Kunnianosoitus intohimoiselle karttojen kerääjälle

Avartuva maailma on upeasti kuvitettu, monipuolinen tietopaketti karttojen historiasta, karttojen intohimoisesta keräilijästä A. E. Nordenskiöldistä ja hänen kunnioitusta herättävästä karttakokoelmastaan.  Kirjan tekstiä ja kuvitusta vaivaa paikoitellen toisto ja se vaikuttaa erillisten palojen kokonaisuudelta, mutta on silti hieno esitys karttojen maailmasta.  

Markkanen, Tapio; Leena Miekkavaara; Anna-Maija Pietilä-Ventelä: Avartuva maailma. Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta. Världen vidgas. Skatter i A. E. Nordenskiölds kartsamling. The Emerging World. Map Treasures from the A. E. Nordenskiöld Collection. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2013. 175 sivua. ISBN 978-952-222-431-6.

Avartuva maailma. Kartta-aarteita A. E. Nordenskiöldin kokoelmasta sisältää kolme erillistä tekstikokonaisuutta, jotka ovat kirjoittaneet Nordenskiöld-tuntijat, Tapio Markkanen, Leena Miekkavaara ja Anna-Maija Pietilä-Ventelä. Professori Markkanen on tähtitieteilijä, tietokirjailija ja Suomen Unesco-toimikunnan puheenjohtaja. Hän johdattaa lukijan retkelle karttojen historiaan antiikista Nordenskiöldin päiviin. FM Miekkavaara on pitkään toiminut aktiivisesti Suomen Kartografian Seurassa ja kirjoittanut useita artikkeleja A. E. Nordenskiöldistä. Hän kertoo kuuluisan tutkimusmatkailijan elämästä, matkoista, tieteellisestä työskentelystä ja muista kiinnostuksen kohteista. FM Pietilä-Ventelä on Kansalliskirjaston A. E. Nordenskiöldin karttakokoelman hoitaja. Hän keskittyy karttakokoelman syntyyn ja säilytykseen sekä esittelee muutamia kokoelman harvinaisuuksia. Kirjassa on myös Kansalliskirjaston ylikirjastonhoitajan Kai Ekholmin ja Suomen kansallismuseon ylijohtajan Helena Edgrenin lyhyet esipuheet. Kolmikielinen, runsaasti kuvitettu tietoteos julkaistiin Kansalliskirjaston ja Kansallismuseon yhteistyönä järjestämän A. E. Nordenskiöldin karttakokoelmaa esittelevän näyttelyn avajaisten yhteydessä keväällä 2013.

Miten maailma avartui 1800-luvulla

Tapio Markkasen osuus, Kartta – kuva maailmasta,kattaa sivut 10-53. Markkanen esittelee aluksi, miten antiikin maailmakuva hahmottui havaintojen, päättelyn ja kuulopuheiden varassa. Sen jälkeen hän siirtyy kertomaan maan muodosta, maapallon koosta ja maailmasta kartalla. Karttoja on kautta aikojen tarvittu monenlaiseen tarkoitukseen. Esimerkiksi maanviljelijät, verottajat, sotajoukkojen johtajat, kauppiaat ja matkailijat ovat käyttäneet niitä apunaan. Markkanen esittelee muun muassa ainoan antiikin ajalta nykypäiviin säilyneen kartan, Tabula Peutingerianan,1200-luvulla valmistetun jäljennöksen roomalaisesta maantiekartasta 300- tai 400-luvulta jKr. Se kuvaa tieverkkoa Brittein saarilta Jerusalemiin ja Persiaan. Siinä on hajatietoja jopa Intiasta ja Kiinasta.

image

Kuva: Tabula Peutingeriana

Keskiajan Euroopassa kehittyi uskonnolliseen maailmankäsitykseen perustuva mappa mundi (maailman verho tai maailman kartta). Se noudattaa käsitystä kristillisen oikean ja hyvän maailman rakenteesta ja sitä on useaa tyyppiä. Toinen keskiaikainen karttatyyppi oli orbis terrarum (tunnettu maailma tai maanpiiri) eli T-O-kartta. Sekin oli kaavamainen, vertauskuvallinen hengellinen kartta. Islamilainen maailmanvalloituksen alettu vuonna 632 itä ja länsi ajautuivat sotatilaan, mutta myös hedelmällistä vuorovaikutusta esiintyi. Konstantinopolin kukistumisen jälkeen 1204 idän oppineita alkoi vaeltaa länteen ja antiikin kirjallisuus alkoi kulkeutua Euroopan luostareihin ja ruhtinashoveihin. Yksi merkittävä asiakirja oli Ptolemaioksen maantieteellinen pääteos Geographica, joka sisälsi maailmankartan ja 26 alueen kartan. Siitä tuli Euroopan kartantekijöille auktoriteetti, jota sovellettiin ja täydennettiin. Suuret löytöretket 1400-luvulta lähtien avarsivat maailmankuvaa ennen näkemättömällä tavalla ja kuva maailmasta muuttui lopullisesti. Kartasta tuli kaukomatkojen tuki. Kun paikanmääritys opittiin tekemään tarkasti tuli kartoista entistä tarkempia. 

Leena Miekkavaaran Minä, A. E. Nordenskiöld – elämä ja teot käsittelee otsikkonsa mukaisesti ensin Nordenskiöldin elämänvaiheita: lapsuutta, koulunkäyntiä, opiskelua ja ensimmäisiä virkoja Suomessa, muuttoa Ruotsiin ja elämää siellä. Sen jälkeen hän esittelee Nordenskiöldin tekemät tutkimusmatkat Jäämerelle: viisi retkeä Huippuvuorille, kaksi Grönlantiin, kaksi Jeniseille sekä Koillisväylän löytämisen ja Euraasian ympäripurjehduksen Vegalla 1878–1880. Miekkavaara tutkiskelee myös Nordenskiöldin tieteellistä työskentelyä kirjallisten töiden tekijänä sekä kartografian historian tutkijana ja intohimoisena keräilijänä. Hän kertoo myös, miten Nordenskiöld joutui arvostelun kohteeksi omaperäisistä mielipiteistään kartografian alalla. Tämä painotti muun muassa esiin ottamaansa “pohjan miesten” osuutta pohjoisten alueiden karttakuvan kehitykseen sekä Zenon veljesten oletettua matkaa Pohjolaan 1300-luvulla. Nordenskiöld sai arvostelua osakseen myös mielipiteistään maapallon kosmisesta alkuperästä ja avaruudesta sataneen kosmisen aineen geologisesta merkityksestä. Toisaalta Nordenskiöld oli vakaa patriootti, joka oli yksi “Pro Finlandia” kulttuuriadressin  kansainvälisistä viejistä Pietariin 1899. Miekkavaara toteaa lopuksi Nordenskiöldin olleen onnellinen mies, jolla oli vain kaksi säröä; kahden lapsen menehtyminen tuberkuloosiin ja kaipuu Suomeen.

Anna-Maija Pietilä-Ventelän artikkeli Adolf Erik Nordenskiöldin ja hänen merkittävän kokoelmansa arvostus esittelee miten kokoelma alun perin karttui. Hän kertoo myös, millaisia atlas-aarteita, harvinaisuuksia ja karttaerikoisuuksia se sisältää. Pietilä-Ventelä kuvaa erilaisia karttoja, kuten apilan lehteä maailmankarttana ja karttaa, joka esittää kuningatar Eurooppaa. Hän kertoo myös lentävästä Pegasos-hevoskartasta ja Belgian leijonakartasta, Gerard Mercatorin Paradisus–Maallinen paratiisi-kartasta ja Saksassa olevasta Brocken- eli “Kyöpelinvuori”-kartasta.

image

KUVA: Ostettuaan 1604 Gerard Mercatorin kuparilaatat Jodocus Hondius (1563-1612) pienensi kartat ja muodosti niistä Atlas Minor -kartaston. Amsterdamissa 1607 ilmestyneen painoksen karttojen joukossa oli myös Paradisus eli maallinen paratiisi, jonka Mercator sijoitti Mesopotamiaan eli ”Kaksoisvirran maahan” Eufrat- ja Tigrisjokien väliin nykyisen Irakin alueelle. Kansalliskirjasto.

Pietilä-Ventelä selvittää vanhoissa kartoissa esiintyvien puhaltavien päiden ja muiden erikoiskuvioiden historiallisia taustoja. Erikseen hän käy läpi näköispainoksia, kuten Ebsdorfin maailmankartta, Tabula Peutengeriana eli roomalaisten tiekartta ja Idrisin maailmankartat. Hän esittelee myös A. E. Nordenskiöldin merkittäviä teoksia, joita tämä laati kokoelmansa perusteella. Pietilä-Ventelä valottaa myös, miten kokoelmasta tuli Unescon henkisen kulttuuriperinnön – Memory of the World – kohde vuonna 1997.

imageLopuksi hän käy läpi A. E. Nordenskiöldistä jääneitä muistoja, kuten Nordenskiöldin kotipaikka Alikartano eli Frugård Mäntsälässä, joka on nykyään museona, ja Nordenskiöldska biblioteket, Frugårdin kirjaston kokoelma Åbo Akademissa Turussa. Hän esittelee myös muistorahoja, postimerkkejä, paikannimiä ulkomailla ja kertoo Koillisväylän paluumatkan juhlasta sekä A. E. Nordenskiöldin kokoelmista Ruotsissa.

Avartuvan maailman kirkkautta ja hämäryyttä 

Avartuva maailmaon upeasti kuvitettu, monipuolinen tietopaketti karttojen historiasta, karttojen intohimoisesta keräilijästä A. E. Nordenskiöldistä ja hänen kunnioitusta herättävästä karttakokoelmastaan. Paikoitellen kirjan tekstiä ja kuvitusta vaivaa toisto; kirjan kirjoittajat esittelevät samoja asioita ja samoja karttoja. Asian olisi mahdollisesti voitu välttää, jos esimerkiksi joku kirjoittajista olisi toiminut vastaavana toimittajana. Nyt Avartuva maailma on erillisten palojen kokonaisuus, jossa mikään osa ei oikein keskustele toisen osan kanssa.

Kirjoittajista olisi myös kaivannut jonkinlaista esittelyä. Samoin olisi ollut kiinnostava tietää jotain kirjan syntymisen taustoista. Vastaavissa tietokirjoissa on yleensä esitelty kirjoittajat ja perusteltu, miksi juuri he ovat oman osuutensa laatineet ja miksi kirja ylipäänsä on tehty.

Avartuva maailma -kirjan etukantta koristaa A. E. Nordenskiöldin karttakokoelmasta Arnold Colomin maailmankartta, joka on painettu Amsterdamissa vuonna 1659. Takakannessa pilkistää turkkiin pukeutunut Nordenskiöld rennosti laivan kannella tähyten jäisen maiseman yli kaukaisuuteen. Kirja on melko kookas, muttei liian raskas. Kolmikielisen tekstin ansiosta kirja on kätevä lahja tai tuliainen moneen tarkoitukseen.

image

Kuva: A. E. Nordenskiöld ja ruotsalainen kasvitieteilijä Sven Berggren Grönlannin sisämaan jäätiköllä rotkon reunalla noin 20 kilometrin päässä rannikosta vuoden 1870 retken aikana. Kuva hänen teoksestaan Studier och forskningar föranledda af mina resor i höga norden … Stockholm 1883. Kansalliskirjasto.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *