Lapsuuden maiseman ja sahatekniikan kartoitusta

Mäntsälän Saha on kirjoituttanut historiateoksen Naarkosken teollisista vaiheista. Koskessa on toiminut saha kahteen otteeseen: vuosina 1734-1829 ja 1891-1962. Sähkövoimaa koski on jauhanut noin vuodesta 1910 lähtien. Nykyisin koski on kokonaan valjastettu sähkön tuotantoon.

Blåfield, Martti (toim.): Naarkosken saha hyödyn aikakaudesta nykyaikaan. Mäntsälän Saha, 2005. 112 sivua. ISBN 952-91-8053-5.

Mäntsälän Saha on kirjoituttanut historiateoksen Naarkosken teollisista vaiheista. Koskessa on toiminut saha kahteen otteeseen: vuosina 1734-1829 ja 1891-1962. Sähkövoimaa koski on jauhanut noin vuodesta 1910 lähtien. Nykyisin koski on kokonaan valjastettu sähkön tuotantoon.

Teos on syntynyt pitkälti Mäntsälän Sahan hallituksen puheenjohtajan Asko Perttilän aloitteesta. Hän on syntynyt Naarkosken partaalla sahan asuin- ja konttorirakennuksessa.

Naarkoski sijaitsee Porvoonjoessa Uudellamaalla Pukkilan kunnassa. Yhden Uudenmaan ensimmäisistä neliraamisista, hienoteräisistä sahoista siihen perusti luutnantti Carl Fredrik Nordenberg (1702-1779; aateloituna Nordenskiöld). Sopimus sahan perustamisesta kylän talonpoikien ja Nordenbergin välillä vahvistettiin Porvoon ja Mäntsälän syyskäräjillä marraskuussa 1734.

Sahan laitteisto hankittiin Hollannista, jonka taloudellisiin oloihin Nordenberg oli tutustunut tieteellisten harrastustensa ohella. Itse saha rakennettiin vuosina 1736-7. Kirkonkirjojen mukaan saha työllisti yli kaksikymmentä miestä. Vuonna 1746 sahattiin 3110 tolttia lautoja – muilta vuosilta ei tuotannosta ole säilynyt tietoja.

1770-luvulla alkoivat sahan taloudelliset vaikeudet. Järkevien kuljetusmatkojen päästä ei saatu riittävästi järeää, yli 300-vuotista puuta sahattavaksi. Laitteisto olisi vaatinut perusteellista korjaamista ja vuoden 1780 tulva teki omat tuhonsa. Lopulta työturvallisuudeltaan epäilyttävä laitos ei saanut työntekijöitäkään. Viimein 1826 omistajat anoivat oikeutta lopettaa sahan toiminta ja vapautusta sahaverosta. Viimein vuonna 1829 sellainen saatiin.

Toinen Naarkosken saha, vuonna 1891 perustettu ja kaksi vuotta myöhemmin toimintansa aloittanut oli kylän talonpoikien yhteisprojekti. Myöhemmin sahan omistaja vaihtui pariinkin otteeseen ja 1960-luvun alussa sen tuotanto siirrettiin Perttilöiden omistamille sahoille Mäntsälään, Myrskylään ja Käkikoskelle.

Naarkosken sahan vaiheista teokseen on kirjoittanut Martti Blåfield. Metsien käyttöä ja sahaustoimintaa yleensä on esitellyt Harri Pelkonen. Blåfield on tekstissään joutunut tukeutumaan lähes yksinomaan viranomaisarkistoihin. Vaikka niistä selviääkin yllättävän paljon, on yritysarkistojen puute ilmiselvä. Tässä yhteydessä onkin aiheellista muistuttaa miten tärkeää yritysarkistojen säilyttäminen tuleville sukupolville on. Hävitetyt ja kadonneet asiakirjat eivät ole ainoastaan poissa historiantutkijoilta, vaan myös paikallisilta asukkailta. Myös yritysarkistot sisältävät paljon sellaista, jonka avulla ihminen voi rakentaa omaa identiteettiään.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *