Lapsesta aikuiseksi

Saksalainen alkuteos: Der kleine Prinz in uns - Auf Entdeckungsreise mit Saint-Exupéry. Kirjan tekijä, terapeutti Mathias Jung on kotimaassaan Saksassa tunnettu lukuisista elämäntaitoon liittyvistä teoksistaan ja esitelmistään. Tämä kirja on hänen tuotannostaan ensimmäinen suomennettu kirja. Mathias Jung kuljettaa meitä Antoine de Saint-Exupéryn luoman satuhahmon, pikku prinssin jalanjäljissä ja opettaa meitä samalla tunnistamaan jotain todellista itsestämme.

Jung, Mathias: Pikku prinssi meissä. Sisäisen lapsen seurassa.. Käännös: Räsänen, Oili. Kotimaa-Yhtiöt Oy, 2007. 116 sivua. ISBN 978-951-607-331-9.

Saksalainen alkuteos: Der kleine Prinz in uns – Auf Entdeckungsreise mit Saint-Exupéry.

Kirjan tekijä, terapeutti Mathias Jung on kotimaassaan Saksassa tunnettu lukuisista elämäntaitoon liittyvistä teoksistaan ja esitelmistään. Tämä kirja on hänen tuotannostaan ensimmäinen suomennettu kirja. Mathias Jung kuljettaa meitä Antoine de Saint-Exupéryn luoman satuhahmon, pikku prinssin jalanjäljissä ja opettaa meitä samalla tunnistamaan jotain todellista itsestämme. Jungin teksti etenee Pikku prinssi -kirjan tekstiä seuraten ja analysoiden pikku prinssin kokemuksia terapeuttisina prosesseina. Ihmisen elämä nähdään kriiseinä ja niistä selviämisenä. Jungin kirja etenee loogisesti ja sujuvasti.

Antoine de Saint-Exupéryn Pikku prinssi -kirjaa on tarkastellut myös The Guardian -lehden Pariisin kirjeenvaihtaja Paul Webster kirjassaan ”Antoine de Saint-Exupéry. Pikku prinssin elämä.” Webster lähestyy aihetta de Saint-Exupéryn elämäkerran kautta osana koko tuotantoa.

Mathias Jung käy läpi kirjan syntyvaiheita. Antoine de Saint Exupéry julkaisi Pikku prinssi -kirjansa vuonna 1943 asuessaan New Yorkissa. Hän oli tuolloin ilmavoimien reserviupseeri. Kirjan pitkää suosiota kuvaa, että se on käännetty noin 80 kielelle. USA:ssa kirjaa on myyty vuosittain noin 100 000 kappaletta ja Ranskassa yli 300 000. Jotain kertoo myös se, että Saksassa kirjaa on myyty 40-luvulta tähän päivään mennessä noin 7 miljoonaa kappaletta. Saint-Exupéry kirjoitti kirjan lapsille ja alun perin se oli tarkoitettu newyorkilaisen kustantajan joulumyynnin avaukseen. Kirjan lukuisat käännökset ja valtavat myyntiluvut osoittavat, että myös aikuiset ottivat kirjan suosikikseen. Pikku prinssi -kirja on omistettu juutalaiselle miehelle, joka piileksi sota-aikana Ranskassa. Kirja on ”vertaus lapsuudesta ja aikuisuudesta, inhimillisyydestä ja epäinhimillisyydestä, ystävyydestä ja rakkaudesta, kriisistä, kuolemasta ja toivosta”. (s. 10) Vuonna 1987 venäläiset tähtitieteilijät nimittivät jopa asteroidin Saint-Exupéryn mukaan. Asteroidi on halkaisijaltaan 19 kilometriä ja se kiertää aurinkoa Marsin ja Jupiterin välillä. Pikku prinssi olisi eksynyt niin suurella tähdellä.

Terapeutti Jung kirjoittaa, että kriisit kuuluvat elämään. Kriisit ”ovat kehityksemme virike, käyttövoima, moottori”. (s. 22) Saint-Exupéry jäi Saharan autiomaahan pakkolaskun vuoksi vangiksi ja pelkäsi. Hänen lentokoneeseensa oli tullut jokin vika, jota hän yksin yritti korjata. Se oli kriisi, ja siitähän pikku prinssin tarina alkaa.

Jung lainaa Friedrich Nietzschen ajatusta kriisistä, jonka tunnuksena on tässä käärme: ”Käärme, joka ei luo nahkaansa, kuolee.” (s. 22) Tosin ihmisen kriisin hallinta ja ”nahan luonti” saattavat olla tuskallisempia kuin käärmeen. Ihmiselle on tyypillistä kokea kriisi omalla kohdallaan täysin erikoislaatuisena ja yksinäisenä tapahtumana. Kellään muulla ei ole niin mahtavaa kriisiä kuin minulla, se on minun kriisini ja minun yksinäisyyteni. Jungin mukaan kriisin aikana ihminen voi löytää uutta itsestään, havaita rajallisuutensa, mutta myös mahdollisuuden muutokseen. Jung kirjoittaa: ”Vain muuttuessaan ihminen pysyy uskollisena itselleen.” (s. 23) Jung rohkaisee ”autiomaakriisiä” sisäisesti ja ulkoisesti jokaiselle silloin tällöin. Pakkolaskun tehnyt lentäjä tunsi yksinäisyyttä ja pelkoakin keskellä erämaata. Autiomaassa oli pakko kohdata itsensä.

Jung tulkitsee, että erämaan pikku poika (prinssi) oli Saint-Exupéryn alter ego. Lentäjä kohtaa siis kriisin hetkellä oman sisäisen lapsensa pikku prinssin hahmossa. ”Syvyyspsykologisen sadunkerronnan mukaan hän on kuninkaallinen minä.” (s. 27) Saduissa sankarit ja sankarittaret nimitetään yleensä vasta ankarien koettelemusten jälkeen. Heistä tulee yhtäkkiä kuninkaita ja kuningattaria, kun he ovat voittaneet monet lapsuuden esteet. Jung kirjoittaa, että meistä kaikista voisi tulla kuninkaita optimistisen elämänrohkeuden avulla. Jung kannustaa, että meidän on vain ”prinssimäisen lapsen voimalla ja suoraviivaisuudella tartuttava meille tarjottuihin rikkaisiin elämän mahdollisuuksiin” pelkäämättä ja rohkeasti.

Jungin tulkinnan mukaan Saint-Exupéry kuvailee pikku prinssin tunteellisena pikkumiehenä, joka tekee tunnollisesti tehtävät omalla tähdellään: hän peseytyy ja siivoaa kotinsa ja koko tähden, hän nuohoaa tulivuoret ja kitkee baobabit. Pikku prinssi rakastaa 43 auringonlaskuaan. Hän puolustaa uskollisesti kaunista, piikikästä ruusua, ettei lammas söisi sitä.

Jungin mukaan ruusu on vertaus Saint-Exupéryn vaimosta Consuelosta. Heidän suhteensa oli sekasortoinen ja täynnä syrjähyppyjä. Jung tulkitsee, että pikku prinssi on vielä kokematon rakkaudessa eikä ymmärrä aina oikukasta ruusua. Jossain vaiheessa pikku prinssi alkaa epäillä ruusua, koska usein sen sanat ovat syyttäviä, ja ne tekevät onnettomaksi. Ruusun – ja Consuelon – oikkuja ei olisi pitänyt kuunnella.

Jung seuraa Pikku prinssi -kirjan tapahtumia, joissa pikku prinssi tulee aina uudelle tähdelle ja lähtee pois tutustuen erilaisiin ihmisiin. Jungin mukaan tässä kuvastuu nuoren irtioton perustotuus: nuoren on paettava niitä ihmisiä ja sitä maailmaa, jota hän eniten rakastaa, jotta hän voisi erossa olon myötä antaa henkisesti tilaa uusille mahdollisuuksille ja kehittymiselle. Ihmisen kohtalona on lähteminen: pitää lähteä pois, että voi palata ja rakastaa läheisiään. Jung vertaa eron tuskallisia tunteita amputaatioon ilman nukutusta.

Jung peilaa pikku prinssin asteroidimatkoja ihmisen matkoiksi omaan itseensä. Hän analysoi erilaisia ihmistyyppejä psykologian avulla. Kiertäessään tähdeltä toiselle pikku prinssi kohtaa niillä ihmisiä ja asioita, jotka edustavat hänen omaa sisimpäänsä, hänen itsensä eri puolia: Kuningas haluaa hallita kaikkea. Turhamainen janoaa ihailijoita. Turhamaiselta kuluu paljon voimia loputtomaan elämänsä lavastamiseen. Kettu haluaa tulla kesytetyksi ja kokea rakkauden.

Jungin mukaan ihmisen riippuvuutta korostavan käytöksen takana piilee kaipaus, elämän ja rakkauden ikävä. Esimerkiksi tästä hän ottaa pikku prinssin vierailun juopon tähdellä. Pikku prinssi tulee juopon kanssa alakuloiseksi, koska juoppo kohtelee itseään rakkaudettomasti, kuten terapeutti Jung sen ilmaisee. Jung kysyy, miksei pikku prinssi jäänyt auttamaan sairasta ihmistä, miksei hän yrittänyt puhua viisaasti ja miksei hän piilottanut juopon viinapulloa. Jung myös vastaa omaan kysymykseensä: Jääminen olisi merkinnyt vähitellen läheisriippuvuutta ja epäterveellistä takertumista, saarnaamista ja mykkäkoulua. Jungin mukaan poislähteminen oli eräs ratkaisu, jota terapiassa käytetään: autetaan jättämällä auttamatta.

Jungin mukaan neljännellä tähdellä kohtaamme ihmistyypin, joka raataa ja raataa. Hän on liikemies, joka on uppoutunut töihinsä niin, ettei huomaa vieraan saapuneen. Liikemiestä oli häirinnyt aikaisemmin vain turilaan pörinä ja reumatismikohtaus. Liikemies omisti 500 miljoonaa tähteä, joita hän laski koko ajan. Sitä paitsi tähtimiljonääri haluisi ostaa yhä uusia tähtiä, tähtiä, tähtiä… Jungin mukaan liikemies on selvästi työnarkomaani, jolle vapaa-aika oli tuntematon käsite. Työnarkomaani oli tehnyt henkisen konkurssin, ja samalla hän oli jäädyttänyt tunteensa.

Seuraava Jungin analyysin kohde on neuroottinen ihmistyyppi. Jungin mukaan takertuminen vanhentuneisiin määräyksiin ja menneeseen rajoittavat ja jopa terrorisoivat monien elämää. Neurootikolle tuttu onnettomuus on parempi vaihtoehto kuin tuntematon onni. Neurootikon vertauskuvana on pikku prinssin kohtaama lyhdynsytyttäjä, joka on velvollisuuksien vanki. Hän noudattaa määräyksiä ja sytyttää lyhdyn illalla ja sammuttaa sen aamulla. Pienen tähden vuorokausi on vain kovin lyhyt, eikä lyhdynsytyttäjä ennätä nukkua ollenkaan. Määräystä ei voitu muuttaa inhimillisemmäksi, koska sytyttäjä ei tiennyt määräyksen antajaa. Asiaa ei näin ollen voitu kyseenalaistaa, vaan entinen meno jatkui.

Seuraava Jungin ihmistyyppi oli kuudennen tähden asukas eli maantieteilijä, joka oli mökkihöperö, eikä tiennyt elävästä kokemuksesta mitään. Kaikki oli hänelle vain teoriaa teorian päälle. Hän puhui vain akateemisesti todistamisesta ja kausaliteetista.

Jung lähestyy ystävyyttä ja rakkautta sekä niiden kokemista, kun hän ottaa esimerkiksi tilanteen, jolloin pikku prinssi saapuu Maahan ja kohtaa ketun. Heidän ystävyytensä olisi todellista sitten, kun pikku prinssi kesyttäisi ketun. Ystävyys ja rakkaus pitää osata myös tunnistaa. Kettu selittää ikävystyvänsä yksinään ja kesyttämättömänä, kun kenenkään askeleet eivät houkuttele sitä ulos luolastaan. Aurinko ei paistaisi ilman ystävää. Jungin mukaan ketun opetus on se, että monia asioita määräävät tunteet enemmän kuin tieto ja järki.

Terapeutti Mathias Jung ottaa kirjoittaessaan koko ajan paljon esimerkkejä pikku prinssin tarinasta, joissa hän näkee selviämistarinan eri asteissaan. Antoine de Saint Exupéryn tähtiä kiertävä pikku prinssi, jota Jung seuraa ja analysoi kuvaten asioita ihmisen sisäisen lapsen ja erilaisten ihmistyyppien kannalta, on monien sukupolvien suosikki. Jung valaisee Pikku prinssi -kirjan sisältöä uudella tavalla terapeutin työn näkökulmasta. Jungin kirja on tutustumisen arvoinen ja avautuu niillekin, jotka eivät sattumalta ole tutustuneet Pikku prinssi -kirjaan.

Yksi kommentti artikkeliin “Lapsesta aikuiseksi

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *