Helsingin yliopiston professori Arto Mustajoki on eräs niistä vaikuttajista, joka on vuosikausia puhunut ja kirjoittanut venäjän kielen asemasta, naapurien kielten tärkeydestä. Hän on myös aivan viime aikoina tukenut itäsuomalaisten kuntien aloitteita venäjän kielen nostamisesta kouluopetuksessa ruotsin rinnalle.

Onhan aika käsittämätöntä, että Suomessa vain pari prosenttia väestöstä osaa itänaapurin kieltä – ja luvussa ovat mukana myös tänne muuttaneet venäjänkieliset.

Mustajoki on myös tuottanut kieliasian tiimoilta viime vuoden lopulla ilmestyneen teoksen Kevyt kosketus venäjän kieleen. Sitä on hauska lukea. Kaikki turhanaikainen akateemisuus puuttuu. Siis tyylillisesti, muuten Kevyt kosketus on painava puheenvuoro! Monet puolet venäjän kielestä ja sen erikoisuuksista, opiskelusta ja vivahteista saavat kuin uuden sisällön: hei, venäjä on sittenkin aika hupaisa ja monitasoinen kieli, josta suomi on saanut paljon hullunkurisiakin lainasanoja.

Mustajoki lähestyy siis Venäjää ja venäjää humoristisesti ja pääsääntöisesti todella herkullisen epä-akateemisesti. Jo lyhyiden lukujen otsakkeet puhuvat puolestaan: Kyrilliikan kirous ja lumo, Naisasiaa venäläisittäin, Suku ei ole pahin, Kuusitoistakesäinen venäläinen tyttö, Venäläisiltä puuttuvat haasteet, Paljonko venäjän kielessä on sanoja?

Kirja on täynnä erilaisia kielipelejä, sanaleikkejä, joiden kautta Mustajoki tuottaa kulttuuritietoisen näkemyksensä venäjän kieleen. Toisaalta nykykieli ja historia lyövät kättä ja kirja on samalla moderni johdatus moniin Venäjän nykypäivän ilmiöihin.

Venäjän kielihän on ollut Neuvostoliiton hajoamisen murroksessa rajussa kehitysvaiheessa. Monet meistä, 1970-luvulla venäjää opiskelleista huomaamme, kuinka huonosti hallitsemme nykyvenäjän. Kyllä me pärjäämme ystävien kesken ja keittiökeskusteluissa vanhojen intelligenttien kanssa. Mutta puute tulee modernin kielen vivahteissa, ”inglish” ja muissa uussanoissa, vaikkapa Sorokinia, Peleviniä ja Marininaa lukiessa. Dovlatov, Limonov ja muut entiset emigrantit ja toisinajattelijat ovat helpompia, koska he edustavat nostalgiaa, eivät uuskieltä.