ”Kansojen kantaäidit”. Vanhan testamentin äideistä ensimmäinen on tietenkin Eeva, Kainin ja Abelin äiti. Eeva menettää traagisesti kaksi poikaansa, toinen murhataan, toinen puolestaan on murhaaja. Lehtipuu toteaa, että äidin tunteita tässä tilanteessa ei Raamatussa käsitellä.

Muita Vanhan testamentin tärkeitä naisia ovat Saara, Abrahamin vaimo ja Hagar, Saaran orjatar, joka hänkin oli Abrahamin pojan äiti. Lisäksi mukana on Saaran miniä Rebekka ja tämän miniät Lea ja Rakel. Heidän kaikkien elämä keskittyi – ainakin Raamatun tietojen mukaan – hyvin pitkälti poikalasten synnyttämiseen ja (suosikki)poikiensa etujen suojelemiseen. Kirjan ensimmäisen osan päättää nimettömäksi jäävä Mooseksen äiti. Tämä uhmasi faaraon määräyksiä piilottelemalla poikaansa, joka myöhemmin aikuisena oli myös kapinallinen ja johdatti kansansa orjuudesta vapauteen.

Kirjan toinen osa on nimeltään ”Muita Vanhan testamentin äitejä”. Tässä osassa esiintyy hieman tuntemattomampia äitejä. Ruutin kirjassa kerrotaan Noomista, Ruutin anopista, joka menettää poikansa mutta miniänsä kautta lopulta saa elämälleen turvan. Samuelin äiti Hanna puolestaan on pitkään lapseton, hän rukoilee Jumalalta lasta ja on valmis antamaan tämän Jumalan palvelukseen.

Batseban tarina on innoittanut taiteilijoita ja kirjailijoita. Erityisesti tarinan alku on mieltä kiihottava, kun kuningas ihastuu toisen miehen vaimoon ja haluaa hänet. Varsinaista kolmiodraamaa ei kuitenkaan synny, sillä kuninkaalla on valta lähettää kilpailijansa taistelujen eturintamaan ja näin päästä hänestä eroon. Kuningas Davidilla on useita vaimoja ja monta poikaa, mutta aikanaan Batseba saa kuninkaan nimittämään seuraajakseen hänen synnyttämänsä pojan, Salomon.

Vanhaan testamenttiin kuuluvat myös apokryfikirjat, jotka olivat mukana alkukristittyjen kreikankielisessä Raamatussa, jota kutsuttiin nimellä Septuaginta. Myöhemmissä käännöksissä apokryfikirjat erotettiin eräänlaiseksi Vanhan testamentin liitteeksi ja esimerkiksi suomenkielisistä painoksista ne ovat pitkään puuttuneet kokonaan. Lehtipuu on ottanut mukaan myös apokryfikirjoissa esiintyviä naisia: seitsemän nimettömän marttyyriveljeksen nimetön äiti esitellään Toisessa makkabilaiskirjassa, tarmokas Hanna Tobitin kirjassa ja sankarinainen Judit Juditin kirjassa.  

Kirjan ainoa ”äiti”, joka ei ole konkreettisesti äiti, on Judit. Judit on leski ja hänellä voisi olla lapsia, mutta niitä ei mainita. Poikkeuksellisesti Juditin tarinassa mahdolliset lapset ja äitiys eivät ole keskeisellä sijalla, vaan tärkeintä naisen oma rohkeus ja neuvokkuus. Lehtipuu nimittää Juditia ”kansakunnan äidiksi”, joka pelasti kotikaupunkinsa piirittäjiltä. Apokryfikirjoihin kuuluva kertomus on vaikuttava, mutta Lehtipuu toteaa, että se sisältää niin paljon maantieteellisiä ja historiallisia epätarkkuuksia, että sen on pakko olla fiktiivinen. Tästä huolimatta se valottaa mielenkiintoisesti naisen asemaa: kuvitteellisessa tarinassa nainen voi olla kansansa pelastava sankari, jolta miehet ottavat vastaan käskyjä ja ohjeita, mutta samalla kuitenkin korostetaan naiselle tärkeitä ominaisuuksia, vaatimattomuutta, hurskautta ja siveyttä.

Hurskaat kasvattajat

Kirjan kolmas osa käsittelee Uuden testamentin äitejä. Samannimisen osion aloittaa maailman kuuluisin äiti, Maria. Lehtipuu toteaa, että Maria on läpi koko kristinuskon historian ollut saavuttamaton ihanne, mutta samalla hyvän kristityn naisen roolimalli. Neitsytäitiys ei ole tavalliselle naiselle mahdollista, mutta jokainen nainen on voinut pyrkiä Marian kaltaiseksi nöyryydessä, joka on usein nostettu Marian tärkeimmäksi ominaisuudeksi. Lehtipuu nostaa kuitenkin esille myös ihmis-Marian henkilökohtaiset tunteet. Jeesushan torjui äitinsä ja sisaruksensa julistaen, että hänen opetuslastensa on jätettävä perheensä ja kaikki entinen ja että jokainen, joka tekee Jumalan tahdon, on hänen äitinsä, veljensä ja sisarensa. Lopulta Maria joutuu näkemään, miten hänen poikansa kuolee sen vuoksi, mitä hän pitää oikeana.

Muita Uuden testamentin tärkeitä naisia ovat Elisabet, josta tuli äiti vasta myöhäisellä iällä. Elisabet ja nuori Maria keskustelivat raskaudestaan – myöhemmin molempien pojat jättivät äitinsä ja ryhtyivät julistamaan Jumalan tahtoa. Molempien naisten pojat myös surmattiin uskonsa vuoksi. Myös Lehtipuun seuraavaksi käsittelemä nainen, Herodias, liittyy tähän tarinaan. Juuri hän nimittäin yllytti tyttärensä pyytämään isältään Johannes Kastajan päätä palkaksi tanssistaan – ainakin Matteuksen ja Markuksen evankeliumien mukaan. Historioitsija Josefus ei kuitenkaan mainitse Johannes Kastajan teloituksen yhteydessä sen paremmin Herodiasta kuin tämän tytärtäkään.

Loput esitellyistä Uuden testamentin äideistä ovat melko tuntemattomia, heistäkään kaikkia ei ole Raamatussa mainittu nimeltä. Kuitenkin nimettömäksi jäänyt kanaanilainen nainen on esitetty hellittämättömän uskon vertauskuvana ja Sebedeuksen poikien äiti puolestaan varoituksena liiallisesta kunnianhimosta. Kanaanilainen nainen kulkee Jeesuksen ja opetuslasten perässä ja sananmukaisesti kerjää apua tyttärelleen, kunnes lopulta Jeesus parantaa tytön naisen vahvan uskon takia. Sebedeuksen poikien äiti puolestaan vaatii pojilleen kunniapaikkoja Jeesuksen molemmin puolin, mutta joutuu näkemään Jeesuksen ristillä kahden ryövärin välissä.

”Uraäiti” Lyydiasta kerrotaan Raamatussa Apostolien teoissa vain muutaman lyhyen lauseen verran. Silti Lehtipuu pystyy kehittelemään hänen tarinastaan kokonaisen seitsensivuisen luvun, jossa hän käsittelee Lyydian todennäköisiä elämänvaiheita ja naisten roolia sekä tuon ajan yhteiskunnassa että varhaisessa kristillisessä toiminnassa. Vasta myöhemmin seurakunnissa nousivat esille ”nainen vaietkoon” -tyyppiset käsitykset. Silti myöhemminkin naisten merkitys oli suuri – onhan juuri naisella, äidillä, ollut aina tärkeä rooli lastensa kasvattajana ja näiden varhaisopettajana. Viimeisessä luvussa nimetyt äidit olivat juuri tällaisia naisia. Isoäiti Loois ja äiti Eunike mainitaan hurskaina naisina, jotka sopivat seurakunnalle esimerkiksi. He pysyivät omalla paikallaan vaatimatta arvostusta, mutta siirsivät vilpittömän uskonsa seuraavalle sukupolvelle, opettajaksi kelpaavalle Timoteukselle.

Lopuksi

Raamatun äidit on sisällöltään kiinnostava ja ulkoasultaan viehättävä kirja. Se on miellyttävän kokoinen ja onnistuneesti kuvitettu Raamatun naisia kuvaavilla maalauksilla. Eri luvuissa kuvatut naiskohtalot nostavat esille uusia puolia ja näkökulmia sekä Raamatusta ja kristinuskosta että naiseudesta ja äitiydestä. Kirjassa tarkasteltujen naisten elämästä ei historiallisesti tiedetä varmuudella juuri mitään, sillä Herodiasta lukuun ottamatta he eivät esiinny Raamatun ulkopuolisissa historiallisissa lähteissä. Lehtipuu käsitteleekin heitä nimenomaan kertomusten henkilöinä, kirjallisina hahmoina, joilla on oma tärkeä paikkansa tarinan kaaressa. Mukaan valitut naiset ovat monenlaisia kuninkaan lempivaimosta köyhimpiin yksinhuoltajiin, heidän joukossaan on arvostettujen miesten vaimoja, hyljeksittyjä orjattaria ja muukalaisia. Teos osoittaa, että naisen elämässä on edelleen paljon samaa kuin kaksi- tai kolmetuhatta vuotta sitten, jos kohta moni asia on nykyään myös toisin. Lehtipuu nostaa monin paikoin esille myös isyyden muutoksen.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *