Euroopan Unionin laajentuminen kohti perussopimuksen määrittämää itärajaa, Uralia, on hyvässä vauhdissa. Kehitys on luonut huutavan tarpeen uusien jäsenmaiden kulttuurin ja menneisyyden parempaan tuntemiseen. Tähän ”tietoturva-aukkoon” on Turun yliopiston kustantamo pyrkinyt iskemään tulpan julkaisemalla yhden uuden jäsenmaan, Slovenian, historian.

Teos tuo taatusti esiin tietoa ja taustoja alueella, jossa suomalaisten asiantuntemus on – toki ymmärrettävistä syistä – vähintäänkin puutteellista, Balkanilla. Ongelma on ollut lähinnä näkökulman valitsemisen vaikeus, asuuhan Balkanilla parhaillaankin tarkkaan laskien lähes pari kymmentä eri etnistä ryhmää.

Julkaisijan valinta on kuitenkin lievästi sanottuna kummallinen. Prunkin teoksen johtoajatus on hegeliläis-vilkunalainen kuvitelma historiasta, joka rationaalisesti johtaa jaloon ja väistämättömään päämäärän. On kuin koko maailmanhistorialla olisi ollut vain yksi tarkoitus, Slovenian valtion synty. Samaa henkeä sisältävää historiankirjoitusta suosittiin Euroopassa lähinnä 1800-luvun lopulla ja viime vuosisadan alkupuolella. Olisi luullut, että tällaisesta teleologisesta historioinnista olisi jo päästy. Mutta näköjään ei. Vielä oudommaksi tilanteen tekee, että julkaisija on nimenomaan korkeakoulu, ei kaupallinen kustantamo, taho, jonka yhteiskunnallinen tehtävä on asiallisen tiedon, ei propagandan, levittäminen. Prunkin teoksen motiivi tulee kuitenkin esiin jo esipuheessa, lukijan vakuuttaminen siitä, että Slovenia kuuluu ”länteen”, "Eurooppaan", ei kammoksuttuun ”itään”, niin kuin ”nuo publikaanit”, muut slaavit.

Lisäväriä tilanteen omalaatuisuuteen tuo, että korkeakoulu on julkaissut historioitsijaksi mainitun tekijän luoman historiikin, jossa ei ole yhtä ainoata lähdeviitettä, niin, ei edes lähdeluetteloa. Koska kyseessä on kuitenkin ainoa saatavilla oleva tuore Slovenian historian esitys, on se lukemisen arvioinen pikku töppäyksistään (Suomen talvisota päättyi toki vasta 1940, ei -39, niin kuin tekijä muistelee jne.) huolimatta ja oiva inspiraation lähde varsinaiselle aiheen tutkimiselle.

Prunkin kirjan mielenkiintoisinta antia on oisen Maailmansodan jälkeinen historia, Titon kausi ja Sen jälkeinen kehitys aina maan itsenäistymiseen asti. Prunk vyöryttää lukijalle kautta kirjan, mutta ennen kaikkea loppupuolella, runsaasti paikannimistöä ilman, että teoksesta löytyy minkäänlaista relevanttia karttaa, johon lukija voisi tukeutua. Tämä onkin teoksen keskeinen lisäpuute, edellä esitettyjen lisäksi. Lukijaa, joka ei ole tutkija, häiritsee huomattavasti enemmän karttojen kuin lähdeviitteitten puute. Toki kartastoja on saatavilla, mutta lukukokemuksesta tulee näin vähintäänkin hankala.

Myös Titon Jugoslavian kehitys ja Slovenian itsenäistymisprosessi esittäytyvät Prunkilla lähes väistämättömyyksinä, ja teos jättää muun Jugoslavian tapahtumat niin täydellisesti paitsioon, että tilanne vaikuttaa lähinnä sloveenien urhealta ja kunnioitettavalta kampanjalta yksin koko maailmaa vastaan. Prunkia ei häiritse se, että hän esittää kehityksen nimenomaan nationalistisesta näkökulmasta mutta samalla yhdistää sloveenien historiaan ja perinteeseen saumattomasti kaiken alueella tapahtuneen jo kelteistä, jopa näitä edeltäneestä ajasta, alkaen.

Jugoslavian lopun kehitys ja sen esittely näyttää teoksessa perustuvan pitkälti omakohtaisiin kokemuksiin ja ajan alueellisen lehdistön ja puolueen julkaisuihin. Osa Jugoslavian hajoamiskehityksen asiakirjoistahan on edelleen tutkijoiden ulottumattomissa, mutta Prunkilla näyttää olevan sisäpiirin tietoa tapahtumista. Paremmin hänen henkilökuvaansa tuntematta on kuitenkin mahdotonta, etenkin kun lähteitä ei ole esitelty, sanoa asiassa mitään varmaa.

Yleisarvosanana on todettava, että kirjallisesti teos on melko turhanaikainen, kuten sanottu sata vuotta vanhaa ideologista näkökulmaa toistava. Se on kuitenkin teos, joka ainakin kannattaa jokaisen viime vuosien kehityksestä Balkanilla kiinnostuneen lukea. Varsinaista uutta teos ei tapahtumia seuranneelle tuo. Teos muistuttaa enemmänkin EU-tiedotuksesta tuttua ”näin hyviä ja kivoja me yhdessä olemme” -tuotantoa.