Maatilan pihapiiri – kirja tulee tarpeeseen. Maatilat rakennuksineen ja lähiympäristöineen ovat merkittävä ympäristötyyppi ja merkittävä, mutta vähän arvostettu osa rakennusperintöämme. Suuri osa Suomea on ja vielä suurempi osa maatamme on ollut maaseudun kulttuuriympäristöä, jonka vaalimisessa maaseudulla työskentelevillä ja asuvilla on mahdollisuus ja vastuu.

KIRJASSA NELJÄ KOKONAISUUTTA

Muuttuva maatila – luku antaa yleispiirteisen kuvauksen kehityksestä. Pihapiirin rakennukset – luku on laajin kokonaisuus. Rakennuksia on monenlaisia. Rakennustyypit : asuinrakennukset, eläinsuojat, varastot, kuivurit ja koirankopitkin on esitelty erikseen omalla tekstillä ja kuvilla. Navetat ovat saaneet yhtä paljon tilaa kuin asuinrakennukset. Työntekoon liittyvät rakennukset ovat kokeneet maaseudulla suuria muutoksia ja vaikuttavat hyvin voimakkaasti maisemaan. Suunnittelijoilta nämä rakennukset ovat kuitenkin saaneet vähemmän huomiota.

Piha ja puutarha – luku kertoo piha-alueen käytöstä ja kasvillisuudesta. Piha-aluetta on käsitelty monipuolisesti alueen, historian, kasvien ja kasvien käytön näkökulmista. Esimerkkejä on monipuolisesti ympäri maata erityyppisistä pihapiireistä.

Asumisen ja työn ympäristö laajentaa näkökulmaa lähipelloille ja luo katsauksen lähimenneisyyden kehitykseen ja tulevaisuuteen. Laidun ja pellot – luku on mainio laajennus, sillä pihapiiri liittyy niihin ja lähiniityt saattavat myös olla osa pihapiiriä.

Rakennusten, pihapiirien tai lähipeltojen liittymistä muuhun maaseudun ympäristöön kuten kylään ja toisiin tiloihin on esitelty vähän. Vertailu olisi havainnollistanut erilaisia maaseudun ympäristöjä ja rakentamisen tapoja. Itäsuomalainen pihapiiri metsämaisemassa on tunnelmaltaan hyvin erilainen kuin länsisuomalainen pihapiiri avoimella peltoaukealla. Opit, resurssit ja kulttuuri ovat maan eri osissa erilaisia. Siistit ja aina pakallaan olleet länsisuomalaiset hoitavat pihapiiriä erilailla kuin huolettomat ja sodan jaloista lähtemään tottuneet itäsuomalaiset. Pohjoisen lyhyt kesä ja köyhät pellot tarjoavat erilaisen lähtökohdan ja tuloksen kuin etelän vauraus.

Valitettavasti viimeinen 50 vuotta on käsitelty hyvin lyhyesti, vaikka viimeisinä vuosikymmeninä on rakennettu hyvin paljon. Kuvamateriaaliksi on valittu suurimmaksi osaksi vanhoja rakennuksia. 60-70-luvun tiilitalosta on vain muutamia kuvia, vaikka se on varsin tyypillinen myös maaseudulla. Kirja antaa rakennusperinnön kannalta todellisuutta auvoisemman kuvan.

KIRJASSA ON HAUSKOJA JA KUTSUVIA OTSIKOITA

Maaseudun pihapiirin kuvaus on monipuolinen, mutta välillä sekava ja asiasta toiseen hyppelehtivä. Teksti soljuu leppoisasti kuin kuviteltu elämä maalla, mutta toistoa on samassa määrin kuin entisai-kain emännän askelia pihapiirissä ennen rationalisoinnin aikaa. Tiivistäminen olisi tehnyt hyvää. Vielä kerran uudelleen kirjoittamalla teksti olisi muuttunut sujuvammaksi.

Sitominen luvusta toiseen on onnistunut. Jotkut luvut ovat liian pitkiä. 10 sivua ilman väliotsikoita sisältää niin monta kokonaisuutta, että otsikointi olisi syntynyt luontevasti. Väliotsikot ja jäsennys lisäävät luettavuutta.

KIRJASSA ON PALJON KUVIA

Kirjassa on myös vanhoja kuvia. Kuvat tekevät kirjasta mielenkiintoisen ja helpottavat asiaan tutustumista. Kuvat ovat laadukkaita, mutta osittain amatöörimäisesti kuvattuja. Rakentamisen mittakaavan ja materiaalivalikoiman muutos näkyy. Hurjimmat esimerkit on kuitenkin jätetty pois.

Kirja vahvistaa mielikuvaa kesäisestä kauniista maaseudusta. Talvikuvia löysin yhden. Syksyn sateista tai kevään ruskeudesta on vähemmän esimerkkejä. Maaseudun syksyllä ja talvella on oma merkityksensä. Ne eivät ole vain ankeaa ja pimeää aikaa, vaan tarjoavat oivallisen tilaisuuden rauhoittumiseen ja hiljentymiseen, lepoon. Rauhan ja hiljaisuuden kuvat olisivat lisänneet kirjan uskottavuutta.

Sisäkuvat ja rakennusten piirustukset olisivat havainnollistaneet kokonaisuutta, sisätilojen liittymistä ulkotiloihin sekä joitakin käsitteitä.

OHJEET JA MÄÄRÄYKSET NÄKYVÄT YMPÄRISTÖSSÄ

Asuin- ja työympäristön rakentamista ohjannutta lainsäädäntöä ja muuta ohjeistusta ja opastusta on tuotu hauskasti esille. Taustoista kertominen auttaa ymmärtämään ympäristöä. Kotiliesi – lehti on ollut 30-50-luvuilla merkittävä vaikuttaja: ohjannut rakennusten suunnittelua värejä myöten.

Lähteitä on runsaasti. Asiasta enemmän kiinnostuville riittää niissä lukemista.

LAADUKKAASTI TOTEUTETTU LAHJAKIRJA – MIELENKIINTOINEN OPPIKIRJA

Kirjan kuvaukset maaseudun kulttuuriympäristöstä, kulttuuriympäristön muutoksesta ja siihen vaikuttaneista tekijöistä auttavat valitsemaan oikeita kehityspolkuja. Vanhan rinnalla uutta – luku opastaa kehittämiseen olemassa olevasta lähtien.