Martin Guerren henkilöllisyys

20 vuotta sitten ilmestyi Natalie Zemon Davisin teos "Le retour de Martin Guerre", joka nosti kirjoittajansa maailmanmaineeseen. Siitä julkaistiin pian ainakin englannin-, ruotsin- ja italiankielinen laitos. Suomennos saatiin viime vuonna nimellä "Martin Guerren paluu". Zemon Davis on rakentanut kerrontansa kiinnostavalla tavalla, sillä kirjaa on mahdollista lukea kuin kepeää historiallista dekkaria, vaikka kirjoittaja etsiikin kertomansa tarinan kautta myös vastausta kysymykseen, mitä henkilöllisyys merkitsi 1500-luvulla.

Zemon Davis, Natalie: Martin Guerren paluu. Gaudeamus, 2001. 181 sivua. ISBN 951-662-819-2.

20 vuotta sitten ilmestyi Natalie Zemon Davisin teos "Le retour de Martin Guerre", joka nosti kirjoittajansa maailmanmaineeseen. Siitä julkaistiin pian ainakin englannin-, ruotsin- ja italiankielinen laitos. Suomennos saatiin viime vuonna nimellä "Martin Guerren paluu". Zemon Davis on rakentanut kerrontansa kiinnostavalla tavalla, sillä kirjaa on mahdollista lukea kuin kepeää historiallista dekkaria, vaikka kirjoittaja etsiikin kertomansa tarinan kautta myös vastausta kysymykseen, mitä henkilöllisyys merkitsi 1500-luvulla.

Juonen muodostaa tunnettu huijaritarina: Ranskan Languedocissa eli varakas talonpoika Martin Guerre, joka päätti 1540-luvulla jättää vaimonsa, lapsensa ja omaisuutensa, eikä kukaan kuullut hänestä vuosikausiin. Kahdeksan vuoden kuluttua hän palasi kuitenkin takaisin, mutta kolmen, neljän mukavan avioliittovuoden jälkeen hänen vaimonsa sanoi joutuneensa huijarin huiputtamaksi ja haastoi tämän oikeuteen. Toiset edelleen uskoivat, että palaaja oli Martin Guerre, toiset eivät. Mies sai oikeusistuimen tuomaritkin lähes vakuutettua henkilöllisyydestään, kun todellinen Martin ilmestyi paikalle viime hetkellä. Huijariksi paljastunut Arnaud du Tilh tuomittiin esittämään julkinen anteeksipyyntö ja sen jälkeen teloitettavaksi Artigat’n pyreneläiskylässä, jossa huijaus oli tapahtunut.

Tämän erikoislaatuisen huijarin on Zemon Davisin teoksessa tarkoitus toimia esimerkkinä identiteetin rakentamisesta. Zemon Davis kirjoittaa johdannossaan: "Toivon pystyväni osoittamaan, että tämän pyreneläiskylän kolmen nuoren asukkaan vaiheet eivät olleetkaan niin kaukana heidän naapuriensa tavanomaisemmista kokemuksista ja että petkuttajan sepityksillä on yhteyksiä tavanomaisempiin tapoihin luoda henkilökohtaista identiteettiä."

Henkilöidensä identiteettiä Zemon Davis kuitenkin käsittelee melko vähän ja ainoastaan kaikkein spekulatiivisimmissa kohdissaan ainakin, jos identiteetillä ymmärretään yksilön sisäistä minätunnetta, minuutta. Sitä vastoin henkilöllisyyden problematiikkaa hän käsittelee paljon ja oivaltavasti, jos henkilöllisyys tarkoittaa puolestaan yksilön ulkoisia tunnisteita, kuten nimeä. Arnauld du Tilh asettui Martin Guerren paikalle ja otti hänen henkilöllisyytensä. Sitä, miten hänen identiteettinsä tapahtumien myötä muuttui, voimme vain arvailla.

Carlo Ginzburg on pohtinut Martin Guerren tapausta Zemon Davisin tutkimuksen italiankieliseen käännökseen kirjoittamassaan esipuheessa, joka ilmestyi suomeksi nimellä "Todisteet ja mahdollisuudet. Martin Guerren paluu: kaksoishenkilöllisyystapaus 1500-luvun Ranskassa" vuonna 1996 julkaistussa kokoelmassa "Johtolankoja: kirjoituksia mikrohistoriasta ja historiallisesta metodista". Myös Ginzburgin mielestä juuri Martin Guerren tapauksen poikkeuksellisuus valottaa normaaliutta, josta ei dokumenttien avulla saa otetta.

Zemon Davis ei kuitenkaan selitä missään kohdassa tutkimustaan kokoavasti, mitä sitten olivat ne tavanomaiset tavat luoda henkilökohtaista identiteettiä tai mitä oli se normaalius, jota Martin Guerren tapauksen kautta etsitään. Hän rekonstruoi tapauksen huolellisesti, mutta jättää lukijan vastuulle sen pohtimisen, mitä Martin Guerren tapauksen erikoisuus oikeastaan kertoo 1500-luvun ranskalaisen kylän normaalista elämänmenosta.

"Martin Guerren paluu" esittelee saman tutkimusotteen ja spekuloivan metodin, joita Zemon Davis käytti sittemmin 1980- ja 1990-luvun taitteessa aloittamassaan tutkimuksessa "Kolme naista: kolme elämää 1600-luvulla". Hän kertoo "Martin Guerren paluun" esipuheessa tapauksesta kertovasta elokuvasta, jota hän oli käsikirjoittamassa, ja pohtii edelleen: "Oliko tässä kauniissa ja vaikuttavassa, yhdestä kylästä tehdyssä elokuvaluomuksessa lainkaan sijaa epävarmuuden ilmauksille, niille "ehkä" ja "saattaa olla" -ilmauksille, joihin historiantutkija turvautuu, kun aineisto on puutteellinen tai hämmentävä?"

Koska elokuvasta tuli jännityskertomus, josta oli poistettu historiallisten lähteiden sisältämä epävarmuus, Zemon Davis halusi vielä kirjoittaa tarinan läpinäkyvämpään muotoon. Hän osoittaa lukijalle lähteiden jättämät aukot ja esittää muun, saatavilla olevan aineiston perusteella käsityksensä siitä, miten tarina on saattanut kulkea näiden aukkojen yli.

Zemon Davis pohjaa kertomuksensa ennen kaikkea kahteen vuonna 1561 julkaistuun aikalaislähteeseen: Jean de Coras?n "Arrest memorableen" ja Guillaume Le Sueurin "Admiranda historiaan". Näitä hän täydentää lukuisilla arkistolähteillä, kuten oikeusistuinten tuomiorekistereillä ja notaarisopimuksilla.

Coras oli toiminut tuomarina huijari-Martinin oikeudenkäynnissä ja häntä kiinnostivat ennen kaikkea jutun oikeudelliset näkökohdat. Hän tiivisti teokseensa kaikki tapausta koskevat todisteet, viralliset argumentit ja päätökset sekä liitti mukaan niihin laatimansa selitykset. Kyseessä oli kuitenkin teksti, joka liikkui moraalikertomuksen, komedian ja tragedian välimaastossa. Vuoden 1565 painokseen lisäämässään selityksessä Coras luonnehti tapausta tragediaksi nimenomaan Arnaud du Tilhille, "tälle hienolle talonpojalle", koska seuraukset olivat hänelle kohtalokkaat.

Le Sueurin teos liittyy varsin toisenlaiseen kontekstiin kuin Coras’n oikeustieteelliset pohdinnat, vaikka hänen aineistonsa olikin todennäköisesti peräisin oikeudenkäynnin puheenjohtajan Michel du Faurin puheista ja papereista, ja hän saattoi olla oikeudessa läsnä jossakin vähäisemmässä tehtävässä. Hänen "Admiranda historiansa" sopii vaivatta tosikertomusten lajiin, joka oli tärkeä 1500-luvulla ennen sanomalehtien aikakautta.

"Martin Guerren paluun" pääkysymys, henkilöllisyyden ja identiteetin rakentuminen 1500-luvun Ranskassa, on erinomaisen mielenkiintoinen aihe. Kiinostavuudessaan sen rinnalle nostaisin vielä yhden teoksen sivuteemoista, nimittäin aikalaiskontekstin, jossa tieto tästä ihmeellisestä tapauksesta levisi. Tarina kadonneesta ja palanneesta Martin Guerresta oli mittavan kirjoittelun kohteena uuden ajan alkupuolella. Moniin 1500-luvun jälkipuoliskon kirjoittajiin vetosivat tarinan ihmeelliset, "eriskummalliset" (prodigieuses) piirteet. Uutinen huijauksesta alkoi levitä samalla tapaa, kuin muutkin "kauheiksi" ja "ihmeellisiksi" nimitetyt tapaukset murhista, aviorikoksista, tulipaloista ja tulvista.

Esimerkiksi Gilbert Cousin (1567) ja Antoine Du Verdier (1577) sijoittivat tarinan kokoelmissaan talonpoikaiskapinoita, komeettoja ja tulvia, naisten miehiksi muuttumista ja poliittisia salaliittoja käsittelevien kertomustensa joukkoon. Jean Baptiste de Rocoles (1683) selitti, että vaikka hänen kirjansa periaatteessa rajoittui sellaisiin huijareihin, jotka yrittivät varastaa valtikoita ja kruunuja, hän teki poikkeuksen tämän tapauksen kohdalla, koska se hänen mielestään oli niin ikimuistettava ja ihmeellinen. Jos Languedocissa olisi ilmestynyt iltapäivälehti, sen lööpeissä olisi koreillut Martin Guerre yhdessä luonnonkatastrofien ja politiikan käänteiden kanssa.

Aulikki Vuolan suomennos on sujuvaa ja virheetöntä kieltä, ja suomentaja on liittänyt tekstiin alaviitteiksi selityksiä hankalimmille termeille (gasailhe-sopimus, taille-vero, monitoire-kirje jne.). Kirjan lopussa on kaksi kirjallisuusluetteloa, joista ensimmäinen listaa Zemon Davisin käyttämät painetut lähteet ja kirjallisuuden ja toinen Martin Guerrea koskevia teoksia vuodesta 1561 alkaen. Kirjan kuvitus ansaitsee kiitoksen: tapahtumapaikan kylät ja joet esittävän selkeän kartan lisäksi kirjassa on yhteensä 11 mustavalkoisina painettua kuvaa vuosilta 1529-1612 etupäässä ranskalaisista lähteistä.

Kommentoi

Vain omalla nimellä kirjoitetut kommentit julkaistaan. Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *