Kokonaisnäkemys uskonnoista

”Uskontojen maailma” suuntautuu monelle taholle. Yhtäältä se on maailman uskontoja kartoittava yleisteos; toisaalta pyrkimyksenä on kuvaamisen lisäksi myös analysoida uskontojen eri piirteitä. Uskonnot eivät kuitenkaan koskaan ole muuttumattomia kokonaisuuksia, ja maailmanhistoria on läsnä myös ”Uskontojen maailmassa.” Teos on ilmestynyt ensi kerran vuonna 1989, ja käsillä olevan suomennoksen pohjana on vuoden 1997 uudistettu laitos.

Smart, Ninian: Uskontojen maailma. Otava, 2005. 624 sivua. ISBN 951-1-18137-8.

”Uskontojen maailma” suuntautuu monelle taholle. Yhtäältä se on maailman uskontoja kartoittava yleisteos; toisaalta pyrkimyksenä on kuvaamisen lisäksi myös analysoida uskontojen eri piirteitä. Uskonnot eivät kuitenkaan koskaan ole muuttumattomia kokonaisuuksia, ja maailmanhistoria on läsnä myös ”Uskontojen maailmassa.” Teos on ilmestynyt ensi kerran vuonna 1989, ja käsillä olevan suomennoksen pohjana on vuoden 1997 uudistettu laitos.

Uskonnon ulottuvuudet
Ninian Smart käyttää seitsemän ulottuvuuden mallia kuvatessaan uskontoja ja uskomusjärjestelmiä eri aikoina. Nämä ovat käytännön ja rituaalien ulottuvuus, kokemuksen ja tunteen ulottuvuus, kertomusten ja myyttien ulottuvuus, opin ja filosofian ulottuvuus, etiikan ja säädösten ulottuvuus, yhteisöjen ja instituutioiden ulottuvuus sekä materiaalinen ulottuvuus.

Kuten näiden ulottuvuuksien nimityksistäkin voidaan huomata, Smartille uskonto ei ole vain tiukan teologinen järjestelmä, vaan osa ihmisten elämää ja kokemusmaailmaa. Toisaalta maallisiksikin mielletyt opit ja aatteet ovat usein uskontojen kaltaisia; näistä Smart ottaa esille vaikutusvaltaisimmat eli nationalismin ja marxilaisuuden. Uskonnon määritelmä on teoksessa siis väljä, ja toisaalta uskontojen vaikutusten ymmärretään ulottuvan pyhäkköjä ja virallisia rituaaleja laajemmalle.

Yli 600-sivuisen teoksen myötä on aikaa totutella vaikeampiinkin käsitejärjestelmiin, ja Smartin tapa analysoida uskontojen moninaisuutta on lopulta hyvin toimiva. Lisäksi tekstin ulkoasu helpottaa eri ulottuvuuksien havaitsemista, koska ne on säännönmukaisesti kursivoitu. Oppikirjamaisuutta teokseen tuovat myös uskontojen peruskäsitteitä listaavat ”laatikot” ja samalla tavoin erillään esitetyt keskeisten henkilöiden lyhyet elämäkerrat. Laajassa (ja takakannen runsasta kuvitusta ylistävistä sanoista huolimatta sangen tekstipainotteisessa) teoksessa tämä on kuitenkin aivan paikallaan.

Maantiede määrittäjänä
Usein uskontoja lähestytään tavalla tai toisella kansallisesta näkökulmasta: määritellään kunkin valtion virallinen uskonto tai ainakin yleisimmät uskonnot. Uskonnot eivät kuitenkaan noudata valtioiden rajoja, eikä tämä hajanaisuus ole globalisaation ja muuttoliikkeen myötä suinkaan vähenemässä.

Ninian Smart myöntää näkökulmansa maailman uskontoihin olevan länsimaisen; muuten tuskin voisi ollakaan pääasiassa länsimaiselle yleisölle suunnatussa teoksessa. Uskontojen ja poliittisten ja maantieteellisten yksiköiden eroavaisuudet hän selvittää kuvaamalla kunkin alueen uskonnollista elämää erikseen. Esim. buddhalaisuus tulee näin esiteltyä useaan kertaan, niin Etelä-Aasian, Kiinan kuin Japaninkin yhteydessä – modernia länsimaista uskontoelämää unohtamatta – mutta koska tarkoituksena on tuoda esille myös uskonnon käytännön merkitys ja toiminnallinen puoli, ratkaisu on erittäin perusteltu.

Eri alueiden uskonnoilla on aikojen mittaan ollut suurtakin vaikutusta toisiinsa, joten yhtenäisestä ytimestä huolimatta vaikkapa Intian ja Japanin buddhalaisuudella on myös huomattavia eroja. Maantieteelliset yhteydet ja erottajat ovat myös olleet uskontojen leviämisessä tärkeitä: meret ovat yhdistäneet ja erottaneet Tyynenmeren aluetta, ja Keski-Aasian aroja pitkin ovat kulkeneet niin valloittajat kuin uskonnolliset vaikutteetkin.

Historiallinen kehitys
Uskonnot muuttuvat joskus hyvinkin paljon aikojen kuluessa. Hyvä esimerkki on kristinusko, joka on kehittynyt varhaisten vuosisatojensa tiiviistä seurakunnista ja yksinkertaisesta oppirakennelmasta yhdeksi suurista maailmanmahdeista. Kristinuskolla on toisaalta ollut poikkeuksellisen voimakas pyrkimys määritellä oppiaan, erityisesti suhteessa juutalaisuuteen ja antiikin uskontoelämään. Raamatun tekstit ja niiden tulkinnat muotoutuivat kristinuskon ensi vuosisatojen kirkolliskokouksissa ja loivat pohjan sille, mitä nykyään pidetään kristinuskona.

Smart näkee uskonnot osaksi maailmanhistoriaa, ja maailmanhistoriallisesti merkittäväksi rajakohdaksi 1400- ja 1500-lukujen vaihteen. Teos myös jakautuu kahteen osaan tämän rajanteon mukaan, ja kummankin osan alussa on maailman uskontojen ”tapahtumahistoriaa” aukeaman leveydeltä kokoava kaavio.

1500-luvulta lähtien löytöretket alkoivat vaikuttaa myös uskontojen levinneisyyteen, ja Euroopan nousu niin taloudellisessa kuin kulttuurisessakin mielessä johtavaksi alueeksi kiihtyi. Siirtomaa-aikojen uskontoelämä Aasiassa, Afrikassa ja Amerikoissa poikkesi huomattavasti aiemmasta, vaikka entiset uskonnot monesti sinänsä säilyivätkin. Uskontojen säilymiseen vaikutti usein alueen yhteiskunnallinen kehittyneisyys: monien alkuperäiskansojen uskonnoista on jäljellä vain viitteitä, siinä missä esim. Intian uskontojen vaikutusvalta pienenemisestään huolimatta oli suuri myös siirtomaa-ajalla. Niiden poliittinen ja sosiaalinen merkitys kuitenkin muuttui uusien vallanpitäjien myötä.

Uskonnon politiikka
Uuden ajan alun Euroopassa uskonpuhdistuksen tuomia murroksia pyrittiin ratkomaan periaatteella ”cuius regio eius religio”, eli kunkin alueen uskonto määräytyi hallitsijan uskon mukaan. Uskonnon ja politiikan sekä yleensä vallankäytön suhteet ovat aina olleet tiiviit.

Selkeimmin uskonto ja yhteisö kiinnittyvät toisiinsa heimouskonnoissa, joissa uskonnollisten rituaalien ulkopuolelle joutuminen merkitsee myös yhteisön hylkäämistä. Toisaalta kehittyneemmissä yhteiskunnissa hallitsijan edellyttämä uskontoelämä on voinut olla ennen kaikkea rituaalien noudattamista ja hallitsijan jumalallisen aseman tunnustamista, samalla kun alamaisten uskontoelämän moninaisuutta on siedetty hyvin pitkälle. Uskonto on voinut levitä uusille alueille niin valloituksen kuin ruohonjuuritasoisen kansanhurskaudenkin avulla; islam levisi Kaakkois-Aasiassa nimenomaan jälkimmäisellä tavalla.

Uskonnon ja politiikan yhteenkietoutuminen on Smartin suosima teema muutenkin. Hän ei arastele nostaa nationalismia ja marxilaisuuden eri maissa saamia muotoja uskontojen rinnalle: ovathan ne usein suoraan lainanneet uskonnollista sanastoa ja kuvastoa ja pyrkineet vaikuttamaan ihmisiin samalla emotionaalisella tavalla kuin uskonnot. Smart kuitenkin havaitsee myös aatteiden heikkoudet verrattuna uskontoihin. Marxilaisten järjestelmien nopea romahdus selittyy hänen mielestään sillä, että pakollinen oikeaoppisuus, huonosti toimiva keskitetty hallinto ja eettisten periaatteiden ja todellisuuden ristiriita heikensivät ihmisten uskoa järjestelmään. Opillisesti marxilaisuus oli Smartin mukaan melko toimiva, mutta rituaalisella alueella puutteet olivat ilmeiset. Kommunistinen yhteiskunta ei kyennyt tarjoamaan uskonnon korvaavia juhlia ja siirtymäriittejä, ja kokemuksellinen ulottuvuus jäi osin tästäkin syystä heikoksi.

Teoksen puutteeksi on helppo osoittaa viime vuosina maailmaa ravistelleiden islamilaisen fundamentalismin ja radikaalien ääriliikkeiden vähäinen analyysi. Smartin päiväämä esipuhe on vuodelta 1997, jolloin islamin tilanne olikin päällisin puolin vielä erilainen kuin muutamaa vuotta myöhemmin. On tietenkin mahdollista sanoa, että terrorismi ja ääri-ilmiöt eivät ole koko totuus uskonnosta tai edes sen suuntauksista; moni tämän hetken lukija olisi kuitenkin kiinnostunut juuri näistä kysymyksistä. Al-Qaidan uskonnollispohjaista tai muutakaan analyysia on siis ”Uskontojen maailmasta” turha etsiä. Islamia eri maissa ja myös viime vuosikymmeninä teoksessä kyllä käsitellään runsaasti.

Kokonainäkemys uskonnoista
”Uskontojen maailma” on tavallaan vaikea teos. Se on Ninian Smartin uransa aikana kehittämä kokonaisnäkemys maailman uskonnoista, niiden ulkoisista muodoista ja sisäisistä merkityksistä sekä ennen kaikkea muuttumisesta historian kulussa. Hakuteoksena ”Uskontojen maailmaa” on myös mahdollista käyttää – näin laajaa teosta tuskin julkaistaisiinkaan ilman kunnollista asiasanahakemistoa. Parhaimmillaan se on kuitenkin kannesta kanteen luettuna, jolloin uskontojen maailma avautuu ainakin suurin piirtein Smartin tarkoittamalla tavalla.

Yleiskuvaa antaessaan Smart sivuuttaa kysymyksiä, jotka olisi voinut kohdata avoimemminkin. ”Uskontojen maailma” on melko sukupuolisokea teos, vaikka eri uskontojen naispuolisia vaikuttajia esitelläänkin. Samoin sosiaalinen eriarvoisuus, jonka usein uskonnotkin oikeuttavat, ei tule teoksessa erityisesti esiin. Tässä suhteessa ”Uskontojen maailma” palaa koulukirjamaiseen olevien olojen oikeuttamiseen, huolimatta kriittisestä suhtautumisestaan uskontojen poliittisiin ja historiallisiin seurauksiin.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *