Karttoja kaupunkihistoriaan

Genimap on taas tehnyt palveluksen suomalaiselle historiantutkimukselle julkaistessaan karttakirjan, jossa tuntuu historian lehtien havinaa - kokoelman vanhoja suomalaisia kaupunkikarttoja. Teoksen kartat ovat paitsi historiantutkijalle todellinen aarreaitta - nyt kaikkia karttoja ei tarvitse erikseen haalia milloin mistäkin, vaan ne on painettu lähes fac simile -periaatteella - myös pelkästään kuvitukseltaan upeita, ja lyövät laudalta monen varsinaisen taidekirjankin. Teoksen kiistattomia plussia on lisäksi, että kartoissa on pyritty yhtenäiseen mittakaavaan, toisin sanoen periaatteessa saman ajan kartat ovat ainakin vuodesta 1910 alkaen kokonsa puolesta jo silmämääräisestikin vertailukelpoisia. Miinuksena voidaan karttojen osalta sanoa, ettei mukaan valitettavasti ole otettu kaikkein vanhimpia karttoja, vaan lähtökohdaksi on valittu 1837.

Iltanen, Jussi: Urbes Finlandiae, Suomen kaupunkien historiallinen kartasto. Genimap, 2004. 176 sivua. ISBN 951-593-915-1.

Genimap on taas tehnyt palveluksen suomalaiselle historiantutkimukselle julkaistessaan karttakirjan, jossa tuntuu historian lehtien havinaa – kokoelman vanhoja suomalaisia kaupunkikarttoja. Teoksen kartat ovat paitsi historiantutkijalle todellinen aarreaitta – nyt kaikkia karttoja ei tarvitse erikseen haalia milloin mistäkin, vaan ne on painettu lähes fac simile -periaatteella – myös pelkästään kuvitukseltaan upeita, ja lyövät laudalta monen varsinaisen taidekirjankin.

Teoksen kiistattomia plussia on lisäksi, että kartoissa on pyritty yhtenäiseen mittakaavaan, toisin sanoen periaatteessa saman ajan kartat ovat ainakin vuodesta 1910 alkaen kokonsa puolesta jo silmämääräisestikin vertailukelpoisia. Miinuksena voidaan karttojen osalta sanoa, ettei mukaan valitettavasti ole otettu kaikkein vanhimpia karttoja, vaan lähtökohdaksi on valittu 1837. Vanhempaakin, äärimmäisen mielenkiintoista, materiaalia olisi toki ollut olemassa. Toinen selkeä puute on, ettei kaupunkeja ole liitetty ympäristöön, mikä olisi antanut lisävalaistusta kaupungin ja maaseudun suhteen muuttumisesta.

Kirjaan liittyy myös historiaosio, joka valaisee kaupunkilaitoksen kehitystä Suomessa yleisesti. Tutkijalle tämä on tietysti vain yleistietoa, mutta asianharrastaja saattaa löytää uutta ja mielenkiintoista runsaastikin, etenkin, kun aivan alussa kaupungit on esitetty valituin kausin yleiskartalla. Historiallisesti voidaan kuitenkin kyseenalaistaa kaupunkien synnyn sitominen saksalaisperäiseen kaupunkilakiin, mikä näkökulmavalintana on johtanut täysin epähistorialliseen näkemykseen mm. Turun ”perustamisesta” – Turkuahan ei ole koskaan perustettu, eikä sille tiettävästi koskaan ole annettu kaupunkistatuksen edellyttämää privilegiokirjaa, huolimatta eräiden historioitsijoiden epätoivoisista yrityksistä moista tyhjästä kehitellä.

Yleiskuva teoksesta on kuitenkin ehdottoman positiivinen. Etenkin jokaisen kaupungin kohdalle liitetty tekijän merkittäväksi katsomien tapahtumien kronologia helpottaa kaupunkihistorioiden vertailua ja ylipäätään kokonaiskuvan saamista. Esimerkiksi teollistumisen leviäminen ja sen suhde kaupunkilaitoksen leviämiseen selviää helposti. Kirja on ehdottomasti ”must” jokaiselle kaupunkihistorian, ja yleisemminkin Suomen historian tutkijalle, ja verraton apuväline koulujen historianopetuksessa, vaikkapa paikallishistoriaa opetettaessa.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *