Suomalainen elokuvatuotanto oli 1980-luvun alkuvaiheessa jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Vanhan suomalaisen elokuvan tekijät, kuten Edvin Laine ja Matti Kassila, saivat vielä ajoittain elokuviaan ensi-iltaan. 1970-luvun osallistuvat elokuvantekijät alkoivat olla jo vanhanaikaisia ja aikansa eläneitä. Komediatuotanto oli monipuolistumassa, vaikka Spede Pasanen hallitsi sitä edelleen. Tässä vaiheessa alan ulkopuolelta tulleet Mika ja Aki Kaurismäki ja heidän kaverinsa onnistuivat, ensin lyhytfilmillä Valehtelija ja sitten pitkällä näytelmäelokuvalla Arvottomat, nousemaan esiin ja vakiinnuttamaan nopeasti asemansa. Kaurismäkien tuotantoihin liittyi pian kansainvälisyys, sekä tuotantona ja tekijöinä että kuvauspaikkoina ja levitysalueina.

Arvottomissa käytettiin ensimmäisenä Suomessa Dolby Stereo -ääntä, mutta sen takia siitä ei tullut sukupolvikokemusta. Arvottomat oli myös ilmaisutapana uutta. Tällöin sanottiin, ettei sellaista elokuvaa ollut aikaisemmin Suomessa tehty. Kansainväliset elokuvat ja etenkin ranskalainen uusi aalto vaikutti selvästi taustalla. Elokuvan tekijät keräsivät vuoropuheluihin sitaatteja kirjallisuudesta ja muista elokuvista. Näitä elokuvan vuorosanoja sen tekijät ja osa katsojista toistelivat myöhemmin omissa porukoissaan.

Arvottomilla ei ollut kirjallista taustaa, eikä se ollut TV:stä tuttu. Elokuva perustui alkuperäiskäsikirjotukseen, joka kirjoitettiin useaan kertaan. Kirjan mukaan käsikirjoitus oli myöskin poikkeuksellinen, koska siinä kerrottiin taustoja ja metaforia eikä pelkästään repliikkejä ja tapahtumapaikkoja, kuten niissä oli tapana olla. Aihe ei ollut peräisin korkeakulttuurista, vaan liikkui sellaisessa itsetekemisen kulttuurissa, mitä tämän aikakauden omakustannelehdet ja -äänilevyt edustivat.

Elokuvan tekeminen oli kallista toimintaa, ja rahoituksen hankkiminen uusille tekijöille oli tällöin vaikeaa. Kaurismäkien Ville Alfa -yhtiötä auttoi se, että osarahoittajaksi tuli yksi suomalaisen elokuvan vaikutusvaltaisimmista henkilöistä Jörn Donner. Donnerin rahoitus mahdollisti elokuvan valmistamisen. Tuotannon kannalta oli ilmeisen tärkeää, että tekijäporukkaan saatiin myös yksi edellisten vuosien kokeneimmista elokuvan ammattilaisista Jaakko Talaskivi. ”Jakkuli” sopeutui hyvin Kaurismäkien kaveriporukkaan ja hänen kokemuksensa ja kontaktinsa auttoivat suuresti Arvottomien valmistumisessa. Muiden tekijöiden kokemus elokuva-alalta oli yllättävän suppeaa. Mika Kaurismäki oli kuitenkin opiskellut alaa Saksassa, joten hän oli ammattilainen. Osa oli kuitenkin vasta aloittamassa opintojaan.

Kirjassa elokuvan valmistamista muistelevat eri tehtävissä toimineet keskeiset henkilöt kuten ohjaaja Mika Kaurismäki. Moni näistä ei ole tosin enää muistojaan kertomassa. Kirjan kirjoittajista Mikko Mattila toimi sekä stillkuvaajana että muun filmausryhmän tavoin kaikenlaisissa muissakin tehtävissä, ja Raija Talvio oli puolestaan elokuvan leikkausassistentti.

Arvottomat on road movie, joka kuvattiin kahdessa erässä talvella ja alkukesästä 1982. Se kertoo päähenkilöiden tarinaa, mutta myös auto, Volga, on keskeisessä osassa. Samalla se tallentaa silloista, tai oikeastaan jo vähän varhaisemman ajan, Suomea, joka on jo sittemmin väistynyt entisen presidentti Kekkosen tavoin. Aitouteen pyrittiin sillä, että elokuvaa ei varsinaisesti lavastettu. Kaikki käyttivät esimerkiksi omia vaatteitaan kuvauksissa. Toisaalta mukana on myös täysin fiktiivisiä ympäristöjä, jotka ennakoivat tulevaisuuden Suomea. Tällaisesta on hyvä esimerkki BaariBar, joka on kahvila, jossa tarjoillaan myös alkoholia. Calvados nousi hetkeksi tiettyjen henkilöiden suosikkijuomaksi Tampereellakin.

Kirjassa käydään läpi elokuvan valmistamisen eri vaiheet ja valotetaan sen taustaa. Kaikki tekijät korostavat elokuvien katselemisen ja elokuvakerhojen merkitystä. Sellaisia löytyi myös pieniltä paikkakunnilta Pohjois-Satakunnasta, mistä monet tekijät olivat kotoisin. Näissä katsottiin suuria määriä monenlaisia elokuvia. Kukaan tekijöistä ei kuitenkaan mainitse television elokuvatarjontaa, joka tähän aikaan oli varsin monipuolista ja tarjosi elokuvaelämyksiä myös elokuvakerhottomilla paikkakunnilla.

Road movien osuus alkaa painottua vasta kesäkuvausten yhteydessä. Elokuva kuvattiin kertojien mukaan kronologisesti, ja sen mukaisesti siirryttiin Suomessa paikkakunnalta toiselle. Pääkaupungista aloitetaan ja Suomessa päädytään välissä maaseudulle, kunnes lopulta siirrytään Pariisiin. Tekijät olivat suureksi osaksi nuoria miehiä, ja poikien kulttuuri painottuukin filmissä: autolla ajellaan ja pyssyllä ammutaan. Naiset ovat koristeena, jotka kiinnostavat periaatteessa aina.

Kirja on tasapainoisesti koottu kokonaisuus yhden kulttuurihistoriallisen tuotteen synnystä ja merkityksestä. Tekijöiden muistot tulevat hyvin esiin, ja mukana olevat aikakauden tekstinäytteet valaisevat ajanjaksoa ja tuovat edelleen ajankohtaisia havaintoja esiin tästä elokuvasta. Arvottomista kirjoitettiin aikoinaan erittäin paljon, ja myöhemminkin siitä ja sen tekijöistä on kirjoitettu runsaasti.

Kaurismäet kirjoittivat elokuvan tuotantotukihakemukseen, että tekijöiden ensimmäinen ja viimeinen taiteellinen tavoite on tehdä elokuva. Siitä tulikin Elokuva.