Vuonna 2009 julkaistiin meillä ja maailmalla lukematon määrä Charles Darwinin (1809–1882) teoksia ja Darwin-tutkimuksia Lajien synnyn 150-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Kuten kirjailija, Harvardin yliopistossa vaikuttava Darwin-tutkija Janet Browne Darwinin Lajien synnyn esipuheessa toteaa, Charles Darwinin (1809–1882) vuonna 1859 ensi kerran julkaistu Lajien synty on eräs tieteenhistorian suurimmista merkkiteoksista, sillä sen vaikutus kulttuurin ja biologian lisäksi myös monien muiden tieteenalojen tutkimukseen on ollut mittaamattoman suuri. Browne tarkasteleekin teoksessaan Lajien synnyn syntyä ja raportoi sen vastaanotosta aikansa julkisessa keskustelussa. Lisäksi Browne arvioi teoksen vaikutusta tieteelliseen ja ideologiseenkin ajatteluun julkaisuhetkestä nykypäivän saakka lukuisten historiallisten esimerkkien kautta. Vaikka Browne ei tuokaan Darwinista ja Lajien synnystä esiin uutta tulkintaa, hän onnistuu kuitenkin yhdistämään aiemman Darwin-tutkimuksen oivalliseksi perustietopaketiksi. Kompakti lähde- ja kirjallisuusluettelo on erinomainen lisä niille lukijoille, jotka haluavat tutustua tarkemmin Darwinin elämäkertaan ja hänen tutkimuksensa perintöön.

Janet Brownen teosta voidaan pitää yhtenä onnistuneemmista populääritieteenhistorian ja akateemisen tieteenhistorian raja-aidalla keikkuvana Darwin-tutkimuksena, sillä se havainnollistaa, miksi Charles Darwinin nimi on nykyäänkin kaikkien tunnistama, ja miten Lajien synty ja evoluutioteoria Darwinin käsissä kehittyivät. Tieteenhistorialle on tyypillistä korostaa sankaritiedemiesten neroutta ja valaistumisen hetkiä, mutta Brownen kerronta korostaa Charles Darwinin päättäväistä ja harkitsevaa puurtamista tieteellisten kokeiden ja tutkimuksen parissa. Darwin ei suinkaan teorisoi evoluutiosta pelkältä ideapohjalta, vaan alkaa tutkia lajien kehittymistä viisi vuotta kestäneen Beaglen tutkimusmatkansa aikana kerätessään näytteitä Etelä-Amerikan eläimistä ja fossiileista. Kotonaan Englannissa hän tutki matkallaan keräämiä näytteitä vuosien ajan yhdessä tutkijakollegoidensa kanssa, ennen kuin suostui julkaisemaan tuloksiaan.  

Erilaiset lajien kehitykseen liittyvät ajatukset olivat Darwinin opiskeluaikana tuoreita, mutta eivät suinkaan ennennäkemättömiä. Jo Darwinin isoisä oli leikitellyt kehitysajatuksilla, joskin runomuodossa. Ne eivät olleet vieraita muillekaan Darwinin aikalaisille, sillä erityisesti muilla tutkimusmatkailleilla luonnontutkijoilla oli lajien kehitystä ja eriytymistä koskevia tulkintoja. Darwin joutuikin lopulta lopettamaan teoriansa kehittelyn ja siihen liittyvän, loputtoman yksityiskohtaisen näytteiden tutkimuksen siirtyäkseen kirjoittamaan julkaisua luonnonvalinnasta vuonna 1858 saatuaan käsiinsä Alfred Russell Wallacen (1822–1913) tutkimuksen samasta aiheesta. Darwinin teoria luonnonvalinnasta lajien kehittymisen moottorina aiheutti välittömästi moninaisia reaktioita, joista vähäisimpiä eivät olleet filosofiset kysymykset ihmisen asemasta muiden lajien keskellä. Tällaisista filosofisista kysymyksistä oli, kuten Browne viimeisessä luvussaan hahmottelee, kuitenkin pitkä matka nykymuotoiseen evoluutioteoriaan, moderniin synteesiin, jossa yhdistetään genetiikka ja luonnonvalinta.

Brownen energinen tyyli tempaa lukijan mukaansa näkökulmien monitahoisuudesta huolimatta. Erityisesti Darwinin Lajien synnyn viimeinen, kirjan perintöön keskittyvä luku on jokseenkin poukkoileva yrittäessään käsitellä edes jonkin verran kaikkea evoluutioteorian kehitystä ja vaikutusta biologiatieteiden eri osa-alueisiin ja muihin tieteisiin, sekä kulttuuriseen, sosiaaliseen ja uskonnolliseenkin ajatteluun. Kustantaja olisi kuitenkin kyennyt lieventämään huomattavasti ajoittaisen hektisyyden tuntua, mikäli evoluutioteorian ja biologian, sekä toisaalta yhteiskunnallisen terminologian suomentamisessa olisi käytetty enemmän harkintaa tai termejä olisi ryyditetty jonkinlaisin selityksin.

Olisi esimerkiksi ollut mukava tietää, miksi kirjassa käytetään vaihtelevasti termejä evoluutioteoria ja darvinismi, sillä näillä termeillä on eri konteksteissa, erityisesti erilaisten uskonnollisten ja aateryhmien käytössä hyvinkin erilaisia tulkintoja. Niinpä erityisesti kirjan viimeisen luvun tekstissä voi suomennoksessa nähdä jopa kreationistiselle ajattelulle myönteisiä piirteitä, vaikka niitä englanninkielisessä alkuperäisteoksessa tai Janet Brownen muussa tuotannossa ei ole. Suomennoksen epätasaisesta laadusta huolimatta Darwinin lajien synty on erinomainen perusteos yhdestä tieteenhistorian vaikuttavimmasta henkilöstä ja tutkimuksesta. Sen avulla voikin helposti laajentaa yleissivistystään yhdestä tieteenhistorian vallankumouksellisimmista tapahtumista ja nykykulttuurimme kulmakivistä.