Kannattaako fraasirikos?

Aristoteleen kantapää on alunperin samanniminen radio-ohjelma. Teoksessa käydään läpi humoristisella tavalla suomen kielen käyttöä eri tilanteissa. Kirjassa myös analysoidaan asiantuntijoiden kanssa suomen kieltä ja sen väärinkäytöksiä.

Heikura, Pasi: Aristoteleen kantapää. Fraasirikos ei kannata. Otava, 2009. 222 sivua. ISBN 978-951-1-21448-9.

Onko tieteellisen tekstin kääntäminen kansankielelle todellakin niin vaikeaa? Pasi Heikura on lähtenyt ainakin yrittämään tätä mahdottomalta tuntuvaa tehtävää ja pyrkinyt samalla saamaan lukijan kiinnostumaan suomen kielestä huumorin varjolla. Heikuran teoksessa Aristoteleen kantapää yhdistellään populaarikulttuurin ja korkeakulttuurin kieltä ja ilmiöitä mielenkiintoisella tavalla, mutta jäävätkö ne sittenkin liian kauaksi toisistaan?

Kirjan huumori vetoaa, mutta samalla lukijalta vaaditaan laajahkoa yleissivistystä, jotta kaikki hienot yksityiskohdat aukeaisivat kokonaisuudessaan. Voihan kirja pakottaa lukijan tietokirjojen pariin etsimään selityksiä tai googlettamaan ja täydentämään näin koloja sivistyksessään. Voisiko tämän ihanteellisempaa tilannetta toivoa?

Aristoteleen kantapää pohjautuu samannimiseen radio-ohjelmaan. Kirja onkin tälle ajalle tyypillinen adaptaatio. On vain muistettava, että sisältöjen siirtäminen välineestä toiseen vaatii laadukasta otetta, jotta sisällöt toimisivat toisessakin mediassa. Teosta lukiessa herää kysymys mistä näkökulmasta kirjaa on lähdetty toimittamaan. Onko pyritty luomaan uusi teos vai haluttu olla uskollisia alkuperäiselle medialle? Jälkimmäinen vaihtoehto tuntuu lukijalle ilmeisimmältä.

Aluksi kielessä havaittavissa oleva radiomaisuus tuo kirjaan pirteyttä ja on osa humoristisuutta. Lukija voi lähes kuulla Pasi Heikuran äänen ja kielen painotukset, mutta se ei toimi kovin pitkälle. Tämä liiaksi radiossa kiinni oleva teksti alkaa muutaman luvun jälkeen häiritsemään ja vie lukijan keskittymisen pois sisällöstä.  

Olisiko teosta voitu toimittaa pidemmälle ja tehdä siitä vielä enemmän omanlaisensa, itsenäinen teos? Ei kuitenkaan voida kiistää sitä, kuinka kiinnostavalla tavalla Heikura lähestyy kieltä ja tuo siitä esiin maukkaita yksityiskohtia. Voisiko teos toimia alkusysäyksenä ja rikastuttaa tämän päivän ihmisen suomen kieltä ja tuoda esiin kielen merkityksiä ja monipuolisuutta? Kestopuheenaihehan on, että kielemme on köyhtymässä tänä tekstarien, chattien ja Facebook -statuspäivityksien aikakaudella. Tämä viihdepala kielen monipuolisuudesta käy loistavasti vastarinnaksi taistoon, jossa pyrimme estämään kielemme köyhtymisen.

 

Yksi kommentti artikkeliin “Kannattaako fraasirikos?

  1. Mitä tarkoittaa ”fraasirikos”? Että ei osaa käyttää jotain fraasia oikein?

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *