Kansainvälistä kauneutta ajan virrassa

Art deco ja taiteet liittyy samannimiseen näyttelyyn, joka on juuri esillä Amos Andersonin taidemuseossa Helsingissä. Näyttelykirja herättää ajatuksia taidesuunnan ajoituksesta ja merkityksestä suomalaisessa taidekentässä, mutta etenkin taiteen historian kirjoituksesta; mitä otetaan  mukaan, mitä jätetään pois.

Gutman, Laura (toim.) ; Luojus, Susanna (toim.): Art deco ja taiteet. SKS, 2013. 180 sivua. ISBN 978-952-222-430-9.

Amos Andersonin taidemuseon näyttely Art deco ja taiteet jatkaa Designmuseon muutama vuosi sitten esittelemän Art deco – 1918-1939: modernia eksotiikkaa -näyttelyn jäljillä. Näyttelyn ajatuksena on tuoda esille suomalaisia kytköksiä art decoon ja esitellä tuttuja taiteilijoita (mm. Eero Järnefelt, Wäinö Aaltonen, Yrjö Ollila, Venny Soldan-Brofeldt) arvostettujen ranskalaisten esikuvien rinnalla osana kansainvälisiä virtauksia. Näyttelyssä on haluttu korostaa erityisesti kytköksiä teatteriin ja tanssiin, mikä näkyy myös kirjan teksteissä. Art deco ja taiteet –näyttelykirja on kaunista ja rauhallista katseltavaa. Teoksessa kootaan art decon olemusta niin eri taiteenalojen kuin taideteollisuudenkin näkökulmasta ja laajennetaan siten kokonaisuutta vastaamaan paremmin taide-elämän silloista, art decon syntyajankohdan todellisuutta.

Art deco syntyi 1900-luvun alun Ranskassa. Se korosti klassistisia perinteitä eri taidemuotojen parissa, tarkoituksella modernin vastaisesti. Suomalaisten taiteilijoiden ja kulttuurielämän vaikuttajien tiiviit kontaktit ja opintomatkat Eurooppaan pitivät meidät ajan virtauksissa kiinni. Niinpä tyylisuunta esiintyi meillä lähes samanaikaisesti kuin Ranskassakin. Eräältä tällaiselta matkalta Eero Järnefelt kirjoitti kuulumisia: ”Mestarien teosten katseleminen alkaa olla meidän suurin liikutuksemme ja ainoa virkistys väsyneille aisteillemme” s.23

Art deco heijastui myös kalliiden ja ylellisten materiaalien käyttämisenä sisustustaiteessa, tästä esimerkkinä kirjassa toimivat muutamat Atlas-pankin säilyneet kalusteet. Ranskalaisen muotoilun esimerkkeinä näyttelyyn on lainattu ylellisiä huonekaluja ja esineitä Pariisin Arts Décoratifs –museon kokoelmasta.

Artikkeleiden teksti on taitettu rinnakkain suomeksi ja ruotsiksi, joten sitä lukee nopeasti. Teoksen lopussa on myös englanninkieliset tiivistelmät artikkeleista. Tekstit on kuvitettu loistokkaasti ja hyvin tekstiä valaisevasti. Näyttelyn teoksiin ja aihepiiriin on näin mukava tutustua syvemmin kaikessa rauhassa. Teos lienee ehdokkaana Vuoden kaunein kirja –kisassa.

Teoksen mielenkiintoisin anti tuo esille tunnetuimpien nimien lisäksi vähemmän tunnettuja taiteilijoita ja muotoilijoita ja heidän tuotantoaan, kuten Nikolai Kaarion maalauksia, Arttu Brummerin kalusteita, Eva Gyldénin veistoksia ja kameekoruja ja Greta Lisa Jäderholm-Snellmanin taidekeramiikkaa. Heistä jokaisesta on oma kuvitettu artikkelinsa. Myös Juho Rissasen Villa Hackmaniin, Viipuriin toteuttaman kuusiosaisen seinäkoristelusarjan säilyneet pastellityöt oli hieno uusi näkökulma Rissasen tuotantoon.

image

Näyttelyluettelon kansikuvassa Nikolai Kaarion maalaus Masquerad, 1927. Turun taidemuso.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *