Fransiskaanimunkin matkassa Mongoliaan

Keskiajasta kiinnostuneet saavat suomenkielisen lukemiston saralla harvinaista herkkua nautittavakseen. 1200-luvulla eläneen italialaisen fransiskaanimunkin Johannes de Plano Carpinin Mongolien historia on mielenkiintoista luettavaa niin ammattilaiselle kuin keskiajasta harrastuksena kiinnostuneelle. Teoksen on suomentanut FM Sami Janssonin ja FT Antti Ruotsalan on varustanut sen selityksillä ja johdannolla. Siinä käsitellään otsikon lupaaman mongolien historian ohella heidän tapojaan, uskomuksiaan, poliittisia oloja sekä sodankäyntiä.

Johannes de Plano Carpini: Mongolien historia, matka tartarien maahan vuosina 1245-1247. Gaudeamus, 2003. 143 sivua. ISBN 951-662-873-7.

Keskiajasta kiinnostuneet saavat suomenkielisen lukemiston saralla harvinaista herkkua nautittavakseen. 1200-luvulla eläneen italialaisen fransiskaanimunkin Johannes de Plano Carpinin Mongolien historia on mielenkiintoista luettavaa niin ammattilaiselle kuin keskiajasta harrastuksena kiinnostuneelle. Teoksen on suomentanut FM Sami Janssonin ja FT Antti Ruotsalan on varustanut sen selityksillä ja johdannolla. Siinä käsitellään otsikon lupaaman mongolien historian ohella heidän tapojaan, uskomuksiaan, poliittisia oloja sekä sodankäyntiä. Nykyisen Mongolian alueelle vuosina 1245-1247 matkannut Johannes laati myös seikkaperäisen kertomuksen matkansa kulusta.

Juuri ennen 1200-luvun puolta väliä kristittyä Eurooppaa uhkasi mongolien hyökkäyksen kohteeksi joutuminen. Tämän takia lukuisia pääasiassa paavillisia lähetystöjä lähetettiin ennalta tuntemattomaan itään solmimaan suhteita tämän siihen asti maailman historian laajimman valtakunnan hallitsijan kanssa. Samalla Plano Carpini teki myös pioneerityötä Aasian tuntemuksen saralla. Sydänkeskiajan tiedot Aasiasta pohjautuivat muutamiin antiikin lähteisiin, ja puuttuvaa tietoa korvattiin kuvitelmilla. Plano Carpini laati omien kokemustensa pohjalta aikansa mittapuulla tarkan kertomuksen matkastaan. Nykyajan lukija ei kuitenkaan voi välttää huomaamasta tiettyjä mielikuvituksellisia elementtejä, jotka osaltaan kertovat keskiajan ihmisen maailman kuvasta.

Vuonna 1247 kirjoitettu ja nyt suomennettu Historia Mongalorum jakautuu temaattisesti yhdeksään lukuun. Pari ensimmäistä lukua käsittelevät mongolien valtakuntaa maantieteellisesti ja antropologisesti. Näitä seuraavat luvut esittelevät lukijalle mongolien uskontoelämää ja kulttuuria ylipäänsä, mistä päästään sitten heidän valtakuntansa historiaan, sodankäynti menetelmien esittelyyn ja siihen, kuinka sotia Mongoleja vastaan. Teoksen päättää varsinainen matkakertomus, eli Plano Carpinin kuvaus matkastaan mongoli-kaanin hoviin. Sisällöltään ja tyyliltään luvut vaihtelevat jonkin verran keskenään. Joissakin luvuissa Plano Carpini tyytyy laajemmin kommentoimatta kertaamaan näkemäänsä ja kokemaansa. Toisaalta hän ei poliittisia kysymyksiä käsitellessään säästele kommenttejaan, ja ilmaisee selvästi kantansa, kuinka mongolien, tai tartarien, kuten hän kirjassaan heitä kutsuu, kanssa on meneteltävä näiden uhatessa kristikuntaa.

Johannes de Plano Carpinin teos on käännetty pääosin latinasta italian kautta suomeksi. Kirjan kääntäjä ja johdannon laatija tekeekin kiitettävää työtä tehdessään seikkaperäisesti selkoa käyttämistään lähteistä ja aikaisemmista käännöksistä.

FT Antti Ruotsalan laatima johdanto on kattava ja siten lukukokemuksena mieluisa. Johdannossa esitellään Mongolien historian tausta niin mongolivaltakunnan synnyn ja kehityksen, kristillisen lähetystoiminnan kuin kirjankirjoittajan elämäkerran kannalta. Johdanto antaa sen verran laajasti taustatietoa, että aihepiiriä tuntematonkin voi vaivatta nauttia Mongolien historian lukemisesta.

Teoksen ulkoasu on onnistunut. Lähdeviitteiden sijoittaminen marginaaliin sivun alalaidasta poiketen palvelee lukijaa erinomaisesti. Viitteet ovat näin helpommin luettavissa, kun ne suurimmassa osassa tapauksista sijoittuvat selitettävän kohdan tasalle. Näin lukija saa poikkeuksellisen hyvin tekstiä täydentävistä Antti Ruotsalaisen laatimista viitteistä selvennystä itse käsikirjoituksen tekstiin. Vastaavaa käytäntöä soisin käytettävän muissakin lähdejulkaisuissa.

Teos on kuvitettu pääasiassa keskiaikaisella kuvamateriaalilla, niin eurooppalaisella kuin aasialaisellakin. Kun huomioidaan teoksen maantieteellinen elementti, olisin kaivannut edes paria kuvaa niistä alueista, joiden läpi fransiskaanimunkin lähetystö 1200-luvun puolessavälissä matkasi.

Suomenkieliset lukijat saavat nyt jatkoa keskiajan matkakirjallisuuteen. Ajan kirjallisuuden klassikko, Marco Polon Kiinaan suuntautuneesta matkastaan laatima matkakertomus saa nyt seuraa noin 50 vuotta aiemmin laaditusta Johannes de Plano Carpinin teoksesta. Mongolian matkasta kertomisen ohella se myös välittää nykypäivään elävän kuvan 120-luvun oppineen ajatuksen juoksusta. Mongolien historia toimii siis matkakertomuksena niin kaukaiseen itään kuin 1200-luvun kristilliseen Eurooppaan.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *