Isänmaan ottopoika. Romaani Virosta

Romaani alkaa ja päättyy Tallinnassa vuonna 1972. Nykyiselle Vironkävijälle tuntematon pelko ja ahdistus neuvostovallan alla on selvästi aistittavissa kun suomalainen Mikko Idänpää kohtaa salaperäisiä ennen aikojaan vanhentuneita miehiä ja saa näiltä Suomeen vietäväksi Ilmar Saksenin päiväkirjat jotka alkavat vuodesta 1938. Saksen on romanin suomalainen minä, joka opiskelee Tarton yliopistossa. Huoleton ylioppilaselämä saa kuukausien kuluessa väistyä Viron tulevaisuutta koskevien uhkakuvien tieltä, Neuvostoliiton painostus uhkaa tukahduttaa kuuluisan Tarton hengen ja lopulta tekeekin sen.

Raitis, Harri: Isänmaan ottopoika.Romaani Virosta. Cultura, 1998. 294 sivua. ISBN 952-9501-41-2.

Romaani alkaa ja päättyy Tallinnassa vuonna 1972. Nykyiselle Vironkävijälle tuntematon pelko ja ahdistus neuvostovallan alla on selvästi aistittavissa kun suomalainen Mikko Idänpää kohtaa salaperäisiä ennen aikojaan vanhentuneita miehiä ja saa näiltä Suomeen vietäväksi Ilmar Saksenin päiväkirjat jotka alkavat vuodesta 1938. Saksen on romanin suomalainen minä, joka opiskelee Tarton yliopistossa. Huoleton ylioppilaselämä saa kuukausien kuluessa väistyä Viron tulevaisuutta koskevien uhkakuvien tieltä, Neuvostoliiton painostus uhkaa tukahduttaa kuuluisan Tarton hengen ja lopulta tekeekin sen. Kertojaminä osallistuu siviilipuolustusjärjestelmän luomiseen, seuraa Neuvostoliiton masinoiman vallankaappauksen toteutumista ja lopulta käy ase kädessä miehittäjiä vastaan.

Harri Raitis kirjoittaa ongelmallisesti, mutta hyvin. Teos on puolittain jälkikirjoitettu dokumentti, jopa vapaa historiankirja, mutta samalla kuitenkin elävä, subjektiivinen romaani. Se kuvaa virolaisten nuorten kohtaloja, persoonallisuuksien muutosta ulkoisen paineen alla. Mutta samalla teos antaa todella mielenkiintoisen aikalaiskuvan noista varsin pitkään vaietuista vuosista, jolloin vain kaksikymmenvuotias itsenäinen Viro joutui nöyrtymään ja lopulta alistumaan vieraan miehittäjän uhriksi. Alkoivat laittomat pidätykset, kyyditykset, murhat. Mutta samalla alkoi voimakas vastarintaliike, joka oli alkusoittoa sodanjälkeiselle metsäveljien toiminnalle. Raitis rakentaa tekstiinsä myös viittauksia Suomeen ja muualle Baltiaan, pyrkii rajoittumaan kertomiensa henkilöiden näkökulmaan, vaikka joissain kohdin lukija tuntee lukevansa nykypäivänä tehtyä poliittista historiankirjoitusta.

Isänmaan ottopoika on teos, joka yllyttää lukemaan lisää. Harri Raittiin kuvaamaan maailmaan voi syventyä vaikkapa ottamalla käteen Seppo Zetterbergin toimittaman teoksen Viro, historia, kansa, kulttuuri (SKS Helsinki 1995). Virolaisen näkökulman niin salaiseen sotilastoimintaan kuin metsäveljiinkin löytää parhaiten teoksesta Ernan Tarina, jonka kirjoitti Suomessa kaukopartiokoulutuksen saanut Ülo Jõgi (Ajatus, Helsinki 1996) tai Viron entisen pääministerin Mart Laarin kirjasta Unohdettu sota (FinnEpos 1993).
06.01.1999 klo 23:16

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *