Kansallisaarteita pankkisaleista

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1046 esittelee Taidesäätiö Meritan taidekokoelman kokonaisuudessaan. Suurteoksen Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta - Taidesäätiö Meritan taidekokoelma tarkoituksena on tehdä kokoelmaa tunnetuksi taideyleisölle. Koska Meritan Taidesäätiö lainaa teoksiaan mm. taidemuseoiden näyttelyihin, kirja on hyödyllinen apuväline teosten valinnassa.

Mamia, Hanna: Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta Taidesäätiö Meritan kokoelma. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura: Karisto Oy, 2005. 512 sivua. ISBN 951-746-744-3.

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 1046 esittelee Taidesäätiö Meritan taidekokoelman kokonaisuudessaan. Suurteoksen Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta – Taidesäätiö Meritan taidekokoelma tarkoituksena on tehdä kokoelmaa tunnetuksi taideyleisölle. Koska Meritan Taidesäätiö lainaa teoksiaan mm. taidemuseoiden näyttelyihin, kirja on hyödyllinen apuväline teosten valinnassa. Säätiön kokoelman jokainen teos on kuvattu kirjassa.

Kokoelmaan on valittu 491 teosta Merita Pankin, Kansallis-Osake-Pankin, Suomen Yhdyspankin, Suomen Työväen Säästöpankin, Helsingin Osakepankin ja Suomen Teollisuuspankin keräämästä taiteesta. Muutoin kuin tämän kirjan välityksellä kokoelmaan onkin vaikea tutustua, sillä teokset ovat sijoitettuina pankkikonttoreiden tiloihin ympäri maan. Kokoelma on kerätty 1900-luvun aikana ja se koostuu pääasiassa öljymaalauksista. Mukana on jonkin verran myös veistoksia.

Teokset esitellään kronologisessa järjestyksessä suurin teoskuvin. Mukaan on liitetty vain perustiedot teoksista. Valintaa on perusteltu tekijöiden tunnettuudella. Totta sekin puoli, samoin kuin se, että teoksen sivumäärä olisi paisunut runsaasta 500:sta entisestään, jos tekstiä olisi lisätty. Jäin kuitenkin kaipaamaan tietoa kokoelmapolitiikasta samoin kuin useisiin teoksiin liittyvistä tarinoista, jotka vaikuttavat teoksen sijoituspaikkaan. Näin valtavan urakan myötä tarinat toivottavasti on kuitenkin kerätty talteen säätiön omiin arkistoihin, joista ne tutkijoiden käyttöön ovat tarjolla.

Koska kyseessä on julkisiin tiloihin sijoitettu taide, teosten koko ja laatu ovat tärkeitä. Valitut teokset heijastavat aikansa ihanteita ja taidemakua, mutta myös korostavat myös pankin omaa imagoa ja tavoitteita, joita halutaan asiakkaille viestiä. Teoksissa on paljon seesteisiä panoraamamaisemia, jotka ovat omiaan herättämään luottamusta, isänmaallisuutta ja yleviä tunteita. Toisaalta mukana on myös teollisuusmaisemia, joista välittyy dynaamisuus ja tulevaisuuden usko oman osaamisen kautta. Omien lähimaisemien ja tuttujen kokemusten arvostus näkyy töissä myös. Helppo on myös arvata, mitkä kokoelman teokset on sijoitettu pankinjohtajien työhuoneisiin tai kabinettitiloihin. Nykytaiteen avulla on haluttu viestittää pankin imagon muutosta uusiutuvana, modernina liikelaitoksena.

Ajallisesti Meritan Taidesäätiön teokset sijoittuvat Alexander Lauréuksen maalauksista vuodelta 1810 Timo Sarpanevan lasiveistokseen vuoteen 1999. Kokoelmassa painottuu kultakauden mestareiden osuus. Kokonaisuudesta näkee helposti myös panostuksen varmoihin nimiin, tunnettuihin taiteilijoihin kokoelman arvon turvaamiseksi. Niin Albert Edelfelt, Eero Järnefelt, Pekka Halonen kuin Akseli Gallén-Kallelakin ovat kukin mukana usean työn edustuksella.

Kaksi vuosisataa suomalaista kuvataidetta tarjoaa mielenkiintoisen kurkistusikkunan pankkimaailmaan. Itse jäin pohtimaan brandin ja imagon rakentamisen, samoin kuin profiilin kohottamisen problematiikkaa laajemminkin. Järkälemäinen teos tuskin tulee kulumaan yleisön käsissä, mutta tutkijoille ja museoväelle se on oiva luettelo kokoelman teoksiin. Merita-pankki on saanut myös arvokkaan liikelahjajulkaisun.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *