Kalanpyrstöisiä neitoja ja kylpijättäriä

Vedenalainen maailma on luultavasti aina sekä kiehtonut että pelottanut ihmistä. Aaltojen alla asuvista olennoista on kerrottu antiikin tarinoissa, monien kansojen kansanperinteessä ja tietenkin saduissa. Taide- ja kulttuurihistorian tutkija Suvi Niinisalo on aikaisemmin kirjoittanut taidehistorian pro gradu -työhönsä (2003) pohjautuvan viehättävän kirjan Keijukaisten lähteillä (2004), ja nyt hän on tarttunut vedenneito-aiheeseen. Kuten keijukaisia käsittelevän kirjankin kohdalla, tässäkin teoksessa Niinisalon keskeisenä kohteena on taide.

Niinisalo, Suvi: Vedenneitojen lähteillä. Atena, 2006. 205 sivua. ISBN 951-796-441-2.

Vedenalainen maailma on luultavasti aina sekä kiehtonut että pelottanut ihmistä. Aaltojen alla asuvista olennoista on kerrottu antiikin tarinoissa, monien kansojen kansanperinteessä ja tietenkin saduissa. Taide- ja kulttuurihistorian tutkija Suvi Niinisalo on aikaisemmin kirjoittanut taidehistorian pro gradu -työhönsä (2003) pohjautuvan viehättävän kirjan Keijukaisten lähteillä (2004), ja nyt hän on tarttunut vedenneito-aiheeseen.

Kuten keijukaisia käsittelevän kirjankin kohdalla, tässäkin teoksessa Niinisalon keskeisenä kohteena on taide. Hän kertoo asiantuntevasti esittelemistään patsaista, maalauksista ja kirjojen kuvituksista. Lukija voi myös itse tarkastella taideteoksia, sillä ne on kuvattu kirjan sivuille laadukkain värikuvin. Kirja onkin niin runsaasti kuvitettu, ettei siinä ole monta kokonaan kuvatonta aukeamaa. Melkein kaikkiin kuviin on myös liitetty kuvateksti, jossa kerrotaan vähintään kuvan taideteoksen nimi, tekijä ja valmistumisvuosi, usein myös muita tietoja.

Vaikka kirjassa on erittäin runsaasti kuvia, myös tekstillä on tärkeä osuus. Niinisalo kertoo taideteoksissa kuvatuista olennoista esimerkiksi suomalaisessa kansanperinteessä ja Kalevalassa, antiikin tarinoissa, taidekirjallisuudessa, musiikissa ja saduissa. Hän on myös liittänyt erillisiin laatikoihin joitakin lyhennettyjä kertomuksia tunnetuista veden olennoista. Nämä lyhennelmät eivät ole pelkkiä juoniselostuksia, vaan muodostavat tiivistettyinäkin pieniä viehättäviä kertomuksia. Hyvänä lisänä muuten taiteelliseen painotukseen ovat aivan lyhyet kuvaukset varhaisten merenkulkijoiden ja kartoittajien meriolentokäsityksistä, vedenneitohuijauksista ja merenalaisen tutkimuksen kehityksestä.

Niinisalo käsittelee aihettaan monipuolisesti. Varsinaisia merihirviöitä ei kirjasta kovin monta löydy, joitakin kyllä. Ihmismuotoisia veteen liittyviä olentoja esitellään sitäkin runsaammin. Tämä selittyy ehkä osin tietoisella painotuksella, vedenneitojen voisi olettaa kiinnostavan lukijoita enemmän kuin hirviöiden. Toisaalta kysymys on varmasti myös kuvataideaineiston määrässä. Taiteilijoita on kautta aikojen viehättänyt ihmismäisten fantasiaolentojen tai kylpemisen hahmottelemisessa sallittu alastomien (nais)vartaloiden kuvaaminen enemmän kuin merihirviöiden esittäminen.

Kauniisti kuvitettu viehättävä kirja sopii sekä omaksi nautinnoksi että lahjaksi. Lumoava taidekuvitus miellyttää sekä fantasiaolennoista kiinnostunutta lasta tai nuorta että aikuisempaa taiteenystävää. Teksti sisältää paljon asiaa, ja se on esitetty hyvin ymmärrettävässä ja selkeässä muodossa. Kirjassa on myös kuva- ja lähdeluettelot niitä varten, jotka haluavat tietää aiheesta vielä enemmän.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *