Langattomasta lennättimestä älypuhelimeen

Petri Launiainen on tietoliikenteen asiantuntija, joka on työskennellyt pitkään muun muassa Nokian palveluksessa. Hänen teoksensa suomenkielinen ja kuvitettu versio on muokattu kotimaista lukijakuntaa varten. Tietokirja on suhteellisen laaja ja yksityiskohtiin menevä läpileikkaus sähköisten viestintäteknologioiden kehityksestä.

Launiainen, Petri: Värähtelevä maailma. Langattoman viestinnän lyhyt historia. [A Brief History of Everything Wireless; How Invisible Waves Have Changed the World]. Gaudeamus, 2019. 344 sivua. ISBN 978-952-345-009-7.

Petri Launiaisen tietokirja näyttää, miten maailma verkottui lennätinjärjestelmien ja sähköisten joukkoviestimien avulla. Tällä hetkellä maailmanlaajuinen reaaliaikainen kommunikaatio on välttämätön osa yhteiskuntien infrastruktuuria. Halusimme tai emme, esineiden internet on viimeistään viemässä digitaalisen kommunikaation liki kaikkialle.

Langattoman viestinnän avainhenkilöitä

Kirjassa kuvataan kiintoisasti varhaisia langattoman viestinnän pioneereja, heidän erilaisia motivaatioitaan ja yksittäisiä keksintöjä kaupallisine sovelluksineen. Jotkut heistä – kuten sähkömagneettisten aaltojen olemassaolon todistanut Heinrich Hertz – eivät olleet kiinnostuneita havaintojensa käytännön hyödyistä, kun taas toiset katsoivat uusia viestinnän mahdollisuuksia liikemiehen silmin, kuten italialainen insinööri Guglielmo Marconi. Hänen nimeään kantava yhtiö pyrki monopolisoimaan sähköisen viestinnän laitemarkkinoita ja standardeja, mutta myös muut toimijat ajoivat omia etujaan. Serbialaissyntyinen Nikola Tesla oli Hertzin tavoin kiinnostunut kokeiluista mutta epäonninen patentoinnissa ja innovaatioiden kaupallistajana.

Avainhenkilöiden avulla Launiainen osoittaa, miten viestintäteknologian kehitys on ollut kansainvälistä kilpailua standardeista ja patenteista sekä miten lopulta menestyksen on taannut kyky massatuotantoon. Kun näkymättömille aalloille perustuneet keksinnöt jalostettiin laitteiksi, ne alkoivat löytää tiensä kuluttajien koteihin. Radio ja TV olivat teknologioita, joille markkinan muovasi yleisradiona tunnettu palvelujen kokonaisuus ja kaupalliset ohjelmayhtiöt.

Guglielmo Marconi 1900-luvun alussa. Wikimedia commons.

Teknologian nopea kehitys

Tuon tuosta kirjoittaja todistelee, miten innovaatiot rakentuvat entisten päälle. Toisaalta uusi teknologia myös korvaa vanhan. Kun tarve viestinnälle ja sen kuluttamiselle on syntynyt, seuraavalle tuotteelle on valmis markkina.  Matka langattomasta lennättimestä pienoistietokoneiksi muuttuneisiin älypuhelimiin tuntuu jopa yllättävän lyhyeltä. Ja vaikka Launiainen siirtyy hieman deterministisen oloisesti innovaatiosta toiseen, hän avaa kiitettävästi teknologioiden perustaa ja myös ankaraa kilpailua, jossa vain osa tuotteista muodostuu menestyksiksi.

Verraten tarkoin Launiainen selvittää hyvin tuntemaansa Nokian nousua matkapuhelinalan mammutiksi. Yksityiskohtia myöten hänen todistuksensa noudattelee jo tuttua versiota siitä, miten suuryrityksestä tuli omahyväinen ja hidas.  Pöhöttynyt jätti ei tarpeeksi ketterästi pystynyt tunnistamaan kuluttajien tarpeita.

Rönsyilevä mutta ajankohtainen teos

Mobiiliviestinnän lähihistoriaa käsittelevässä osuudessa kirjailija on omalla alueellaan mutta paradoksaalisesti parhaimmillaan langattoman viestinnän varhaisvaiheiden kuvauksessa. Tämä johtuu kenties siitä, että nykyteknologia on kirjoittajalle läheisintä ja hän haluaa kertoa kaiken. Ehkäpä jonkinlainen rajaaminen olisi ollut tarpeen, sillä kirjan alaotsikon ”langaton viestintä” antaa ymmärtää painotuksen olevan tiedonvälityksen teknologioissa. Launiainen kertoo kuitenkin muun muassa mikroaaltouunin keksimiseen johtaneista kokeiluista, tutkajärjestelmistä ja infrapunasäteilyä hyödyntävän kaukosäätimen kehityksestä. Toki laajasti ymmärrettynä kaikessa tässä voi havaita viestien välittämistä, mutta rönsyilevyys tekee neljääntoista lukuun jaetusta Värähtelevästä maailmasta hieman raskaslukuisen.

Matkapuhelimen kehitys vuosina 1992–2014. Wikimedia commons.

Teos kyllä pitää otteessaan hyvillä esimerkeillään ja opettaa välineiden teknologisen perustan, vaikka tekijä huomauttaa, ettei ole laatinut oppikirjaa vaan pikemminkin tarjoilee lukijoille uusia näkökulmia langattoman teknologian historiaan.

Launiainen muistuttaa pariin otteeseen tärkeänä pitämästään tutkimustiedon soveltamisen kysymyksestä. Monet välineet ovat käyttäjän näkökulmasta varsin yksinkertaisia, mikä voi saada unohtamaan mittavan ja aikaa vieneen kehitystyön. Helppokäyttöisyyden takana on usein massiivinen työpanos. Välineiden näppäryys ja edullisuus on tehnyt langattomilla apparaateilla viestimisestä monille jokapäiväistä. Olemme enemmän kuin koskaan huippututkimuksen ja innovaatioiden luoman verkoston viestiviä osasia.

Paradoksina kirjan tekijä esittää, että globaalissa viestintäympäristössä tiedevastaisuus tuntuu olevan nousussa. Yhdysvallat esimerkkinään Launiainen huomauttaa, miten kouluissa lisätään uskontoon perustuvaa opetusta, vaihtoehtoisia ”teorioita” koetetaan varakkaiden tukijoiden lahjoitusvarojen turvin sisällyttää koulutusohjelmiin ja vähätellään tutkimusperustaista tietoa.  Vaikea sanoa havainnon perusteella, miten laajasta ilmiöstä on kyse, mutta jo huhujen ja hajanaisten uutisten perusteella varoitus tuntuu noteeraamisen arvoiselta.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *